Hei,
Olemme ostamassa vanhempaa (1958) rivitaloa, joka on rakennettu Borohusin toimesta rinnekellarissa.
Rinnekellarin kerroksessa on viimeisen 10 vuoden aikana (myyjien, vanhemman parin mukaan) muodostunut kunnon kohouma/patti olohuoneen lattian keskelle. Patti on noin 3 metriä pitkä, 1 metri leveä ja 70 mm korkea.
Kumpikaan IF tai AntiCimexin tarkastaja ei ollut "koskaan nähnyt vastaavaa", joten palkkasimme rakennusmestarin avaamaan pattia tarkastuksen yhteydessä. Siksak-parketti poistettiin, ja noin 30 mm paksu betonilattia piikattiin pois. Sen alla oli ilmatasku, noin 30-40 mm perusbetonilaatan ja betonilattian yläpuolella. Ilmatasku oli täysin kuiva eikä siinä ollut minkäänlaista hajua.
Mikä teidän mielestä voisi olla tämän patin aiheuttaja? Yksi teoria on, että seinät, jotka ovat myös betonia, ovat painuneet hieman yhteen ja näin muodostaneet jännitteitä, jotka ovat nostaneet ylempää betonikerrosta.
Onko joku kokenut jotain vastaavaa "rakennusvirhettä?"
Kiitos etukäteen!
Olemme ostamassa vanhempaa (1958) rivitaloa, joka on rakennettu Borohusin toimesta rinnekellarissa.
Rinnekellarin kerroksessa on viimeisen 10 vuoden aikana (myyjien, vanhemman parin mukaan) muodostunut kunnon kohouma/patti olohuoneen lattian keskelle. Patti on noin 3 metriä pitkä, 1 metri leveä ja 70 mm korkea.
Kumpikaan IF tai AntiCimexin tarkastaja ei ollut "koskaan nähnyt vastaavaa", joten palkkasimme rakennusmestarin avaamaan pattia tarkastuksen yhteydessä. Siksak-parketti poistettiin, ja noin 30 mm paksu betonilattia piikattiin pois. Sen alla oli ilmatasku, noin 30-40 mm perusbetonilaatan ja betonilattian yläpuolella. Ilmatasku oli täysin kuiva eikä siinä ollut minkäänlaista hajua.
Mikä teidän mielestä voisi olla tämän patin aiheuttaja? Yksi teoria on, että seinät, jotka ovat myös betonia, ovat painuneet hieman yhteen ja näin muodostaneet jännitteitä, jotka ovat nostaneet ylempää betonikerrosta.
Onko joku kokenut jotain vastaavaa "rakennusvirhettä?"
Kiitos etukäteen!
Jäsen
· Blekinge
· 10 117 viestiä
Korvissani se kuulostaa kosteusongelmalta. Jos kellarikerroksessa on eristämätön laatta alimpana, voi paljon tapahtua. Kellarikerroksen ulkoseinät ovat todennäköisesti betoniharkkoa, eli muurattuja. Että ne olisivat painuneet sisään ympäröivän maaperän paineen vuoksi kuulostaa hieman kaukaa haetulta. Erityisesti kun todennäköisesti myös välipohja on betonia. Tätä ei voi olla vaikea todeta. Olen kuitenkin melko skeptinen Anticimexin tarkastajien pätevyyteen.
Kiitos Justus,
Aivan oikein, ulkoseinät ovat betoniharkkoja. Kosteusmittari on käytetty kahdesti ilman, että se antoi mitään merkkejä.
Lisäksi mietimme, miten tehdä lattia uudelleen. Poraamme pois korotetun betonin ja korvaamme sen uudella - eli laajempi tasoitus tai vaihtoehtoisesti uuden lattian valaminen noin 30 mm, suositellaanko silloin jonkinlaista kosteussulkua näiden kahden betonikerroksen väliin?
Kiitollinen kaikista neuvoista.
Aivan oikein, ulkoseinät ovat betoniharkkoja. Kosteusmittari on käytetty kahdesti ilman, että se antoi mitään merkkejä.
Lisäksi mietimme, miten tehdä lattia uudelleen. Poraamme pois korotetun betonin ja korvaamme sen uudella - eli laajempi tasoitus tai vaihtoehtoisesti uuden lattian valaminen noin 30 mm, suositellaanko silloin jonkinlaista kosteussulkua näiden kahden betonikerroksen väliin?
Kiitollinen kaikista neuvoista.
