Joo, se kuulostaa hieman työläältä. En tullut edes ajatelleeksi ruuvaamista, mutta se on toki mahdollisuus. Mutta perusongelma on edelleen jäljellä, eli HEB180 ei ehkä ole sopiva uuteen jännevälille. Tietysti, ehkä jos sitä pidennetään HEB 180:llä ja samanaikaisesti vahvistetaan koko palkki "bandplåtilla" ylä- ja alalaipalla. Mutta sekin on vähän työlästä. Yritän välttää sitä, että joudun tuomaan ja asentamaan uuden palkin. Ne ovat melko kömpelöitä ja painavat paljon...
Sellaisen palkin hitsaaminen ei ole "rakettitiedettä", jos on pääsy koko profiilin ympäri, se on melko helppoa ja kun ottaa huomioon, millaisen vähäisen jännityksen palkki joutuu kestämään, ei pitäisi tarvita paljon vahvistuslevyjä.
Keskimmäinen välipohjani lepää talon keskellä 16m pitkällä HEA160:lla (huomattavasti heikompi kuin sinun palkkisi) suurimmalla vapaalla jännevälillä 5m. Koska palkkini on niin pitkä ja jatkuu tämän 5m jännevälin molemmilla puolilla, saan kuitenkin toisenlaisen kuormitustapauksen, koska palkki käyttäytyy "kiinteänä kiinnitettynä" tämän 5m aukon molemmilla puolilla. Olen laskenut 200kg/m2 kuormituksella ja 50kg/m2 omapainolla, minulla on hyvä marginaali taipumanormiin (jänneväli/400), mutta voin kokea hieman taipumista, jos hyppään suoraan 5m jännevälin kohdalla.
Palkkini on hitsattu kolmessa kohdassa, koska sitä ei muuten voinut käsitellä. Hitsasin sen itse Ø3.2mm P48 elektrodeilla ja tietenkin huolellisella saumojen valmistelulla etukäteen. En pidä itseäni mestarihitsaajana, vaikka olenkin työskennellyt sen parissa nuoruudessani, mutta en ole vähimmässäkään määrin huolissani näistä hitsaussaumoista. Ainoat lisävahvistukset, jotka olen hitsannut, ovat poikkitukia teräspilarien yläpuolella.
Kuva näyttää osan palkista ja noin puolet kuvailemastani 5m jännevälistä.
Tällaisen palkin hitsaaminen ei ole "rakettitiedettä", jos profiilin ympäri on pääsy, joten se on melko helppoa, ja kun otetaan huomioon ne matalat jännitykset, joille palkki altistuu, ei pitäisi tarvita paljon vahvistuslevyjä.
Oma välipohjani lepää talon keskellä 16 m pitkän HEA160 (huomattavasti heikomman kuin sinun palkkisi) päällä, suurimmalla vapaalla jännevälillä 5 m. Koska palkkini on niin pitkä ja jatkuu kummallakin puolella tätä 5 m jänneväliä, saan kuitenkin toisenlaisen kuormitustapauksen, kun palkki käyttäytyy "kiinteästi tuettuna" kummallakin puolella tätä 5 m avointa tilaa.
Olen laskenut 200 kg/m2 kuormituksella ja 50 kg/m2 omapainolla, ja minulla on hyvä marginaali lerpahdusnormiin (jänneväli/400), mutta voin kokea hieman joustoa jos hyppään suoraan 5 m jännevälin yläpuolelle.
Palkkini on hitsattu kolmessa kohdassa, koska muuten sitä ei voitu käsitellä. Hitsasin sen itse Ø3.2mm P48 elektroodeilla ja tietenkin asiaankuuluvalla liitoskohdan valmistelulla ennen. En pidä itseäni mestarihitsaajana, vaikka olen nuoruudessani tehnyt sitä töissä, mutta en ole vähääkään huolissani näistä hitsisaumoista. Ainoat lisävahvistukset, jotka olen hitsannut, ovat palkkien väliset tukevuudet teräspylväiden yläpuolella.
Kuva näyttää osan palkista ja noin puolet 5 m jännevälistä, jonka kuvasin yllä.
