Aion vaihtaa julkisivun vanhasta mökistä vuodelta 1931. Seinät koostuvat pystysuorista ponttilaudoista, jotka ovat 70 mm paksuja. Sisäseinä on peitetty jollain paperilla, tretexillä ja tapetilla. Ulkopuolella on vain tuulensuojapaperi ja sitten ulkopaneeli on naulattu suoraan terveeseen ja hienoon lautaseinään.
Ensimmäinen ajatukseni on tehdä samalla tavalla. Revin paperin, laitan uuden ja naulaan paneelin suoraan lautoihin ja annan sen mennä pari senttimetriä sokkelin alle. Kun mietin asiaa lisää, tajuan, että rei'itän paperin kaikkialla. Lisäksi julkisivu ei ole tuulettuva.
Miten te tekisitte? Jatkaisitte kuten ennen, "koska se on toiminut melkein 100 vuotta", vai laittaisitteko naulauslaudoituksen väliin? Suurin haitta, jonka näen, on se, että lippa pienenee 3 cm ympäri mökkiä eikä se ole iso nytkään...
Ensimmäinen ajatukseni on tehdä samalla tavalla. Revin paperin, laitan uuden ja naulaan paneelin suoraan lautoihin ja annan sen mennä pari senttimetriä sokkelin alle. Kun mietin asiaa lisää, tajuan, että rei'itän paperin kaikkialla. Lisäksi julkisivu ei ole tuulettuva.
Miten te tekisitte? Jatkaisitte kuten ennen, "koska se on toiminut melkein 100 vuotta", vai laittaisitteko naulauslaudoituksen väliin? Suurin haitta, jonka näen, on se, että lippa pienenee 3 cm ympäri mökkiä eikä se ole iso nytkään...
Talon omistaja
· Jönköping
· 5 857 viestiä
Älä tee siitä hankalampaa. Jos se on toiminut melkein 100 vuotta, niin se on.
Kehittääkseni: Se on, kun alat lisäeristää vanhoja taloja, jolloin kannattaa miettiä tällaisia kysymyksiä. Jos aiot vain korvata samanlaisella ja kaikki muu näyttää terveeltä, mielestäni on ainakin turhaa alkaa muuttaa itse "rakennusfilosofiaa".
Vanhemmat talot rakennettiin "hengittäviksi", kun taas nykyajan talot rakennetaan kuin muovipussit, mutta niissä on tarkoitukseen sopiva ilmanvaihto ja muu ilman kierto. (Näiden molempien välillä oli aika, jolloin talot rakennettiin kuin hermeettisesti sinetöidyt säilykepurkit, 70-80-luvun vaihteessa.) Nämä kaksi rakennustapaa eroavat toisistaan perusteellisesti taustalla olevan filosofian suhteen, ja jos alkaa muuttaa toista toisen filosofian mukaan tai päinvastoin, mielestäni ennemmin tai myöhemmin kohtaa ongelmia.
Kaukana siitä, että kaikki ovat samaa mieltä tästä; se, joka elää, saa nähdä, kuka on oikeassa.
Kehittääkseni: Se on, kun alat lisäeristää vanhoja taloja, jolloin kannattaa miettiä tällaisia kysymyksiä. Jos aiot vain korvata samanlaisella ja kaikki muu näyttää terveeltä, mielestäni on ainakin turhaa alkaa muuttaa itse "rakennusfilosofiaa".
Vanhemmat talot rakennettiin "hengittäviksi", kun taas nykyajan talot rakennetaan kuin muovipussit, mutta niissä on tarkoitukseen sopiva ilmanvaihto ja muu ilman kierto. (Näiden molempien välillä oli aika, jolloin talot rakennettiin kuin hermeettisesti sinetöidyt säilykepurkit, 70-80-luvun vaihteessa.) Nämä kaksi rakennustapaa eroavat toisistaan perusteellisesti taustalla olevan filosofian suhteen, ja jos alkaa muuttaa toista toisen filosofian mukaan tai päinvastoin, mielestäni ennemmin tai myöhemmin kohtaa ongelmia.
