Olen kiinnostunut ostamaan -65 rakennettua remonttitarpeessa olevaa omakotitaloa. Näytöllä ja myyjän tarkastuksessa näkemäni perusteella vaikuttaa siltä, että huolestuttavin asia on useat kosteusläpäisyn merkit länsipäädyssä (turpoavat ikkunapuitteet, kosteusläiskät tapetissa).
Kyseinen seinä löytyy olohuoneesta, joka on avoin harjaan asti (1,5-kerroksinen talo) ja muodostaa siten koko länsipäädyn. Se näyttäisi olevan puurunkoinen, jossa on verhous mexitiilestä, ja laasti vaikuttaa olevan osittain huonoa. Lisäksi seinän korkealla sijaitsee kaksi pitkulaista, vaakasuuntaista ikkunaa, joista puuttuvat ikkunapellit kokonaan - epäilen että nämä ovat suurelta osin syyllisiä tähän...
Tarvitsisin hieman apua mahdollisten toimenpiteiden ja kustannusten pohtimisessa ennen kuin tarjouskilpailu alkaa. Tietenkin vahingon laajuutta on mahdotonta tietää ennen pintamateriaalien poistamista sisältäpäin, mutta jos lähdetään liikkeelle ”worst case scenario” -tilanteesta, jossa ainakin osa kantavasta rakenteesta täytyy vaihtaa - kuinka todennäköistä on, että tässä tilanteessa voidaan säästää verhouseina? Ajattelen, että toisaalta voisi olla vaikea erottaa ankkureita vaihdettavista puuosista, mutta toisaalta voisi olla tarpeen uusia laastit ja ankkurit, jos ne ovat rappeutuneet kosteudessa?
Joten teemalla ”worst case” - kuinka paljon maksaa olemassa olevan tiiliverhouksella varustetun talon koko päädyn korvaaminen? 100.000 vai 1.000.000? Paljon kalliimpaa suuremmilla ikkunapinnoilla (”kun kerran tehdään”)
?
Kyseinen seinä löytyy olohuoneesta, joka on avoin harjaan asti (1,5-kerroksinen talo) ja muodostaa siten koko länsipäädyn. Se näyttäisi olevan puurunkoinen, jossa on verhous mexitiilestä, ja laasti vaikuttaa olevan osittain huonoa. Lisäksi seinän korkealla sijaitsee kaksi pitkulaista, vaakasuuntaista ikkunaa, joista puuttuvat ikkunapellit kokonaan - epäilen että nämä ovat suurelta osin syyllisiä tähän...
Tarvitsisin hieman apua mahdollisten toimenpiteiden ja kustannusten pohtimisessa ennen kuin tarjouskilpailu alkaa. Tietenkin vahingon laajuutta on mahdotonta tietää ennen pintamateriaalien poistamista sisältäpäin, mutta jos lähdetään liikkeelle ”worst case scenario” -tilanteesta, jossa ainakin osa kantavasta rakenteesta täytyy vaihtaa - kuinka todennäköistä on, että tässä tilanteessa voidaan säästää verhouseina? Ajattelen, että toisaalta voisi olla vaikea erottaa ankkureita vaihdettavista puuosista, mutta toisaalta voisi olla tarpeen uusia laastit ja ankkurit, jos ne ovat rappeutuneet kosteudessa?
Joten teemalla ”worst case” - kuinka paljon maksaa olemassa olevan tiiliverhouksella varustetun talon koko päädyn korvaaminen? 100.000 vai 1.000.000? Paljon kalliimpaa suuremmilla ikkunapinnoilla (”kun kerran tehdään”)
?Paras vastaus
Jäsen
· Blekinge
· 10 117 viestiä
On aina vaikeaa lausua mielipiteitä olosuhteista, joita ei ole nähnyt, mutta muutamia yleisiä näkemyksiä voin aina esittää.
Talo on säännöllinen rakenne, joka on verhottu ulkopuolelta puolikivisellä kalkkihiekkakivellä, niin sanotulla Mexitiilellä. Kiven ja runkotolppien välillä pitäisi olla muutaman senttimetrin ilmaväli. Kivi on kiinnitetty kiinnikkeillä tasaisin välein. Runko koostuu todennäköisesti seisovista tolpista, jotka ovat kooltaan 50x100 mm c/c 600 mm. Tolppien välissä on mineraalivillaeristys. Tolppia vasten ulkopuolella on luultavasti jonkinlainen asfalttihuopa. Sisäpuolelta tilanne on epävarmempi.
Kuvauksestasi ymmärrän, että kosteuden tunkeutuminen liittyy jollain tavalla ikkunoihin. Vaikea uskoa, että runko olisi vaurioitunut niin paljon, että se pitäisi suurelta osin vaihtaa. Myös vuonna 1965 käytettiin johdonmukaisesti hyvälaatuista mäntyä tähän tarkoitukseen.
Jokin valokuva sisäpuolelta kosteusvaurioituneesta seinästä helpottaisi arviointia. Jos pystyt mittaamaan seinän paksuuden, se olisi myös mielenkiintoista.
Korjauskustannuksista en uskalla tehdä arvioita tässä vaiheessa. Yleisesti ottaen omien kokemusteni mukaan vuoden 1965 11/2-kerroksiset talot ovat melko hyviä.
