Martin_B
Perustuen edellisessä viestissäni olevaan tietoon, ajattelen, että ei ehkä ole väärin rakentaa ilmarakoa, mutta:

1. Joko jättää räystäs täysin kiinni ja tiiviiksi, jolloin ilmarako ei olisi tuuletettu ulospäin, mutta ilma voi kiertää siellä sisällä ja siten muodostuu pieni etäisyys raakapontin ja selluvillaeristyksen välille, ts. ylhäältä alaspäin: raakapontti, ilmarako, masoniittilevy, selluvillaeristys. Tarvittaessa voidaan sitten porata muutamia reikiä per väli, jotta saadaan vähän ilmanvaihtoa, tai asentaa pieniä tuuletusaukkoja, joita voi avata/sulkea tarvittaessa.

2. Tai jo alusta asti porata reikiä tai asentaa kapeita tuuletusaukkoja, jotta räystäs ei jää täysin avoimeksi. Ts. sallitaan tietty rajoitettu tuuletus.

Kuitenkin ajattelen, että vaihtoehto 1 olisi järkevin? Silloin voi myöhemmin toimia vapaammin. Kysymys on vain, kuinka havaita ongelmat, mutta ehkä joku tarkistusluukku sisäpuolelta ainakin yhdessä kohdassa voisi näyttää, kuinka katto voi (ainakin juuri siinä).
 
Martin_B Martin_B sanoi:
Toimiiko se, että matalassa katossa on ilmarako (sanotaan vaikka 5 astetta tai jotain) ilman ilmankiertoa yläreunassa ja ilman harjatuuletusventtiileitä? Eli ilmarako on auki vain räystäällä alhaalla. Ilma voi virrata vapaasti jokaisessa palkissa räystäältä ylös harjalle ja takaisin samalle räystäällä, mutta ei voi virrata läpi räystästä toiseen harjan esteiden vuoksi, eikä myöskään ulos päätyventtiilin kautta.

Toimiiko tämä käytettäessä selluvillaeristystä bitumi- tai peltikatolla?

Joillakin paikoilla olen jopa lukenut, että ilmarako voi pahentaa asiaa, jos käytetään selluvillaeristystä, ja toisissa paikoissa sanotaan, että ilmarako tarvitaan riippumatta siitä, käytetäänkö selluvillaa vai ei.
Hei. Minulla on ollut sama miettiminen. Minulla on matala "kuorikatto", kuten kuvassasi. Se ei ole niin tasainen kuin näyttää, vaan noin 8 astetta
Punainen talo, jossa on lasitettu kuisti ja metallikatto, ympäröity vihreällä nurmikolla. Kuisti avautuu ulos suurella ovella.
Kuitenkin bitumikatolla. Päädyin ratkaisuun avoimella räystäällä. Ilmarako alapuolella, mutta mineraalivillan kanssa. Nyt rakennukseni on vähän erikoinen. Se on viherhuone (eristämätön) integroidulla eteisellä. Vain eteisen katto on eristetty.

Halusin jonkinlaisen ilmankierron. Mutta se oli hankala keksiä, mitä tehdä lyhyillä sivuilla, joissa yläosa päättyy poikkipalkkiin, eli täysi pysäytys. Puurin 20 mm reikiä riviin poikkipalkkiin jokaiselle kolholle (ei hyvä rakenteellisesta näkökulmasta, mutta juuri sillä palkilla on tuki eteisseinän alla). Joten nyt on teoreettinen tuuletus räystäältä ylös poikkipalkkiin reikien kautta ja takaisin alas verannan sisäpuolella. En nähnyt muuta ratkaisua silloin. Selluvillaeristys olisi varmasti ollut parempi, mutta en ymmärtänyt sitä silloin.
 
  • Tykkään
Elida Nordin ja 1 muu
  • Laddar…
Nostan tätä ketjua hieman, koska olen rakentamassa eristettyä punchverantaa, jossa on 7 asteen kaltevuus valmikatolle. Rakennan ilmanvaihdolla ja ajattelen, että ilma saa kiertää paneelin alla, onko se täysin hullua vai?
 
Martin_B
Linjemontoren Linjemontoren sanoi:
Nostan tätä ketjua hieman, koska olen rakentamassa eristettyä lasikuistia, jossa on 7 asteen kallistus valmilla katolla. Rakennan tuuletuksella ja ajattelen, että ilma voi kiertää paneelin alla, onko se aivan hullua?
Rakensin ilmanvaihtoraolla, vaikka käytin selluloosaeristystä, ja annan sen myös tuulettaa räystäällä, sekä läpituuletuksen harjalla.

Tällä tavoin on ainakin mahdollisuus mennä sisään kameran kanssa, jos tarpeen.

Räystään ilmanvaihtoaukot ovat kuitenkin kunnolla hidastettu hyönteisverkoilla kolminkertaisella kerroksella (pieni etäisyys toisistaan), jotta ilmanvirtausta hidastettaisiin hieman. Uskon, että tällä tavoin lämpötila pysyy tasaisempana ilmanvaihtoraossa, mikä vähentää kondensaation riskiä.

Rehellisesti sanottuna uskon, että se on käytännössä aivan sama, miten toimitaan, kun käytetään selluloosaeristystä. Lopputulokseen vaikuttaa aina talon sijainti, sekä maan että ilmansuuntien kannalta katsottuna, sääolosuhteet (joita ei koskaan voi suunnitella), katon kaltevuus jne. jne. Niin monta tekijää vaikuttaa, että ei voida varmasti sanoa, että toinen vaihtoehto on parempi kuin toinen.

Jos on ilmanvaihtorako tuuletuksella, niin aina voi helposti sulkea sen, jos tarve tulee. On paljon vaikeampaa päinvastoin, jos ilmanvaihtorakoa ei ole edes alun perin asetettu.
 
Klikkaa tästä vastataksesi
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.