Kaukana siitä, että kaikki ovat samaa mieltä tästä; se, joka elää, saa nähdä, kuka on oikeassa.
Sain kerran selityksen.
Ratkaisevaa on, missä kastepiste sijaitsee, piste jossa lämpö kohtaa kylmän ja kondensoituu.
Vanhoissa taloissa, joissa on ohuet, heikosti eristetyt, massiiviset seinät, kastepiste sijaitsee julkisivun ulkopuolella.
Jos seinää paksunnetaan, kastepiste siirtyy seinän sisälle, jolloin on oltava höyrysulku sisäpuolella ja tuuletusrako ulkopuolella, jotta paneelia voidaan tuulettaa.
Jos tehdään tuuletusrako olemassa olevaan seinään, kastepiste voi osua juuri rakoalueelle, jolloin kondenssin myötä julkisivu lahoaa takapuolelta.
Ratkaisevaa on, missä kastepiste sijaitsee, piste jossa lämpö kohtaa kylmän ja kondensoituu.
Vanhoissa taloissa, joissa on ohuet, heikosti eristetyt, massiiviset seinät, kastepiste sijaitsee julkisivun ulkopuolella.
Jos seinää paksunnetaan, kastepiste siirtyy seinän sisälle, jolloin on oltava höyrysulku sisäpuolella ja tuuletusrako ulkopuolella, jotta paneelia voidaan tuulettaa.
Jos tehdään tuuletusrako olemassa olevaan seinään, kastepiste voi osua juuri rakoalueelle, jolloin kondenssin myötä julkisivu lahoaa takapuolelta.
Talon omistaja
· Jönköping
· 5 857 viestiä
Helt riktigt, det är nästa nivå i kursenIsakare sanoi:
Teoria tuuletetun julkisivun taustalla on poistaa kosteus, joka tunkeutuu sisään rankkasateen aikana. Ei ole lainkaan haitallista asentaa uusi tuulensuoja laudaseinään ja sen jälkeen vaakasuuntaiset tuuletusrimat tämän mahdollistamiseksi. Seinästä tulee myös tuulitiiviimpi tällä tavalla.
Rakenteen rakoilun syynä nykyisessä rakennuksessa on modernit tiiviit maalit, jotka vangitsevat kosteuden paneeliin, kun se ei voi kuivua riittävän nopeasti sisään- tai ulospäin. Käytä perinteisiä maaleja, kuten keittomaali, terva tai pellavaöljymaali, niin se toimii hienosti.
Lisäksi, kuten falkn huomauttaa, voi helpottaa kuivumista, jos kosteutta tunkeutuu, samoin kuin rajoittaa tunkeutuvan kosteuden mahdollisuuksia myös kastaa seinää/eristystä. Nykyinen rakentaminen on äärettömän paljon heikompaa ja herkempiä kuin vanhat rakenteet. Hirsitalojen seinillä ei ollut suojaavia julkisivuja, vaan ne selvisivät sateesta itsestään.
Muuten, kastepiste ei koskaan voi olla seinän ulkopuolella. Se on aina seinän sisällä. Kuinka syvällä seinässä se on, riippuu olosuhteista.
Joten, kuten ricebridge ensin mainitsee, älä muuta voittavaa konseptia, ellei ole hyviä syitä.
Lisäksi, kuten falkn huomauttaa, voi helpottaa kuivumista, jos kosteutta tunkeutuu, samoin kuin rajoittaa tunkeutuvan kosteuden mahdollisuuksia myös kastaa seinää/eristystä. Nykyinen rakentaminen on äärettömän paljon heikompaa ja herkempiä kuin vanhat rakenteet. Hirsitalojen seinillä ei ollut suojaavia julkisivuja, vaan ne selvisivät sateesta itsestään.
Muuten, kastepiste ei koskaan voi olla seinän ulkopuolella. Se on aina seinän sisällä. Kuinka syvällä seinässä se on, riippuu olosuhteista.
Joten, kuten ricebridge ensin mainitsee, älä muuta voittavaa konseptia, ellei ole hyviä syitä.