Jäsen
· Blekinge
· 10 117 viestiä
Luulen, että sinun täytyy odottaa pääsyä saadaksesi kaikki piirustukset. Se, mitä löytyy lattialaatan alta, on täysin ratkaisevaa ongelman käsittelyn kannalta. Jos levyn alla on eristys, kosteussulkuja ei tarvita. Jos eristystä puuttuu levyn alta, mahdolliset kosteussulut on sijoitettava muun eristyksen päälle, muuten materiaalit kastuvat. Yksi vaihtoehto on tuulettuvat lattiarakenteet. Ennen kuin tiedetään, miltä se näyttää, kaikki on kuitenkin vain spekulaatiota.
Kiitos yksityiskohtaisista vastauksista, Justus!
Meillä on jo pääsy vuoden 1957 alkuperäisiin piirustuksiin (löytyy digitaalisesti kaupunginarkistosta), ja siellä sanotaan, että
"Markföhållanden" on "Kallio, Pinnmo. Sora, Savi"
sekä että
"Grundläggningssätt" on "Tasoittaminen kalliolle. Levitetyt laatat routimattomalla syvyydellä. H=25cm, B sovitettu maan kantavuuden mukaan. Vahvistus 3 ø 12. Betoni seoksessa 1:3:3"
Onko tavallista, että eristys mainitaan jotenkin, jos sitä on erityisesti myös laatan alla?
Meillä on jo pääsy vuoden 1957 alkuperäisiin piirustuksiin (löytyy digitaalisesti kaupunginarkistosta), ja siellä sanotaan, että
"Markföhållanden" on "Kallio, Pinnmo. Sora, Savi"
sekä että
"Grundläggningssätt" on "Tasoittaminen kalliolle. Levitetyt laatat routimattomalla syvyydellä. H=25cm, B sovitettu maan kantavuuden mukaan. Vahvistus 3 ø 12. Betoni seoksessa 1:3:3"
Onko tavallista, että eristys mainitaan jotenkin, jos sitä on erityisesti myös laatan alla?
Kiitos Thomas,
Todella hyvää tietoa, sitten emme enää seuraa sitä polkua
Sen sijaan meidän tulee varmistaa, että juuri salaojitus toimii esimerkillisesti jatkossa. Hyviä vinkkejä!
Todella hyvää tietoa, sitten emme enää seuraa sitä polkua
Sen sijaan meidän tulee varmistaa, että juuri salaojitus toimii esimerkillisesti jatkossa. Hyviä vinkkejä!
No jaa.thomas33 sanoi:
Minun laatta vuodelta 1958 on eristetty, tosin se tuskin lasketaan sillä se on tyyliin 5 cm styroxia - enemmänkin kosteussuoja verrattuna nykyiseen eristykseen.
Mutta toisaalta, talossa on myös lattialämmitys, joten se on aikansa edellä yleensä.
Jäsen
· Blekinge
· 10 117 viestiä
Laajat laatat tarkoittavat betonilaattoja kaikkien kantavien seinien alla, usein valettuina suoraan kaivamattomalle maalle. Niiden välissä on ohuita (5-7 cm) raudoittamattomia betonilattioita. Näiden alla on kapillaarikatko kerros sepelistä. Karkean betonin päällä on tasauskerros, joka oli usein rappauskerros. Nykyajan merkityksessä betonilaatat eivät esiintyneet lainkaan.
On olemassa kahdenlaisia kosteusongelmia, jotka voivat esiintyä perustuksessa. Toinen on maasta ylöspäin suuntautuva kosteuden siirtyminen. Tämä estetään sepelikerroksella ja salaojituksella. Toinen ongelma on, että lämmin sisäilma tiivistyy kylmässä ja eristämättömässä betonissa. Kun tämän tyyppistä perustusrakennetta käytetään kellarissa, se ei aiheuta ongelmia, koska lattiat ovat usein auki ja sisälämpötila on alhaisempi. Rinnetalossa, jossa "kellaria" osittain käytetään lämmitettynä asuintilana, syntyy kuitenkin ongelmia, jos kondenssiriskiä ei hallita jollakin tavalla, mikä ei ollut tuntematon 1950-luvulla. On itse asiassa esimerkkejä siitä, että betonilattian alla on käytetty eristystä juuri tällaisissa yhteyksissä.
Teidän tapauksessanne on useita vaihtoehtoja ratkaisuille (ilman keskinäistä järjestystä): 1) Kallistaa lattiat, laittaa eristys ja valaa uudelleen, 2) Laittaa eristys karkean betonin päälle ja sitten valaa ohut betonilevy, 3) Laittaa eristys karkean betonin päälle ja sitten asentaa kelluva puulattia, ja 4) Rakentaa tuulettuva lattiarakenne etäisyyteen karkeaan betoniin.
