2 815 lukukertaa ·
6 vastausta
3k lukukertaa
6 vastausta
Miten lasketaan vapaakannatus kehikkoristikoissa tukijaloilla?
Minulla on kysymys koskien kehysristikon vapaata jänneväliä tukijaloilla. Haluamme purkaa seinän 1 1/2-kerroksisessa talossamme, mutta emme täysin ymmärrä onko se kantava vai ei.
Faktaa:
- Kehysristikko, joka lepää tiilitalon ulkoseinällä, vapaa jänneväli ~5,8 metriä
- Tukijalat noin 1 metri kummallakin puolella, jänneväli tukijalkojen välillä ~ 4 metriä.
- Kehys koostuu 45x200 mm, k/k 900-1000 mm ja 45x200 palkki jokaisen kattoristikon välillä, yhteensä siis k/k 500 välipohjassa.
- Lattiarakenne koostuu 22 mm lattialastulevystä, 28 mm koolaukset lattialämmitysputkille (kuitenkin _samansuuntaisesti_ välipohjan kanssa) ja lopuksi 22 mm tammiparketti.
Seinä, jonka haluamme purkaa, sijaitsee talon keskellä ja on rakennettu 70 teräsrungosta, jossa on kaksinkertainen kipsilevy molemmin puolin. Teräsrungon näyttäisi olevan peräisin Knauf / Danogips -yritykseltä, mutta se ei vaikuta olevan rakennettu kantaviin rakenteisiin käytettävistä vahvikepylväistä, vaan heidän kevyisiin järjestelmiinsä (MR70). Itse runko lepää kattopaneelia vasten eikä siis välipohjaa vasten. Itse rungossa on lisäksi ~4 mm kerros polyeteeniä, ja voin ongelmitta työntää siihen veitsen läpi. Teräsrungon runko ei siis ole jännitetty kattoa vasten, ei edes silloin kun joku on yläkerrassa. Yläkerran lattia tuntuu täysin tukevalta kaikkialla.
Ongelma on se, että jännevälimatriisien mukaan 45x200, k/k 500 mm ei ole riittävä lähes 6 metrin jänneväliin, vaan sen pitäisi aiheuttaa voimakasta taipumaa. Tämä kuitenkin ilman tukijalkoja ja muita ristikkorakenteen yhteisvaikutuksia (joita en aio pohtia tarkemmin) eikä myöskään lattiarakenteen tuomaa vakautta. Seinän pitäisi siis mahdollisesti olla kantava, mutta mikään mitä näen ei viittaa siihen, että se todella on. Uskallanko purkaa sen? Mikä on pahinta, mitä voi tapahtua? Lattia alkaa joustaa? Talo romahtaa?
Faktaa:
- Kehysristikko, joka lepää tiilitalon ulkoseinällä, vapaa jänneväli ~5,8 metriä
- Tukijalat noin 1 metri kummallakin puolella, jänneväli tukijalkojen välillä ~ 4 metriä.
- Kehys koostuu 45x200 mm, k/k 900-1000 mm ja 45x200 palkki jokaisen kattoristikon välillä, yhteensä siis k/k 500 välipohjassa.
- Lattiarakenne koostuu 22 mm lattialastulevystä, 28 mm koolaukset lattialämmitysputkille (kuitenkin _samansuuntaisesti_ välipohjan kanssa) ja lopuksi 22 mm tammiparketti.
Seinä, jonka haluamme purkaa, sijaitsee talon keskellä ja on rakennettu 70 teräsrungosta, jossa on kaksinkertainen kipsilevy molemmin puolin. Teräsrungon näyttäisi olevan peräisin Knauf / Danogips -yritykseltä, mutta se ei vaikuta olevan rakennettu kantaviin rakenteisiin käytettävistä vahvikepylväistä, vaan heidän kevyisiin järjestelmiinsä (MR70). Itse runko lepää kattopaneelia vasten eikä siis välipohjaa vasten. Itse rungossa on lisäksi ~4 mm kerros polyeteeniä, ja voin ongelmitta työntää siihen veitsen läpi. Teräsrungon runko ei siis ole jännitetty kattoa vasten, ei edes silloin kun joku on yläkerrassa. Yläkerran lattia tuntuu täysin tukevalta kaikkialla.
