Kuinka hyvin leca-lohkot kestävät kuormitusta ilman lohkojen raudoitusta?

[Martin_B]

Ajattelin yhtä asiaa.

Jos valaa betonipilarin, betoniseinän tai betonilaipan, se pitäisi (tai jopa täytyy?) raudoittaa.

Mutta jos sen sijaan muuraa lecaharkoilla tai betoniharkoilla tai vastaavilla, ei ole pystysuoraa raudoitusta. Usein raudoitus asetetaan joka kolmanteen kerrokseen, mutta se on vaakasuuntainen raudoitus eikä hyödytä pystysuuntaisia voimia.

Samalla lecaharkot ovat hyvin hauraita verrattuna betoniin, joka on huomattavasti kestävämpää. Silti betoni raudoitetaan?

Esimerkiksi seuraavaa sanotaan träguidenissa:
"2. Kellarin seinä betonista tai kevytsoraharkoista, vaihtoehtoisesti paikallavalettu raudoitettu betoni."

Lähde: https://www.traguiden.se/konstruktion/konstruktionsexempel/grundlaggning/kallargrund/principlosning/

Joten jos kellarin seinä tai jopa pilarit lecaharkoista kestävät ilman raudoitusta, miksi betoni, joka on oikeastaan jopa vahvempaa, ei kestäisi?

Ajatus, joka minulla on, on se, että saumat ottavat vastaan liikkeitä ja siksi harkot eivät halkeile, mutta toisaalta se ei tunnu täydelliseltä takaalta, ja silti useimmat talot seisovat kellarin seinillä, jotka on tehty lecaharkoista tai vastaavista harkoista, tai esimerkiksi "kotitekoisia" pilareita lecaharkoista jne. huolimatta suuresta kuormituksesta.

 

[largab]

Raudoitus on joka tapauksessa tarkoitettu vetojännitysten vastaanottamiseen. Betoni/Leca kestää hyvin puristusvoimia, mutta huonosti vetoa. Kun valetaan betonia, käytetään pystysuuntaista raudoitusta, koska se on mahdollista ja se vahvistaa vetojännityksiä. Pystysuuntainen raudoitus ei toimi yhdessä muurauksen kanssa, joten käytetään vain vaakasuuntaista raudoitusta seinän taivutuskuormien (sivusuuntaisten voimien) vastaanottamiseen.

 

[bossespecial]

Lisäksi tiilirakenteet vaativat poikittaisia seiniä (stagning) joissa ei ole liian suuria etäisyyksiä. Mitä korkeammat seinät, sitä lyhyempi etäisyys stagningien välillä.

 

[justusandersson]

Lisäksi edellä mainittuun hyvään viestiin haluaisin sanoa, että vertailu tulee mielenkiintoiseksi vasta kun päästään korkeammille korkeuksille. Voit rakentaa raudoitettuja betonipylväitä, jotka ovat erittäin korkeita, sitä ei voi tehdä lecablockilla tai betonielementeillä. Raudoitusta tarvitaan estämään taipumista/katkeamista. 70 cm betonipilari ei tarvitse raudoitusta.

 

[Martin_B]

Betoni/Leca ovat hyviä puristuskestävyyteen, mutta huonoja vetokestävyydessä.
Kun valetaan betonia, käytetään pystysuuntaista raudoitusta, jotta siitä tulee vahvempi vetojännitykselle.

Lisäksi muurattuihin rakenteisiin vaaditaan poikittaisseiniä (jäykistys) suhteellisen lyhyin välimatkoin. Mitä korkeammat seinät, sitä lyhyempien jäykistysten välein.

Mutta kuten esimerkissä, jonka siteerasin ensimmäisessä viestissäni, he kirjoittavat "paikallavalettu raudoitettu betoni".

Mutta jos nyt vertaamme samaa tyyppistä rakennetta, ts. kellariseinä sama määrä poikittaisia, tukevia, seiniä.

Rakennamme toisen muuraamalla lecaharkkoja ja toisen paikallavalettuna betoniseinänä ilman raudoitusta.

Eikö betoniseinä kuitenkin olisi vahvempi, raudoituksen puuttumisesta huolimatta? Tai?

vertailu tulee mielenkiintoiseksi vasta kun ollaan korkeammalla.

70 cm betonipilari ei tarvitse raudoitusta.

Siis 70 cm korkea betonipilari, jonka jalkapinta-alana on, esimerkiksi, 20x20 cm ja joka on osa rakennusrakennetta, esimerkiksi yksi pilari ryömintätilaan (jolloin se kuormittuu rakennuksesta).
Tällainen ei tarvitse raudoitusta ja kestää murtumatta rakenteen alla?

Mutta missä menee raja, jolloin raudoitusta tarvitaan?

Koska silti mielestäni luetaan, kuinka tärkeää raudoitus on, mutta samalla rakennetaan lecaharkkoja, jotka tuntuvat heikommilta kuin betoni, ilman että lecaharkkorakenteet kaatuvat kuin korttitalot.

Huomio, palkkien osalta tilanne on tietysti eri, koska silloin on kyse vetovoimista, joten raudoitus on välttämätön. Kysymykseni ja esimerkkini koskevat nyt vain puristusvoimia.

