Är det inte ett glapp? se inringat rött. Kan du få in ett papper eller mer där?
Ser dock ut som en spik (grön) som kan göra att du inte får in något under hela men det kan ge en hint hur det är.
Edit: Ser att det är samma "glapp" i underkant också
Kuvien perusteella pylväs on kantava, mutta ei koolaukset. Ne ovatkin lattiapaneelien päällä.
Huomasin aivan tämän yksityiskohdan, että koolaukset ovat lattiapaneelien päällä... keskityin/kiinnitin huomioni vain yläpuolella oleviin kuviin.
Olen samaa mieltä ja teen saman arvion, koska olin jo alun perin epäileväinen siitä, että itsenäinen koolaus olisi kantava.
Ja jos katsoo tarkemmin levyjä koolausten alla, niillä ei myöskään ole sitä painunutta ulkonäköä koolausten kohdalla, mikä olisi olemassa, jos ne kantaisivat esimerkiksi lumen aikana.
Tarkoitatko, että liimapuupalkki on talon rakentamisen ajalta?
Onko se todella liimapuuta? En usko. Kumpikaan tolppa tai palkki ei näytä olevan liimapuuta. Silmää voi hämätä se, että tolppaan on naulattu paneeli yhdeltä puolelta.
Arvaukseni on, että molemmat koolaukset, vapaa ja tolppaan kiinnitetty, on lisätty jälkeenpäin. Huonetta on todennäköisesti remontoitu kerran aiemmin, kun paneeli on lisätty. Paneeli näyttää olevan myöhemmältä vuosikerralta kuin itse palkki jne.
Korkeudeltaan? Hyväksyn, että kuljetaan keskiosan läpi poikittain. Mutta poraaminen ylhäältä alas vie pois paljon kestävyydestä.
Kyllä, osa kestävyydestä katoaa ... mutta se on naurettavan paljon vähemmän kuin voisi luulla. Sain laskea sen KTH:lla, ja jos koko rakennelma kaatuu siihen, että keskelle on porattu muutamia reikiä sähköputkia varten, niin palkin mitoittaminen on tehty naurettavan väärin.
Laskitko reiät siihen suuntaan sitten? Spontaanisti kantavuuden pitäisi vähentyä suunnilleen saman verran kuin reikien halkaisija on palkin leveydestä.
Voimat kiertävät reikiä, se pätee myös tähän suuntaan. Jos poraat reiän, joutuu tekemään huomattavasti suuremman vahingon palkkiin kuin sahaamalla siihen viillon. Sahauksen rooli on nimittäin "murtouurre".
Minulla oli kerran pari rullasuksia, jotka oli tehty U-palkista lentokonealumiinista. Ne murtuivat, koska palkin päädyissä oli pieni lovi säteessä kohdassa, josta oli jyrsitty, jotta pyörät voisivat pyöriä vapaasti. Ellei tätä pientä lovea olisi ollut, mitään ei olisi tapahtunut, mutta nyt oli valmistuksessa tehty virhe ja minä kaaduin ojaan naapurustossa. Lovi toimi murtouurteena...
Ehkä ei ole sattumaa, että ne asettivat säännön oikealle puolelle el-reikien... Mutta muuten se on melko hauska muutos, jos ylimääräinen sääntö olisi kantava niin lähellä tolppaa.
Laskitko reikien vaikutusta siinä suunnassa? Spontaanisti lujuus pitäisi vähentyä suunnilleen yhtä paljon kuin reikien halkaisija on palkin leveydestä.
Juuri niin, mutta se väheni vähemmän. Melko paljon vähemmän, jos muistan oikein. Siitä on noin 30 vuotta, kun laskin sen, joten en muista enää tarkemmin. Ja ainoa syy, että muistan sen, on se, että sama tilanne oli autojen/tieliikenneajoneuvojen palkeissa, jotka kiinnostivat minua, ja pidin sitä omituisena, että palkkien sopimattomilla paikoilla autoissa oli reikä hitto soikoon. Sitten sai laskea sen ja yllättyä!
Olen melko varma siitä, että sinä ja Pacman sekoittavat asioita kunnolla nyt. Trägiden tarjoaa joitakin selityksiä siitä, miten ajatella reikiä. https://www.traguiden.se/konstrukti.../hal-och-urtag/balkar-med-hal/balkar-med-hal/
Mutta huomaa, että pystysuoria reikiä ei ole lainkaan mukana.
Ne reiät, joita olette laskeneet, menevät todennäköisesti poikkiparrun läpi, mikä on täysin eri asia.
Ei tarvitse laskea tätä, rei'itys sähköputkille tehdään melkein aina ilman laskelmia, enkä ole koskaan kokenut, ettei se olisi kestänyt, jos poraa välin reikien väliin, kuten on tehty TS:n tapauksessa.
Kuten tavallista, Daniel on sunnuntairetkellä pyörällä, ei ensimmäistä eikä viimeistä kertaa😀
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.
pacman42 sanoi:
BirgitS sanoi: