Katkaista ja "palauttaa" vahvistusta kellarilattiassa?

[C.Lundin]

Tycker du 200mm är tjockt, fullt normalt skulle jag säga.

Vertaatko uusiin rakenteisiin nyt? Sillä siinä tapauksessa se on melkein ohut, kyllä.

 

[annerborn]

Olen myös pohtinut, onko sujutus vaihtoehto, joten olen pyytänyt muutamia firmoja antamaan tarjouksen/hintatiedon.

Ensimmäinen tarjous, jonka sain, oli 140.000 - 180.000

 

[bossespecial]

Vertaatko nyt rakennettuihin? Siinä tapauksessa se on melkein ohut, kyllä.

Kerro lisää näistä uusista huviloista, joilla on niin uskomattoman paksut laatat maassa..

 

[C.Lundin]

Kerro lisää näistä äskettäin rakennetuista huviloista, joilla on niin uskomattoman paksut laatat maaalla..

En tiedä tarkalleen, mitä haluat tietää. Usein koko laatasta tehdään "paksumpi" sen sijaan, että tehtäisiin alennuksia kantavia seiniä varten. Onni nähnyt tapauksia, joissa on tehty 150mm, mutta se on hyvin harvinaista.

 

[bossespecial]

Silloin et ole tehnyt niin monta tavallista villaplattaa maahan..

 

[vectrex]

En tiedä oikein, mitä haluat tietää. Usein koko laatasta tehdään "paksumpi" sen sijaan, että tehtäisiin alaslasketut alueet kantaville seinille. On tapahtunut, että on tehty noin 150mm, mutta se on hyvin harvinaista.

Puhut vastoin parempaa tietoa. Sanoisin, että vähintään 95% nykyään rakennetuista omakotitaloista on 100mm laatta, jossa on 200mm reunapalkki.

Kuulostaa siltä, että puhut kerrostaloista.

 

[bossespecial]

Aivan, ei voi verrata omenoita päärynöihin

 

[G-83]

Olen tehnyt maarakennustyöt monille laatoille. Sekä omakotitalolaattoja että koulurakennuksia.

Yhteistä on 100mm laatta. Ero on palkkien määrässä; omakotitaloilla on useimmiten vain reunapalkki, ja suuremmilla rakennuksilla on palkit laatan sisällä kantavien seinien alla.

Jossain teollisuusrakennuksessa on ollut 120mm lattia, mutta silloin viimeiset 20mm ovat jokin tyyppinen viimeistely kerros, joka tekee lattiasta kiiltävän ja tiiviimmän.

Totta kai joskus valetaan paksumpi laatta, mutta tavallisesti se on 100mm.

 

[C.Lundin]

Puhut parempaa tietoa vastaan. Sanoisin, että vähintään 95 % tänään rakennettavista huviloista on 100 mm laatta, jossa on 200 mm reunapalkki.

Kuulostaa siltä, että puhut kerrostaloista.

Kerrostalot ovat vähän monimutkaisempia kuin niin, eikä niissä todellakaan ole niin ohuita laattoja.

En ole koskaan tehnyt huvila-laattaa niin ohuena, enkä koskaan nähnyt piirustuksia, jotka viittaisivat siihen. Ovatko ne modulitaloja, jotka eivät vaadi enempää kuin niin?

PS. Anteeksi TS:lle, että tämä muuttui hyvin OT:ksi nyt.

 

[bossespecial]

Yksinkertaisesti sanottuna kyse on pohjimmiltaan siitä, millaisia kuormia on ja maan ominaisuuksista. Tässä tapauksessa pieniä kuormia, mutta huonompi maanlaatu. Kuitenkin paalutetussa talossa laatta on paksumpi ~200mm, koska laatta ei lepää maassa vaan kantaa paalujen välissä.

 

[Rickard.]

Olin ajatellut kerran ja toisenkin eri vaihtoehtoja, jotta välttyisin piikkaamasta koko kellarin auki ja halusin oikeastaan, että sinäkin tekisit niin. (Outoa, kun sitä ajattelee)
Kaivojen vaihtaminen ja vähän uuden vetäminen itsessään ei mielestäni ole syy vaihtaa kaikkea, nyt en tietenkään tiedä sen kuntoa.
Sukittaminen on kysymys itsessään ja voi olla ratkaisu, tiedän itse liian vähän ja minulla on vain yksi hyvä tulos lähelläni. (2 kerrosta + KV varhaisesta 40-luvulta)

Minkä aiemmin kirjoitin, oli jos uudisrakennus ei tarvitse viemäriä kellarikerrokseen, silloin voi piikata vain yhden kohdan liitäntää varten ja vetää sen näkyviin kellarissa.

Terveisin, työnvieroksuja.