Kun katson yllä olevia laskelmia, niin 240 tuntuu siltä että palkit ovat 45x220 ja sitten höylään ne 200:aan, mikä vaikuttaa reilulta marginaalilla. Pitäisikö minun lisätä jonkinlaista vahvistusta alapuolelta/kellariin esim? Tein sen olohuoneen alle, joka mielestäni oli hieman heiluvainen ja siitä tuli loistava.
Kyllä, se ei ole mikään pieni työ. Vaikea päästä höyläämään reunoja/pitkin seiniä ja sitten saada koolaukset täysin tasaisiksi. Siihen kuuluu paljon näpräämistä. Uudelleenkäyttöasteesta olen hieman epävarma, mutta foorumilla on olemassa hyviä ketjuja. Se osoittaa, kuinka hyvin se on mitoitettu. Mitä lähempänä 0% sitä enemmän ylimitoitettu ja mitä lähempänä 100% sitä paremmin mitoitettu.
Ei ihan niin, on yleistä asuntoprojekteissa, että kylpyhuoneen koolauksia lasketaan esimerkiksi 45x195 sen sijaan, että muu lattia on 45x220, jotta kynnykset täyttäisivät esteettömyysvaatimukset.
Jos haluat vahvistaa lattiaa edelleen, voit ruuvata teräksisiä reiällisiä nauhoja koolausten poikki alareunasta tai esimerkiksi 28x70, jotka jäykistävät sitä.
okei, epäilin kyllä sitä, mutta huone 7 m² ? mistä puhumme, 10 vai 100 tuntia ? materiaali ei ole iso kustannus. lisäksi siihen tulee kai kotitalousvähennys ?
iso työ on kuitenkin purkaa rubbet, sitten laskea ja rakentaa uudelleen. En halua siellä mitään ylimääräistä 15 kynnystä, koska se oli aikaisemmin samalla tasolla eteisen kanssa,
Todella vaikea arvioida. Riippuu täysin käytettävissä olevista resursseista. Oikeilla koneilla ja hyvillä, kokeneilla käsityöläisillä helpottuu tietysti.
Liitän mukaan luonnoksen avuksi. Nyt kyseessä on maanvarainen laatta, mutta menettely on suurin piirtein sama puupalkkien kanssa. Kuitenkaan ei haittaa, että on hieman korkeampi kynnys nostolla, jos tulevaisuudessa tulisi veden kertymää.
Kiitos, näyttää hyvältä juuri sellaisena kuin haluan. Nyt klinkkeri on 15 parketin yläpuolella ja se ärsyttää, lisäksi vaimo kompastuu siihen tarpeettoman korkeaan kynnykseen. Onko olemassa mitään esteettömyysvaatimusta kynnyksen enimmäiskorkeudelle?
Sain itse asiassa kiinni vanhasta snickisistäni, erittäin asiantunteva, 30+ alalla - hän mainitsi, että on myös mahdollista jyrsiä lattialastulevystä alas palkistoon ja sitten valaa ja raudoittaa suoraan siihen - jos ymmärsin oikein, se on silloin parketin tasolla, eikä sinun tarvitse höylätä ja viimeistellä - onko kukaan kokeillut tätä menetelmää? Spackeli makaa silloin suoraan palkkien päällä - onko siinä eroa kantavuudessa/jäykkyydessä?
Lyhyt vastaus on kyllä, lattianiskojen ja lastulevyn jäykkyys ja kantavuus eroavat. Kuitenkin jänneväli ja jakoväli ovat pieniä, joten kaiken kaikkiaan sillä ei luultavasti ole merkitystä.
Sain oikeastaan yhteyden vanhaan snickisiini, hyvin osaava, 30 vuotta alalla - hän mainitsi, että on myös mahdollista jyrsiä lattialastulevy alas palkistoon ja sitten valaa ja harjaterästä suoraan siihen - jos ymmärsin oikein, se on silloin parketin tasolla eikä sinun tarvitse höylätä ja hienohioa - onko kukaan kokeillut tätä menetelmää? Tasoitus on suoraan palkkien päällä silloin - onko eroa kantavuudessa/jäykkyydessä?
Tarkoittaako hän, että lattialastu asetetaan palkkien väliin, niin että yläreuna tasoittuu ja säästetään 22 mm? En voi vastata siihen, mutta silloin tuntuu, että menetät koko jutun ruuviliiman käyttää lattialastua palkkeissa niin, että siitä tulee jäykkä.
Kiitos, kuulostaa järkevältä, vähän liian yksinkertaista muuta - mutta hän mainitsi myös jotain kortlingar asettamisesta alaosaan ja hålspikband (?), mutta tietysti se ei voi olla sama asia. Sitten palaamme hyvligen.
Mitä minun pitäisi tilata dokumentaatiota/piirustuksia hieman vastahakoiselle rakentajalle, jotta hän välttyy mahdolliselta vastuulta, jos tilaan tämän häneltä, ts. höyläystä? Hänen suurin huolensa on lujuus, jota hän ei halua taata, mutta kun katson ohjelmaa ja cc 300, minulla on enintään 240 cm palkkivälissä, joten se ei tuo merkittäviä eroja.