On olemassa kahdenlaisia kosteusongelmia, jotka voivat esiintyä perustuksessa. Toinen on maasta ylöspäin suuntautuva kosteuden siirtyminen. Tämä estetään sepelikerroksella ja salaojituksella. Toinen ongelma on, että lämmin sisäilma tiivistyy kylmässä ja eristämättömässä betonissa. Kun tämän tyyppistä perustusrakennetta käytetään kellarissa, se ei aiheuta ongelmia, koska lattiat ovat usein auki ja sisälämpötila on alhaisempi. Rinnetalossa, jossa "kellaria" osittain käytetään lämmitettynä asuintilana, syntyy kuitenkin ongelmia, jos kondenssiriskiä ei hallita jollakin tavalla, mikä ei ollut tuntematon 1950-luvulla. On itse asiassa esimerkkejä siitä, että betonilattian alla on käytetty eristystä juuri tällaisissa yhteyksissä.
Teidän tapauksessanne on useita vaihtoehtoja ratkaisuille (ilman keskinäistä järjestystä): 1) Kallistaa lattiat, laittaa eristys ja valaa uudelleen, 2) Laittaa eristys karkean betonin päälle ja sitten valaa ohut betonilevy, 3) Laittaa eristys karkean betonin päälle ja sitten asentaa kelluva puulattia, ja 4) Rakentaa tuulettuva lattiarakenne etäisyyteen karkeaan betoniin.
Jäsen
· Blekinge
· 10 117 viestiä
5 cm styrox riittää katkaisemaan kosteuden kulkeutumisen ylhäältä. Kosteusongelmat kapillaarikatkaisevan kerroksen puuttumisen vuoksi eivät ole esiintyneet Ruotsissa 1920-luvun jälkeen.
Suuret kiitokset perusteellisesta päätösaineistosta! Koko kondenssi kylmää perusbetonia vasten vaikuttaa hyvin loogiselta. Että lattia (kosteuskerros) reagoisi juuri tällä tavalla "pullistumalla" isoissa eteläpuolen ikkunapinnoissa tuntuu yhtäkkiä perustellulta. Tämän kellarikerroksen huonekorkeus on matalampi (210), joten yritän löytää senttimetreissä mitatun "matalimman" ratkaisun kosteuseristykselle. Konsultoimme rakentajaamme vaihtoehtoisten ratkaisujen löytämiseksi, mukaan lukien ne, jotka löytyvät hienosta listastasi, Justus.
Lämmin kiitos!
Lämmin kiitos!
Hei Justus,
Paikallinen rakentamiskontaktini - erittäin arvostettu ja kokenut rakentaja, joka on jo auttanut meitä piikittämään kuprun pois - suosittelee ratkaisua, jossa asennamme tuulettavan Platonmaton perusbetonin päälle, sitten lastulevyn ja sen päälle parketin.
Toimisiko tämä ratkaisu myös "tulevien kosteusreaktioiden" pitämiseksi poissa?
Tämän ratkaisun paksuus olisi myös suunnilleen sama kuin aiemmin, eli kynnystasoja, pattereita ja kaakeleita takan edessä ei tarvitsisi säätää uuden lattian korkeuden vuoksi.
Kiitollinen ajatuksistasi tämän asian suhteen,
Paikallinen rakentamiskontaktini - erittäin arvostettu ja kokenut rakentaja, joka on jo auttanut meitä piikittämään kuprun pois - suosittelee ratkaisua, jossa asennamme tuulettavan Platonmaton perusbetonin päälle, sitten lastulevyn ja sen päälle parketin.
Toimisiko tämä ratkaisu myös "tulevien kosteusreaktioiden" pitämiseksi poissa?
Tämän ratkaisun paksuus olisi myös suunnilleen sama kuin aiemmin, eli kynnystasoja, pattereita ja kaakeleita takan edessä ei tarvitsisi säätää uuden lattian korkeuden vuoksi.
Kiitollinen ajatuksistasi tämän asian suhteen,
Jäsen
· Blekinge
· 10 117 viestiä
Mielestäni sen pitäisi pystyä toimimaan. Täysin varma siitä ei voi olla ilman että on kokeillut sitä pidemmän aikaa paikan päällä, mutta se ei ole realistista. Kokenut rakentaja, jonka tuntee, on aina hyvä lähtökohta projektille.