Onko kukaan, joka tietää miten laskea, millaisia sivu- ja nostovoimia sokkeli saattaa kohdata. Esimerkiksi, jos olen saanut tietää, että viite-tuulennopeus paikkakunnalle on 24.
Se ei ole ehkä niin yksinkertaista... katon muoto, rakennuksen korkeus jne. vaikuttavat ehkä myös...
Se ei ole ehkä niin yksinkertaista... katon muoto, rakennuksen korkeus jne. vaikuttavat ehkä myös...
Miksi ihmettelen on se, että kun minun pitää kiinnittää syll lättklinker-materiaaliin, on vaikea löytää kiinnikkeitä, jotka tarjoavat paremman vahvuuden kuin 0,2 - 0,3 kN vetokuormitus ja 0,15-0,25 kN poikittaiskuormitus. Eli paljon vähemmän kuin expanderbult betoniin. Joten mietin, pitääkö minun kiinnittää paljon tiheämmin sen sijaan.
Vastaus löytyy kirjasta "Lumi- ja tuulikuormat" Boverketilta ja kuten arvaat, kuormat riippuvat talon korkeudesta, kattokulmasta, tuulialttiudesta ja etäisyydestä tuulivahvistaviin seiniin.
http://www.boverket.se/shopping/ShowItem.aspx?id=1141&epslanguage=SV
On töissä, mutta valitettavasti ei kotona.....
Syllin kiinnittäminen LECA:han voi olla vaikeaa, jos nostovoimat ovat suuria - jos LECA-kerros on betonilaatan päällä, voidaan kiinnittää LECA:n läpi betoniin.
/Insinööri
http://www.boverket.se/shopping/ShowItem.aspx?id=1141&epslanguage=SV
On töissä, mutta valitettavasti ei kotona.....
Syllin kiinnittäminen LECA:han voi olla vaikeaa, jos nostovoimat ovat suuria - jos LECA-kerros on betonilaatan päällä, voidaan kiinnittää LECA:n läpi betoniin.
/Insinööri
Kyllä se näyttää siltä, ettei mikään voi olla oikeasti yksinkertaista joskus ... 
Leca-villityksen aikana minulla on, kyllä juuri niin, lisää Lecaa, joten on valitettavasti mahdotonta päästä käsiksi betoniin pitkien kiinnitysten avulla. Sen sijaan voisin ehkä laittaa jotain tämän LECA-kerroksen sisäpuolelle, joka voidaan kiinnittää betonilaattaan. Ehkä olisi parasta valaa jotain kiinnikettä tähän tarkoitukseen.
Rakennus on autotalli, jonka rakennuskorkeus on 2,9 metriä ja harjakorkeus 3,9 metriä, suunnilleen. 4x10 metriä.
Katsoin hieman yhtä rakennepiirustusta täällä.
Se on laajennus, joka on suunnilleen yhtä leveä ja korkea kuin autotallini (tosin se on kiinni toisessa talossa toisella päädyllään). Mutta siinä suunnittelija on määrännyt käytettäväksi Hilti tappikiinnikettä C-C60:llä, jonka vetolujuus on 0,7 kN betoniin. (Katsoin Hiltin omilla sivuilla)
Jos käytän ESSVEn turbo plugia TM8, jolla on 0,63 kN, niin näyttää siltä, että olen perillä. Voin myös laittaa ne C-C 30:een.
Mutta minulla ei ole aavistustakaan siitä, millaiset tuuliolosuhteet ovat siellä, missä katsoin tuota rakennepiirustusta, joten sen varaan luottaminen ei tunnu hyvältä.
Oikeastaan olin toivonut, että joku suunnittelija kertoisi minulle, että syy, miksi c-c 60 käytetään sokkelikiinnityksessä, on tiivistää sokkelin ja laatan väli, ei lujuuden vuoksi. Että periaatteessa ainoastaan kaksi betonikiinnikettä riittäisi koko talon lujuudelle.
Eli että päävaivani olisi itse asiassa ei-ongelma.
Jos ymmärrätte, mitä tarkoitan ...