Kiitos, että jaoit kokemuksenne! Eri näkökulmia on tosiaan täällä. Sinulla on HEA180 (tosin hieman pienempi jänneväli) ja minulle suositeltiin HEB240 (aikaisemmin ketjussa). Olisi aivan upeaa, jos voisin pidentää sen, mikä minulla on, mikä vähentäisi työtä huomattavasti minulle (tai jollekin, joka sen tekee).
Mitä teet kuvassa, näyttää hyvin paljon siltä mitä minun pitää tehdä, spontaanisti sanoisin, että sinun puurimat näyttävät olevan pidempiä kuin minun 3 ja 3,5 metriä.
Minulla on vain HEA 160 ja reglarna (220x45) ovat 4 m pitkiä. Nyt yläkerrastani tulee enemmän kuin parvi ja voin hyväksyä, että lattia antaa vähän periksi, mutta kuten sanottu, alitusralli on loistava.
Puhuin "paikallisen" teräsyrityksen kanssa ja ei se ole kovin kallista hankkia hieman tukevampi palkki (HEB220 tai 200). Ei edes saada se kotiin nosturin avulla ole erityisen kallista, MUTTA sitten se pitää saada paikoilleen. Se oli varmasti helpompaa silloin, kun he asettivat sen, joka siellä on, kun talo ei vielä ollut perustuksilla...
Ratkaisu levyjen kanssa on helpottamaan hitsaustyötä, jossa selvitään pienemmillä patsaushitseillä. Pelkkää voimansiirtoa, ei siis vahvikkeita. Toki voi hitsata ilman levyjäkin, mutta hitsiin vaaditaan silloin enemmän. Riippuen sauman sijoittelusta, jatkuvassa palkissa saumat eivät ole yhtä herkkiä kuin Gabbe1:n tapauksessa. Tämä luo ns. Gerber-järjestelmän. Vapaasti tuetussa palkissa, kuten sinun tapauksessasi, se on herkempi. Jatkuva palkki ei myöskään taivu yhtä paljon alaspäin, siksi Gabbe1 selviää paljon pienemmällä palkilla. Minulla on vielä pari ehdotusta: katso, voiko IPE-palkki olla vaihtoehto, niissä on ohuempi aineenpaksuus, mutta voit kompensoida sen korkeammalla palkilla = kevyempi palkki kokonaisuudessaan. Ehdotus 2: ruuvaa yhteen 2 U-profiilia selkäpuolet vastakkain, jolloin voit luoda oman I-profiilisi, joka on helpommin käsiteltävä. Valitettavasti en voi antaa mitään mittoja täältä, missä nyt istun, mutta ehkä joku muu foorumilla voi auttaa.
Aha, vähän nokkelia ideoita! Kiitos siitä! Näyttää siltä, että UPE-palkit johtavat pienempään materiaalimäärään (pienempi tf ja leveys, mutta vähän enemmän tw) samalla korkeudella, joten ehkä helpompi asentaa (koska ne voi laittaa kahdessa vaiheessa), mutta antavat kai siten huonomman "kantavuuden".
En halua oikeastaan lisätä korkeutta kovin paljon. Nykyään minulla on noin 210-215 cm valmiista lattiasta palkkiin enkä halua liikaa madaltaa, jos mahdollista. Ymmärrän, että korkeus vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka paljon se "kantaa" (^3 luulen?), mutta kuinka paljon korkeampi IPE pitäisi olla, en tiedä.
Ei voi olla ajattelematta kaksinkertaisia HEB180 vierekkäin nyt, kun on tullut tutustutuksi uuteen ajattelutapaan
Ehkä UPE-KKR-UPE kiinnitetty yhteen? (eli makaava U, neliöprofiili ja sitten toinen makaava U)?
