Kävin läpi talomme piirustuspohjan ja löysin kysymysmerkin (pitäisi olla kunnossa, mutta...)
Edellytykset: Rossipohja, joka koostuu ulkomuurista ja tukimuurista talon keskellä, kokonaisleveys=8,1m, eli 7,7m sisäpuolella.
Lathunden mukaan maksimi vapaapituus 2 jänteellä ja K24 45x220 lattianiskojen kanssa liimattuna 22mm lastulevyä on 6,7m.
Hauskaa on, että jos katsotaan Puukerrostalorakentamisen käsikirjaan (osa 5 perustukset), niin maksimivapaapituus on 7,3m samoilla edellytyksillä.
Joka tapauksessa nykyinen rakenne ei näytä täyttävän kumpaakaan sääntöä.
Saan vaikutelman, että tämä ei pitäisi olla ongelma, useimmat näkemäni rossipohjalla varustetut talot ovat samanlaisella perustarakennelmalla ja talot, jotka ovat alle noin 7 metriä leveitä, ovat harvinaisia.
Onko jollakin kokemusta vastaavista rakenteista?
Edellytykset: Rossipohja, joka koostuu ulkomuurista ja tukimuurista talon keskellä, kokonaisleveys=8,1m, eli 7,7m sisäpuolella.
Lathunden mukaan maksimi vapaapituus 2 jänteellä ja K24 45x220 lattianiskojen kanssa liimattuna 22mm lastulevyä on 6,7m.
Hauskaa on, että jos katsotaan Puukerrostalorakentamisen käsikirjaan (osa 5 perustukset), niin maksimivapaapituus on 7,3m samoilla edellytyksillä.
Joka tapauksessa nykyinen rakenne ei näytä täyttävän kumpaakaan sääntöä.
Saan vaikutelman, että tämä ei pitäisi olla ongelma, useimmat näkemäni rossipohjalla varustetut talot ovat samanlaisella perustarakennelmalla ja talot, jotka ovat alle noin 7 metriä leveitä, ovat harvinaisia.
Onko jollakin kokemusta vastaavista rakenteista?
Yritys selventää:
Muun muassa "Lathunden- Hjälpreda för bygghandels personal och kunder" -oppaassa esitettyjen mittakriteerien mukaan suurin pituus (L) on 6,7 m, kun lattia koostuu K24 laudasta koossa 45x220 liimattuna lattialastulevyn päälle.
Kysymysmerkki oli, että talossamme L=7,7 m, eli vähän yli suosituksen. Pohdin siksi, oliko kenelläkään täällä kokemusta vastaavanlaisista ratkaisuista tai onko talomme "väärin mitoitettu"?
Kuten sanottu, en usko tämän olevan ongelma, vain poikkeama, jonka kanssa voi mahdollisesti elää (ellei aio laittaa klinkkeriä).
Muun muassa "Lathunden- Hjälpreda för bygghandels personal och kunder" -oppaassa esitettyjen mittakriteerien mukaan suurin pituus (L) on 6,7 m, kun lattia koostuu K24 laudasta koossa 45x220 liimattuna lattialastulevyn päälle.
Kysymysmerkki oli, että talossamme L=7,7 m, eli vähän yli suosituksen. Pohdin siksi, oliko kenelläkään täällä kokemusta vastaavanlaisista ratkaisuista tai onko talomme "väärin mitoitettu"?
Kuten sanottu, en usko tämän olevan ongelma, vain poikkeama, jonka kanssa voi mahdollisesti elää (ellei aio laittaa klinkkeriä).