 

[harry73]

Kyllä, raudoittamaton betoni on paljon vahvempaa kuin muuratut lecaharkot, mutta ennen kaikkea jäykempää. Tämä tarkoittaa, että jos betoni altistuu pienille liikkeille (esim. painuma), betonissa olevat jännitykset kasvavat. Tämä johtaa halkeamiin (siellä missä on vetovoimia). Betoni on parempaa vetokraftojen vastaanottamiseen kuin muuratut lecaharkot. Tämä tekee halkeamavälistä suuren ja siten myös halkeamanleveys kasvaa.

 

[Martin_B]

Kyllä, raudoittamaton betoni on paljon vahvempaa kuin muuratut lecablokit, mutta ennen kaikkea jäykempää. Tämä tarkoittaa, että jos betoni altistuu pienille liikkeille (esim. painuminen), jännitykset betonissa kasvavat.
Tämä johtaa halkeamiin (missä esiintyy vetojännityksiä)
Betoni on parempi kestämään vetojännityksiä kuin muuratut lecablokit. Tämä aiheuttaa suuren halkeamavälin ja siten myös halkeaman leveyden

Voiko sitten sanoa, että perustus tai kellariseinä lecablokeista on turvallisempi rakenne kuin sama rakenne raudoittamattomasta betonista?

 

[harry73]

Huom, mitä tulee palkkeihin, on tietenkin eri asia, sillä silloin puhumme vetojännityksistä, joten siellä on oltava raudoitus. Kysymykseni ja esimerkkini koskevat nyt vain puristusvoimia.

Kun on pilari, jolla on suuri kuormitus, pilari lyhenee. Mutta kun pilari lyhenee, se myös leviää. Kun tämä tapahtuu, materiaalissa syntyy kaikenlaisia jännityksiä, myös vetojännityksiä, jotka tekevät, että betoni murtuu. Raudoitus voi ottaa nämä jännitykset vastaan, mikä tekee, että betoni kestää suuremman kuormituksen.

Jos tekisi saman pilarin lecakivestä, se murtuisi paljon aikaisemmin.

 

[harry73]

Kan man då säga att en sula, eller källarvägg, av lecablock, är en säkrare konstruktion än samma konstruktion med oarmerad betong?

Det skulle jag tro, sedan blir armeringen viktigare med höjden. Det finns många oarmerade betongvägar som fungerar problemfritt

 

[Martin_B]

Uskon niin, sitten raudoitus tulee tärkeämmäksi korkeuden kanssa. On monia raudoittamattomia betoniteitä, jotka toimivat ongelmitta

Voisin kuvitella, että jos esimerkiksi valetaan pylväitä, niin rakenteesta voisi tehdä kestävämmän liikkeille ja siten myös "vahvemman" tai ainakin turvallisemman, valamalla ensin tiettyyn korkeuteen, sitten laittamalla liukukerros, valamalla taas vähän lisää, liukukerros uudelleen, jne. Joten siitä tulisi vähän kuin muurattuja lohkoja.

 

[Martin_B]

Jos sama pilari tehtäisiin lecaharkoista, se menisi rikki paljon aikaisemmin.

Olen nähnyt talojen lisäosia, joissa itse lisäosa on rakennettu avoimena ryömintätilana, eli siitä näkee sisään. Ja lisäosa seisoo lecaharkkojen päällä muutamissa kohdissa, ehkä 1,5 m välissä lecaharkkojen välillä. Yhdessä tapauksessa lisäosa on lisäksi 1,5 kerrosta. En ymmärrä, että 1,5 kerroksen lisäosa ei ole romahtanut, koska leca on haljennut. Vai onko itsestäänselvyys, että leca kestää tämän?

 

[justusandersson]

Useimmat materiaalit kestävät melko suuria puristusvoimia, jos ne eivät ole liian korkeita. Palkit, jotka altistuvat taivutusvoimille, ovat huomattavasti herkempiä.

 

[harry73]

En ymmärrä, että 1,5 kerroksen lisärakennus ei ole romahtanut sen takia, että leca on halkeillut. Vai onko itsestään selvää, että leca kestää tämän?

Puurakenne ei paina niin paljon.

 

[Martin_B]

Puurakenteet eivät paina niin paljon

Ei sinänsä, ei. Mutta tarkoitatko, että betoni kestää sen puristuslujuuden, joka ilmoitetaan esimerkiksi valmiiksi sekoitetuissa betonisäkeissä, ilman raudoitusta?

Tai kyllä, periaatteessa se tekeekin sen. Mutta edellyttäen, että kaikki pysyy täysin paikallaan. Mutta pienikin liike saisi siis betonin halkeamaan ja rakenteen yläpuolella romahtamaan? (pahimmassa tapauksessa)

Anteeksi tyhmät kysymykset, mutta yritän ymmärtää, kuinka kaikki liittyy yhteen

 

[harry73]

Ei, halkeama betonissa ei aiheuta talon romahtamista. Ja varmasti voitaisiin rakentaa talon seinät raudoittamattomasta betonista, mutta seinät olisivat paksummat kuin raudoitetusta betonista.