Haluan huomauttaa, että iskutulppa on huomattavasti huomaamattomampi kuin tuo. Erityisesti, kun olet ottanut järjestelyn alas ja laittanut sen takaisin pari kertaa ja tehnyt jälkiä kattoon. Nostosilmukkaan voi liimata vähän huopaa ja siten tehdä minimaalisia jälkiä, kun se kiinnitetään kattoon (mutta siitä tulee vähän jälkiä). Tämä voidaan toki peittää sopivan värisellä muovilevyllä ja ruuvilla. Myös se on luultavasti helpompaa iskutulpalla.
Edit: Mitä enemmän yrität peittää tämän, sitä enemmän vieraat olettavat, että kiinnitykset ovat jotain muuta varten kuin renkaat... just sayin'....
Mielenkiintoista, itsekin harkinnut sitä kun lapset ja vaimo harrastavat voimistelua. Ongelma ei kuitenkaan ole siinä, että olisi WAF tai kiinnitys, koska minulla on puuparru, vaan sen sijaan kattokorkeus. Fédération Internationale de Gymnastique määrää, että etäisyys kiinnityskohdasta renkaan sisäreunaan tulee olla 300 cm +/- 1 cm. Kuinka paljon voit lyhentää hihnojen pituutta ilman, että niitä on mahdotonta käyttää kotiharjoitteluun? Lapset ja vaimo väittävät, että alle 4 metrin kattokorkeus tekee niistä käyttökelvottomia, vaikka kiinnityskohtien väliset 55-60 cm etäisyydet olisivatkin ilmeisesti sääntöjen vastaisia FIG:n 50 cm:iin verrattuna.
Haluan huomauttaa, että lyöntiankkuri on huomattavasti huomaamattomampi kuin tuo. Erityisesti kun olet asentanut ja purkanut järjestelyn pari kertaa ja tehnyt jälkiä kattoon. Nostolenkkilukkoon voi liimata vähän huopaa ja siten tehdä vain minimaalisia jälkiä, kun se ruuvataan kattoon (mutta jälkiä voi tulla vähän). Tämä voidaan kyllä peittää sopivan värisellä muovitiivisteellä ja ruuvilla. Myös tämä on luultavasti helpompaa lyöntiankkurilla.
Huhut siitä, että ajatus käyttää lyöntiankkureita olisi kuollut, ovat suuresti liioiteltuja 🙂 Kaikki hyvät vaihtoehdot ovat edelleen pöydällä.
tommib sanoi:
Edit: Mitä enemmän yrität piilottaa tätä, sitä enemmän vierailijat olettavat, että kiinnikkeet ovat tarkoitettu johonkin muuhun kuin roomalaisiin renkaisiin... just sayin'....
Nyt on kai se hetki, kun kirjoitetaan "It takes one to know one"... 😛
Kiinnostavaa, olen itse miettinyt sitä, kun lapset ja vaimo harrastavat voimistelua. Ongelma ei kuitenkaan ole WAF tai kiinnitys, koska minulla on puupalkisto, vaan huonekorkeus. Fédération Internationale de Gymnastique määrittää, että etäisyyden kiinnityspisteestä renkaan sisäreunaan tulee olla 300 cm +/- 1 cm. Kuinka paljon voit lyhentää remmejä ilman, että niiden käyttäminen kotiharjoitteluun tulee mahdottomaksi? Lapset ja vaimo väittävät, että alle 4 metrin huonekorkeus tekee sen käytännössä mahdottomaksi, vaikka kiinnityspisteiden välinen etäisyys olisi 55-60 cm, mikä on FIG:in sääntöjen vastainen 50 cm:n etäisyys.
He voivat väittää mitä haluavat 🙂 mutta tuskin voi olla niin, ettei mitään harjoituksia voi tehdä vain siksi, ettei voida saavuttaa optimaalista ja virallista korkeutta. Mukavaa, että muutkin pitävät renkaista 🙂 Saitko muuten luvan nostaa kattoa nyt, vai mitä?
Sinulla tulisi olla kaksi kiinnityspistettä per silmukka. Jos sattuu niin, että yksi kiinnitys irtoaa, haluat mielellään toisen varmistukseksi samalle silmukalle. Jos vaimo putoaa lattialle pää edellä, et kadu vähäistäkään ylityötä.