Ei ollenkaan, ymmärrän ihan täsmälleen mitä tarkoitat. Täsmälleen jopa 
(Taitaa olla mahdollista, että olen itsekin esittänyt saman kysymyksen täällä joskus!) Se on täysin oikea huomio, että Träbyggnadshandboken ja Lathunden eivät ole yhteneväisiä. Huomasin kuitenkin itsekin saman kuin sinä: harva talo on niin kapea kuin 7 m! Kysyin asiasta KA:lta, joka puolestaan otti yhteyttä suunnittelijaan (olen muuten itse oma suunnittelijani ). Hän tarkisti piirustukseni ja antoi sitten luvan ratkaisulleni sillä ehdolla, että asentaisin poikkituet palkkien väliin noin 2, 4 ja 6 metrin kohdalle. Halusin kuitenkin asentaa ruuvattua harvalaudoitusta palkkien päälle lattialämmityksen asentamista varten. Se EI ollut mahdollista, koska harvalaudoitus ei anna kuormitustukea palkkien kanssa. Vaadittiin ruuviliimattu lattialastulevy. Nimimerkki marge täällä foorumilla on kuitenkin 8 metrin palkit harvalaudoituksella. Hän voi varmasti kertoa tuloksista, jos kysyt.
(Taitaa olla mahdollista, että olen itsekin esittänyt saman kysymyksen täällä joskus!) Se on täysin oikea huomio, että Träbyggnadshandboken ja Lathunden eivät ole yhteneväisiä. Huomasin kuitenkin itsekin saman kuin sinä: harva talo on niin kapea kuin 7 m! Kysyin asiasta KA:lta, joka puolestaan otti yhteyttä suunnittelijaan (olen muuten itse oma suunnittelijani ). Hän tarkisti piirustukseni ja antoi sitten luvan ratkaisulleni sillä ehdolla, että asentaisin poikkituet palkkien väliin noin 2, 4 ja 6 metrin kohdalle. Halusin kuitenkin asentaa ruuvattua harvalaudoitusta palkkien päälle lattialämmityksen asentamista varten. Se EI ollut mahdollista, koska harvalaudoitus ei anna kuormitustukea palkkien kanssa. Vaadittiin ruuviliimattu lattialastulevy. Nimimerkki marge täällä foorumilla on kuitenkin 8 metrin palkit harvalaudoituksella. Hän voi varmasti kertoa tuloksista, jos kysyt.On myös lyhyitä lankkuja 2,4 ja 6 m (45x170), en tiedä, onko lattiakipsilevy liimattu vai ei (vanhojen talojen haitta, ei tiedä, miltä se näyttää alapuolella ennen kuin on vähän purkanut ;D).
Tulee olemaan hauskaa myöhemmin, kun aiomme asentaa lattialämmityksen koko alakertaan. Lattialämmitys aiotaan asentaa alas laskettuna lattiarakenteisiin (purkaa lattia ja jyrsiä lankkuja :) tai sitten se asennetaan lattiakipsilevyn päälle (menettää huonekorkeutta)... sen päivän murhe... on tarpeeksi projekteja tällä hetkellä.
Tulee olemaan hauskaa myöhemmin, kun aiomme asentaa lattialämmityksen koko alakertaan. Lattialämmitys aiotaan asentaa alas laskettuna lattiarakenteisiin (purkaa lattia ja jyrsiä lankkuja :
) tai sitten se asennetaan lattiakipsilevyn päälle (menettää huonekorkeutta)... sen päivän murhe... on tarpeeksi projekteja tällä hetkellä.tai ostaa jäljitettäviä golvspånskivor. Kalliimpaa, kyllä paljon, mutta suhteessa säästettyyn vaivaan uskon, että hintaero on merkityksetön!
Ymmärränkö oikein, kun luulen, että se kortling, josta puhutte täällä, on sama kuin krysskolvning?
Kyllä, vanhanaikaista ristilohkaisemista tehdään nykyään todella harvoin. Minun arpisieni KA hihittäisi tyytyväisenä kun aihe tuli puheeksi.
Joo, oikeasti ajat pyörällä. ;D Ajattelin myös, että jos neljä metriä on hyväksyttävää, täytyy 8 m myös olla hyväksyttävää edellyttäen keskituen. Mutta niin ei ole! Tämä johtuu ilmeisesti puhtaasti mekaanisista syistä, kuinka voimat jakautuvat palkissa.
Se on standardi Vårgårdahus-poikkipalkissa. En mielestäni se ollut niin hirveän raskasta tehdä. Mutta en voi väittää, että olisin hyrissyt tyytyväisenä myöskään...
Mahdollista, mutta alan suunnittelijat ovat kuitenkin samaa mieltä...