Talo on säännöllinen rakenne, joka on verhottu ulkopuolelta puolikivisellä kalkkihiekkakivellä, niin sanotulla Mexitiilellä. Kiven ja runkotolppien välillä pitäisi olla muutaman senttimetrin ilmaväli. Kivi on kiinnitetty kiinnikkeillä tasaisin välein. Runko koostuu todennäköisesti seisovista tolpista, jotka ovat kooltaan 50x100 mm c/c 600 mm. Tolppien välissä on mineraalivillaeristys. Tolppia vasten ulkopuolella on luultavasti jonkinlainen asfalttihuopa. Sisäpuolelta tilanne on epävarmempi.
Kuvauksestasi ymmärrän, että kosteuden tunkeutuminen liittyy jollain tavalla ikkunoihin. Vaikea uskoa, että runko olisi vaurioitunut niin paljon, että se pitäisi suurelta osin vaihtaa. Myös vuonna 1965 käytettiin johdonmukaisesti hyvälaatuista mäntyä tähän tarkoitukseen.
Jokin valokuva sisäpuolelta kosteusvaurioituneesta seinästä helpottaisi arviointia. Jos pystyt mittaamaan seinän paksuuden, se olisi myös mielenkiintoista.
Korjauskustannuksista en uskalla tehdä arvioita tässä vaiheessa. Yleisesti ottaen omien kokemusteni mukaan vuoden 1965 11/2-kerroksiset talot ovat melko hyviä.
Kiitos hyvästä läpikäynnistä! Ymmärrän ehdottomasti, että muuta kuin spekuloimista on vaikea tehdä tässä vaiheessa, mutta mielestäni kuulostaa siltä, että olet käsittänyt tilanteen oikein sen tiedon perusteella, mitä meillä on.
Kyseinen talo ei ole vielä hallussamme, joten seinän läpivienti tarkistusta varten ei ole tehty. Tiedämme siis vain, että toisen puolen ikkunanpielen on selvästi kosteusvaurioitunut ja että puussa on mitattu korkea kosteusprosentti, sekä että tapetissa sen puolella ja lattiaan asti näkyy kosteusläikkiä. Voin ehkä löytää jonkin kiinteistönvälittäjän kuvan liitettäväksi, jos se auttaa? Tietenkin unohdin mitata koko seinän paksuuden, mutta kiinnitin huomiota siihen, että se oli melko ohut - arviolta ehkä hieman yli 20 cm julkisivutiilestä tapettiin?
Ajattelen, että alkuvaiheessa täytyy tietysti katsoa seinän sisään ja seurata kosteuden leviämistä, mutta toivottavasti kosteusvaurio voidaan ratkaista sisäpuolelta ja sen jälkeen huolehtia julkisivumuurin saumoista ja mahdollisesti vuotavista ikkunanpuitteista ulkopuolelta - ja näin välttää suuremmat rakenteelliset toimenpiteet julkisivumuurissa. Kuulostaako se jotenkin todennäköiseltä?
Kyseinen talo ei ole vielä hallussamme, joten seinän läpivienti tarkistusta varten ei ole tehty. Tiedämme siis vain, että toisen puolen ikkunanpielen on selvästi kosteusvaurioitunut ja että puussa on mitattu korkea kosteusprosentti, sekä että tapetissa sen puolella ja lattiaan asti näkyy kosteusläikkiä. Voin ehkä löytää jonkin kiinteistönvälittäjän kuvan liitettäväksi, jos se auttaa? Tietenkin unohdin mitata koko seinän paksuuden, mutta kiinnitin huomiota siihen, että se oli melko ohut - arviolta ehkä hieman yli 20 cm julkisivutiilestä tapettiin?
Ajattelen, että alkuvaiheessa täytyy tietysti katsoa seinän sisään ja seurata kosteuden leviämistä, mutta toivottavasti kosteusvaurio voidaan ratkaista sisäpuolelta ja sen jälkeen huolehtia julkisivumuurin saumoista ja mahdollisesti vuotavista ikkunanpuitteista ulkopuolelta - ja näin välttää suuremmat rakenteelliset toimenpiteet julkisivumuurissa. Kuulostaako se jotenkin todennäköiseltä?
Jäsen
· Blekinge
· 10 117 viestiä
Seinän pitäisi olla vähintään 12+3+10+1,5 = 26,5 cm paksu. Se olisi voinut olla 30 cm ilman ongelmia. Epäilen, että on säästetty ilmarakon koosta. Talo on varmasti, kuten useimmat muutkin tuohon aikaan, rakennettu valtion lainoilla ja silloin vaadittiin 10 cm eristystä.
Uskon kuten sinäkin, että kosteudenpoisto voidaan ratkaista sisältäpäin ilman puuttumista julkisivukiveen.
Uskon kuten sinäkin, että kosteudenpoisto voidaan ratkaista sisältäpäin ilman puuttumista julkisivukiveen.
En uskalla vannoa, että silmämitalla on kalibroitu tarpeeksi hyvin väittääkseni ettei se ole ollut vähintään 26,5 cm - mutta tuskinpa mitään valtameri-ilmarakoa siellä on. On kuitenkin oletettava, että kaikki ulkoseinät ovat samalla rakenteella, eikä vastaavaa kosteuden läpimurtoa pystyneet löytämään sen paremmin me kuin tarkastajakaan muualta. On siis oletettava, että pelkästään niukka ilmarako ei ole syynä juuri tähän kosteusvahinkoon - mutta katson, jospa pääsisin mittaamaan paremmin ennen mahdollista ostoa. Suuret kiitokset vinkeistä!