Miten voi selvittää, mistä materiaalista seinä on tehty?

[kulle]

Totta kai se näyttää siltä kuin plankvägg, josta puhuit justus,
Plankvägg - useita tapettikerroksia - treetex - kipsilevy
Aika yleinen yhdistelmä

 

[Oxymoron]

Kiitos kaikista vastauksista. Olin eilen Bauhausissa yrittämässä ostaa pidempiä ruuveja, mutta siellä oli pituudeltaan vain 80 mm, mikä minulla jo on. Uskotteko, että 4,5x90mm riittäisi näille konsolleille?
https://www.hornbach.se/shop/DURI-Konsol-Hjuvik-furu-180x180/7693006/artikel-detaljer.html

 

[Martin_B]

Sitten se on laudoitus, jossa on rappaus ja kipsi molemmin puolin. 13+15+50+15+13 = 106 mm suunnilleen plus vähän vanhoja tapettikerroksia.

50 mm lauta vuonna 1920? Pikemminkin 3-tuuman lauta silloin. Mutta ei vaikuta olevan niin tässäkään tapauksessa.

Näkemättä itse taloa, en myöskään usko, että tuo pohjapiirros näyttää täysin alkuperäiseltä.
Villinä arvauksena, piirustuksen perusteella, alkuperäinen talo on se, joka nykyisin on Ruokahuone, Keittiö, Olohuone sekä osa rappusten kanssa.

Piirustuksen perusteella näyttää siltä, että Kylpyhuone, Eteinen, Oleskelutila sekä Makuuhuone on lisätty myöhemmin.

Siinä tapauksessa piirustuksessa keltaisella merkitty seinä olisi kantava seinä ja sen pitäisi olla laudoituksesta, ellei talo muuten ole tiilitalo, jolloin se olisi tiilinen väliseinä, mutta se ei vaikuta siltä kun huomioidaan kuinka ohut seinä on.

Arvaukseni on, että se seinä on ajan kuluessa muutettu ja ehkä rakennettu uudelleen ja täytetty kevytbetonilla tai jollain muulla hyvin erikoisella ratkaisulla.

Helpoin tapa on koputtaa seinää niin yleensä kuulee mihin suuntaan se kallistuu. Onko se todella tukevaa, silloin se on jonkinlainen tiili/betonihistoria. Jos ääni resonoi hieman, niin todennäköisesti se on suurimmaksi osaksi laudoitusta.

 

[Martin_B]

Se on muuten täysin arvotonta, kun omistaja toisensa jälkeen laajentaa seinät kerros kerrokselta. Lopulta seinillä on kirjaimellisesti tonneittain ylimääräistä materiaalia, joka ei kuulu sinne lainkaan.

Jos haluaa tehdä sen kunnolla, on parasta purkaa laudoitukseen asti tai ainakin lähimmälle järkevälle pohjalle, kuten esimerkiksi laudoituksen ja vanhan tapettipaperin jälkeen tulevaan, joka yleensä on Treetex. Sitten päälle remonttitapetti, jolloin saadaan hyvä äänieristys sisäpuolelle. Treetex imee ääniaallot sen sijaan, että heijastaisi ne takaisin huoneeseen kuten esimerkiksi kipsi tekee, niin kovaa kuin se on.

Laudoitus Treetexin takana mahdollistaa sen, että voi ruuvata kiinni mitä tahansa ilman pelkoa irtoamisesta.

 

[mugatu]

Mittaa reiässä, johon puhelinpistoke tulee. Näin näet, kuinka pitkä ruuvin täytyy olla porautuakseen juuri ja juuri puurimaan/levyn läpi. Silloin se pysyy varmasti.

 

[RoBo]

Hei, juuri niin teimme. Tässä on, miltä se näyttää.
[kuva]

Listat eivät ole alkuperäisiä vaan edellisen omistajan laittamia. Tämä seinä voi olla alkuperäinen tai äskettäin laitettu. Sitä en vain tiedä.

Leikkaa irti paperi, joka kuuluu kipsilevyn taakse, niin näet mitä on kipsilevyn takana. Reiästä siis.

 

[Maledictus]

Asun talossa, joka on rakennettu vuonna 1925, ja kuten sanottu, seinissä on 3-tuuman lankkuja, joihin on kiinnitetty olkimatto ja rappaus ulkopuolella. Itse rappauskerros on useamman senttimetrin paksuinen, ja jos siihen on lisäksi lyöty kipsiä/tretexia päälle, siitä tulee vieläkin pidempi sisään päin.

Olen käyttänyt menetelmää, jossa naula lyödään siihen kohtaan, johon aion ripustaa jotain. Lyö naulaa, kunnes kohtaat kunnollista vastusta (puulankku), mutta älä lyö naulaa niin kovaa, ettet voi helposti vetää sitä ulos vasaralla tai pihdeillä. Kun naula on saavuttanut lankun, voit mitata naulasta, kuinka pitkälle lankkuun on.

 

[elpaco]

Mene oikeaan rakennusliikkeeseen ja voit saada ruuveja jopa 150mm asti. Justuksen erinomaisen selostuksen perusteella ruuvaisin ainakin 80mm + konsolin paksuus. Teillä tuskin on TV-kiinnike, joka on 35mm? Yleensä se on 2mm terästä ...