Ongelma on se, että jännevälimatriisien mukaan 45x200, k/k 500 mm ei ole riittävä lähes 6 metrin jänneväliin, vaan sen pitäisi aiheuttaa voimakasta taipumaa. Tämä kuitenkin ilman tukijalkoja ja muita ristikkorakenteen yhteisvaikutuksia (joita en aio pohtia tarkemmin) eikä myöskään lattiarakenteen tuomaa vakautta. Seinän pitäisi siis mahdollisesti olla kantava, mutta mikään mitä näen ei viittaa siihen, että se todella on. Uskallanko purkaa sen? Mikä on pahinta, mitä voi tapahtua? Lattia alkaa joustaa? Talo romahtaa?
Olen nyt avannut hieman enemmän nähdäkseni, kuinka se on rakennettu, ja huomasin, että tolpat eivät mene kokonaan lattiasta kattoon, vaan ne on leikattu ja vain niitattu yhteen "kehyksen" kanssa. Olen myös liittänyt kuvan polyeteenilistasta, joka on kehyksen ja sisäkaton välissä. Tämä ei voi mitenkään olla kantava rakenne? 
Jäsen
· Blekinge
· 10 117 viestiä
Tarvitaan koko poikkileikkaus talosta, jossa on tietoja mitoista, jotta voidaan ymmärtää kantava rakenne. On myös aina mielenkiintoista tietää, milloin talo on rakennettu. Lattian notkahdus yläkerrassa on merkki. Jos ulkoseinä koostuu tiilestä tai vastaavasta materiaalista, se ei sovi ajallisesti yhteen metalliprofiilien kanssa.
Talo on peräisin 1800-luvun lopulta, mutta kokonaan remontoitu 2000-luvun alussa. Vain muuri- ja kivisokkeli on alkuperäinen, kaikki muu (mukaan lukien kattotuolit ja palkit) on uutta. Valitettavasti asun maassa, jossa dokumentointivaatimukset eivät ole yhtä suuria kuin Ruotsissa (Tanska), joten rakennuspiirustuksia ei ole muutamaa erittäin puutteellista piirrosta lukuun ottamatta, jotka on piirretty kuin paint-ohjelmalla. Palkkien mitat olen joutunut mittaamaan itse. Olen yrittänyt ottaa yhteyttä myyjään mutta en ole saanut vastauksia.J justusandersson sanoi:Tarvitaan koko talon osastokohtainen katsaus ja mitat, jotta kantava järjestelmä ymmärretään. On myös aina mielenkiintoista tietää, milloin talo on rakennettu. Ylätason lattian keskellä oleva taipuma on merkki. Jos ulkoseinä on tehty täystiilestä tai vastaavasta materiaalista, se ei sovi yhteen ajan kanssa teräspystypalkkien kanssa.
Talon toisessa päässä on täysin avointa ilman mahdollisesti tukevaa seinää alakerrassa, mutta noiden puutteellisten piirrosten mukaan palkkeihin on upotettu HEB140-palkki. Siksi olin melko varma, että seinä, jonka haluamme purkaa, oli kantava, kunnes näin, miten se oli rakennettu... Vaikka en ole rakennusinsinööri, minun on erittäin vaikea nähdä, kuinka se voisi kantaa mitään muuta kuin nukkekotia. Vaimoni ei ole kovin innostunut ajatuksesta alkaa purkaa kattoa tutkiakseen rakennetta tarkemmin.
Jäsen
· Blekinge
· 10 117 viestiä
Voimme luultavasti olla yhtä mieltä siitä, että seinä teräskannattimilla ei ole kantava. Näkymättömät teräsrakenteet tekevät siitä melkein mahdotonta laskea.
Jäsen
· Blekinge
· 10 117 viestiä
Ei ole niin, että rakentajien osaaminen olisi Tanskassa alhaisempi kuin Ruotsissa. Pikemminkin päinvastoin. Heillä on vain erilainen järjestelmä. En usko, että niin laajamittaista uudelleenrakentamista olisi tapahtunut ilman arkkitehtitoimiston osallistumista, joka on lisäksi vastannut rakennusjohtamisesta. Uskon, että dokumentaatio löytyy sieltä.
Klikkaa tästä vastataksesi