Jos sen haluaa olevan myös siisti, niin käänteisesti kartiomainen injektointi kierreholkilla on paras. Sen avulla voit aina kiinnittää ja lukita silmukat. Fischerillä on valumateriaalia tähän, joka kestää dynaamista kuormitusta. Välineen vetovoimat eivät aina ole suoraan alaspäin, joten on tärkeää, että kiinnitykset kestävät hieman sivuvoimia.
Sinun kannattaa ehkä varmistaa kussakin silmukassa kaksi kiinnityspistettä. Jos käy onnettomuus, että yksi kiinnitys irtoaa, haluat mieluiten toisenkin varmistuksena samalle silmukalle. Jos vaimo putoaa lattialle niska edellä, et kadu, että teit vähän ylimääräistä työtä.
Jos haluat myös, että siitä tulee hieno, käänteisesti kartiomainen kierreholkki on yksi parhaista vaihtoehdoista. Sen avulla voit jokaisessa tilanteessa kiinnittää ja lukita silmukat. Fischerillä on tähän tarkoitukseen valumassa, joka kestää dynaamista kuormitusta. Välineestä tulevat vetovoimat eivät aina ole suoraan alaspäin, joten on tärkeää, että kiinnitys kestää myös vähän sivuttaisia voimia.
Sinun tulisi varmaan olla kaksi kiinnityspistettä per silmukka. Jos sattuu niin, että yksi kiinnitys irtoaa, haluat mielellään toisen varmistuksen samalle silmukalle. Jos vaimo iskeytyy lattiaan niskansa edellä, et kadu vähän ylitöitä.
Jos siitä haluaa myös tehdä hienon, niin käänteisesti kartiolle valettu kierreholkki olisi paras. Sen avulla voit joka kerta ruuvata ja lukita silmukat. Fischerillä on valumassa tätä varten, joka kestää dynaamista rasitusta. Välineestä tulevat vetovoimat eivät aina ole suoraan alas, joten on tärkeää, että kiinnitys kestää hieman sivuttaisvoimia.
Löysin ankarmassa, onko se sama? Ja mitä tarkoittaa käänteisesti kartiolle valaminen? Kierreholkin ymmärrän. Vai onko se holkki, jonka pitäisi olla kartiomainen?
Olen samaa mieltä kiinnityspisteiden lukumäärästä, enemmän olisi suositeltavaa.
Löysin ankarmassa, onko se sama asia? Ja mitä on käänteinen kartio-Valu? Kierrehylsy ymmärrän. Vai onko kartion oltava hylsyssä?
Olen samaa mieltä kiinnityspisteiden määrästä, useampia olisi parempi.
Reikä laajenee mitä syvemmälle se porataan. Voi olla vaikeaa ilman ohjainta sisääntuloreikässä. Joka tapauksessa ankarmassa muodostaa silloin itselukittuvan proppun, joka ei koskaan vaarannu irtoamaan. Opin tämän ripustettaessa raskaita roikkuvia esineitä kevytbetoniseiniin.
En löydä sopivia kierrehylsyjä. Ne, joita olen käyttänyt (kauan sitten), olivat poikkiporatuilla rei'illä kierteen yläpuolella, tyyppiä kuin silmukkamutteri kierretankoon.
Reikää laajennetaan, mitä syvemmälle porataan. Voi olla vaikeaa ilman jigiä aloitusreiässä. Joka tapauksessa ankkurimassa muodostaa itselukitsevan tulpan, joka ei koskaan vaarannu irrota. Opin tämän ripustaessa raskaita roikkuvia esineitä kevytbetoniseiniin.
En löydä sopivia kierrepesää. Ne, joita olen käyttänyt (kauan sitten), olivat poikittaisilla rei'illä kierteen yläpuolella, kuten kierreliitos tangon silmukkapultilla.
Aha, tajuan! Voi olla haastavaa porata käsin, vaikka teoriassa voisi porata hieman vinoon, sitten porata uudelleen eri suuntaan...
Pieni kysymys: arvelen, että ruuvi ruuvataan sisään ja se saa ankkurin takaosan laajenemaan. Mutta silloin herää kysymys: voinko nyt ruuvata ruuvin irti vai tuleeko se osaksi ankkuria?
Toinen kysymys on, että pitääkö sellainen ankkuri hyvin?