(muutettu: Tajusin, että on vaikea laittaa muttereita neliöprofiilin sisälle, joten nyt ajattelen läpivientejä pultteja, huomaan nyt, etten voi poistaa vanhaa kuvaa... no, se, jossa on pitkät pultit, on se, mitä olin ajatellut)
Ehkä voisi käyttää UPE (200mm korkea ja leveys 80mm) ja KKR (200mm korkea, 100mm leveä, ainepaksuus 8mm) ja sitten samanlainen UPE lisää. Yhteensä tulee 260mm leveä ja (tietenkin) 200mm korkea. Kysymys kuuluu, onko tämä yhdessä parempi kuin 200mm HEB? (helpompi käsitellä, voi nostaa yksi kerrallaan),
Voisi ehkä käyttää UPE:tä (200mm korkea ja leveys 80mm), KKR:ää (200mm korkea, 100mm leveä, levyn paksuus 8mm) ja sitten samanlainen UPE uudestaan. Yhteensä leveys olisi 260mm ja (tietysti) korkeus 200mm. Kysymys on, onko se yhdessä parempi kuin 200mm HEB? (helpompi käsitellä, voi nostaa yhden kerrallaan),
Voit käyttää Steinerin lauseita laskeaksesi, kun yhdistät hieman erilaisia palkkityyppejä.
Koska poikkileikkaukset ovat symmetrisiä ja painopiste on samalla tasolla, Steiners lauseketta ei tarvitse käyttää, riittää, että lisätään poikkileikkaukset. Muista, että KKR ei todellisuudessa näytä siltä, kuten olet piirtänyt. Taivutussäde tekee kulmista voimakkaasti pyöristetyt, joten ei ole varmaa, että voit kiinnittää ruuvin niin kuin olet piirtänyt. Käytä mieluummin lämpömuovattua profiilia (VKR), niiden kulmien taivutussäde on paljon pienempi (ei kuitenkaan niin terävät kuin luonnoksessasi).
Hieman epäileväinen laatikopalkin suhteen ylipäätään. Jos haluat saada jonkinlaista yhteistoimintaa niiden välillä, ruuvi on kiristettävä tiukasti, mietin, voitko kiristää ruuvin niin tiukasti kuin tarvitaan ilman, että palkki taipuu. Siltä varalta on parempi porata reikiä UPEn ja laatikopalkin kylkeen, jotta pääset kiinnittämään mutterit sisäpuolelle. Jos sinulla on joku laskemassa tätä, ei ole kohtuutonta, että selviät kahdella UPE240:llä (vastaa melkein samaa jäykkyysmomenttia kuin HEB 220).
Ajattelin, että ruuvit pitäisivät paketin kasassa niin sanotusti.
Kuvittelin, että vain "lisätään" hitausmomentti per ylimääräinen palkki, jos ne ovat vierekkäin, mutta ehkä se ei olekaan niin yksinkertaista?
Tuntuu, että olen heikoilla jäillä, kiitollinen palautteesta! Olisi hyvä löytää pieni lyhyt opaskirja tästä aiheesta, se on aika mielenkiintoinen.
Ongelma on, että kuorman on jakautuva tasaisesti yhdistetyn poikkileikkauksen yli, vaihtoehtoisesti sen on oltava niin hyvin yhdistetty, että se näyttää homogeeniselta poikkileikkaukselta. Kuvissasi näyttää siltä, että kaikki kuorma tulee keskelle kotelopalkkia, joten voimien on kyettävä kulkemaan ruuvien kautta UPE-profiileihin. Ruuvi auttaa myös estämään poikkileikkausta kaatumasta (kun laippa puristuu, korkea palkki pyrkii taipumaan sivulle). Jos voit jollain tavalla varmistaa, että poikkileikkaus on tasaisesti kuormitettu eli sinulla on tuki kaikilla 3 profiililla, kun asetat kuorman, ei sinun teoriassa tarvitse ruuveja, jos voit myös näyttää, että 3 erillistä poikkileikkausta eivät kaadu. Käytännössä melko vaikea toteuttaa, joten laittaisin silti joitakin ruuveja. En tunne mitään "lyhyttä" opaskirjaa.
Njaa, voima jakautuu luultavasti tasaisesti. Palkki on yläpuolella olevien palkkien alla ja niiden pitäisi painaa yhtä paljon kaikille "osille" minun frankenstein-palkistani. En usko, että tarkoitit sitä noin yläpuolella?
Tällainen siis:
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.