 

[Huddingebo]

Mitä minä tiedän, ensimmäiset lankkurunkoiset talot rakennettiin 3" pontatuilla lankuilla (noin vuoteen 1940 asti, sen jälkeen myös siellä 2") kantavissa ulkoseinissä, kun taas sisäseinät, sydänseinät ja muut jäykistävät seinät olivat 2" samanlaisilla.
Mutta olen ollut väärässä ennenkin,

 

[justusandersson]

Kokemukseni mukaan on vaikeaa muotoilla yksiselitteisiä sääntöjä eri lankkupaksuuksien esiintymiselle. Luulen, että rakennusvuosi, talon koko ja sijainti (kaupunki tai maaseutu) ovat tärkeitä muuttujia. Mitä tulee sisä- ja ulkoseinien paksuuseroon, minulla on myös vaikeuksia havaita systemaattisuutta. Yhtä yleistä kuin se, että väliseinät ovat kahden tuuman lankkua ja ulkoseinät kolmen tuuman, on se, että samaa paksuutta on käytetty koko matkan. Itse asiassa uskon, että systemaattisuuden puute on se, mikä parhaiten luonnehtii lankuista rakennettuja taloja.

 

[Martin_B]

Mitä minä tiedän oli ensimmäiset lankkuseinärakenteiset talot rakennettu 3" uritetuilla lankuilla (johonkin noin vuoteen 1940 asti, sen jälkeen siinäkin 2") kantavissa ulkoseinissä, kun taas sisäseinät, kantavat sisäseinät ja muut jäykistävät seinät olivat 2" vastaavilla. Mutta olen ollut väärässä ennenkin,

Se pitää paikkansa, että yleensä oli 3" sekä ulko- että sisäseinissä vuosisadan vaihteessa noin 1930-luvun loppuun. Ne saattoivat olla sekä vaakasuoria että pystysuoria, mutta jos olen ymmärtänyt oikein, niin useimmiten pystysuoria tämän ajanjakson lopussa. Sitten noin 1940-luvulta alkaen 2" lankut otettiin käyttöön sekä ulko- että sisäseinärungossa. Käytännössä vain pystysuorat, jos olen ymmärtänyt oikein.

Tietenkin on poikkeuksia.

Miksi muuten käytettiin vaakasuuntaisia 3" lankkuja ennen, sen sijaan että olisi ollut vain pystysuoria, sitä en tiedä tarkalleen. Mutta siihenkin on varmaan jokin hyvä selitys. Vaakasuuntaiset lankut ovat nimittäin paljon epävarmempi rakenne oikeastaan kuin pystysuorat. Totta, se on vakaampi sivusuunnassa, mutta ne voimat, jotka kuormittavat taloa siinä suunnassa, eivät ole verrattavissa painokuormitukseen, joka on vakio painovoimalakien vuoksi.

 

[Huddingebo]

Kaikissa vuosien 20-40-talon (10-15 kpl), joissa olen ollut eri syistä tai purkanut, tämä on pitänyt täysin paikkansa. 3" kantavissa ulkoseinissä, 2" kaikissa sisäseinissä noin vuoteen 1940 asti. Aina pystyssä pontatut laudoitukset ja usein sekoitettuja leveydeltään, ei harvinaista, että ne on jatkettu pituudeltaan vähän kerrallaan. Esimerkiksi taloni on vuodelta 1946 ja siinä on pystysuorat pontatut 2" seinät koko talossa, kaikissa alkuperäisissä seinissä. Ystäväni talossa vuodelta 1929 on 3" ulkoseinissä.

Mutta minun on huomautettava, että kaikki nämä talot ovat Upplannissa ja sen ympäristössä. Maaseudulla on paljon kirjavaa. Suvuni taloissa Dalarnassa 20-luvulta on kaikkia mahdollisia runkoja, lankkurunkoja, tolpparunkoja sahanpurulla välissä jne.

 

[Martin_B]

Kaikissa 20-40-luvun (10-15 kpl) taloissa, joissa olen ollut eri syistä tai purkanut, se on pitänyt täysin paikkansa. 3" kantavissa ulkoseinissä, 2" kaikissa sisäseinissä noin vuoteen 1940 asti.

2" sisäseinät? Vau. Joo, se on varmasti erilaista eri puolilla maata. Useimmat näkemäni sen ajan talot ovat myös olleet 3" sisäseinillä, aivan kuten ulkoseinät. Myös täällä sekoitettuja leveyksiä, joskus yhdistettyjä, kaikki vain pontteja ja irtonaisia kieliä.

Miski 2" laudoissa vuodesta 1940 eteenpäin oli sekä not että kieli, joten siellä ei ollut irtonaisia kieliä. Mutta varmasti sekin oli mahdollista. 2" pelkillä noteilla ja irtonaisilla kielillä olen kuitenkin nähnyt vanhemmissa 10-luvun taloissa ja 20-luvun taloissa jne., mutta sitten vain pienempään erotteluun, kuten sisäänrakennettuihin vaatekomeroihin jne. Eli vaatekaapin runkona ja sellaisena. Ei kantavaa eikä tilanjakoa. Mutta varmasti sekin oli sitten joillakin alueilla maassa niin kuin kirjoitat.

 

[eal]

Meidän talomme vuodelta 1933 on 3" pitkillä sivuilla sekä eteläisellä päädyllä ja 2" pohjoispäädyllä ja sisäseinillä. Rakennettu norjalaisen toimesta, joten se on aika erilainen kuin muut talot alueella (Göteborgin ulkopuolella)

Andreas

 

[Martin_B]

Meidän talomme vuodelta 1933 on 3" pitkällä sivulla sekä eteläisellä päätyseinällä ja 2" pohjoispäätyseinällä ja väliseinillä. Rakennettu norjalaisen toimesta, joten se on aika erilainen kuin muut talot alueella (Göteborgin ulkopuolella)

/Andreas

Oho, joo hän taisi käyttää sitä mitä oli saatavilla