Leca-villityksen aikana minulla on, kyllä juuri niin, lisää Lecaa, joten on valitettavasti mahdotonta päästä käsiksi betoniin pitkien kiinnitysten avulla. Sen sijaan voisin ehkä laittaa jotain tämän LECA-kerroksen sisäpuolelle, joka voidaan kiinnittää betonilaattaan. Ehkä olisi parasta valaa jotain kiinnikettä tähän tarkoitukseen.
Rakennus on autotalli, jonka rakennuskorkeus on 2,9 metriä ja harjakorkeus 3,9 metriä, suunnilleen. 4x10 metriä.
Katsoin hieman yhtä rakennepiirustusta täällä.
Se on laajennus, joka on suunnilleen yhtä leveä ja korkea kuin autotallini (tosin se on kiinni toisessa talossa toisella päädyllään). Mutta siinä suunnittelija on määrännyt käytettäväksi Hilti tappikiinnikettä C-C60:llä, jonka vetolujuus on 0,7 kN betoniin. (Katsoin Hiltin omilla sivuilla)
Jos käytän ESSVEn turbo plugia TM8, jolla on 0,63 kN, niin näyttää siltä, että olen perillä. Voin myös laittaa ne C-C 30:een.
Mutta minulla ei ole aavistustakaan siitä, millaiset tuuliolosuhteet ovat siellä, missä katsoin tuota rakennepiirustusta, joten sen varaan luottaminen ei tunnu hyvältä.
Oikeastaan olin toivonut, että joku suunnittelija kertoisi minulle, että syy, miksi c-c 60 käytetään sokkelikiinnityksessä, on tiivistää sokkelin ja laatan väli, ei lujuuden vuoksi. Että periaatteessa ainoastaan kaksi betonikiinnikettä riittäisi koko talon lujuudelle.
Eli että päävaivani olisi itse asiassa ei-ongelma.
Jos ymmärrätte, mitä tarkoitan ...
Valitettavasti voi käydä niin, että niin kevyessä rakennuksessa kuin autotallissasi voi olla huomattavia nostovoimia. Ei ole vain katot, jotka voivat irrota, kokonaiset rakennukset voivat itse asiassa siirtyä paikoiltaan.
Kyllä, olen miettinyt kemankareita.
Jos voin välttää, niin mielelläni. On aika hankalaa kiinnittää kemankareilla pitkin koko lineaa.
Mutta jos insinööri tai ehkä I.byggaren, jota epäilen ymmärtävän asian hyvin, voisi antaa vihjeen siitä, kuinka sivu- ja vetokuormaa seinäkiinnitykselle lasketaan, olisin erittäin kiitollinen. Jos se nyt ei ole liian monimutkaista.
Mutta kun olen sekä käynyt läpi 4-vuotisen teknisen linjan että myöhemmin diplomi-insinöörikoulutuksen, niin ei kovin monet kaavat kuormitustilanteille saisi minua pelästyttää.
Mutta ymmärrän, että hankaluus saattaa olla siinä, miten siirtää tämä tieto foorumiketjuun, ehkä se perustuu suureen määrään taulukoita jne.
Mutta jos voin saada vihjeen siitä, mikä kuorma on kyseessä, voin saada vahvempia kiinnikkeitä ja/tai asettaa ne tiheämpään.
Jos voin välttää, niin mielelläni. On aika hankalaa kiinnittää kemankareilla pitkin koko lineaa.
Mutta jos insinööri tai ehkä I.byggaren, jota epäilen ymmärtävän asian hyvin, voisi antaa vihjeen siitä, kuinka sivu- ja vetokuormaa seinäkiinnitykselle lasketaan, olisin erittäin kiitollinen. Jos se nyt ei ole liian monimutkaista.
Mutta kun olen sekä käynyt läpi 4-vuotisen teknisen linjan että myöhemmin diplomi-insinöörikoulutuksen, niin ei kovin monet kaavat kuormitustilanteille saisi minua pelästyttää.
Mutta ymmärrän, että hankaluus saattaa olla siinä, miten siirtää tämä tieto foorumiketjuun, ehkä se perustuu suureen määrään taulukoita jne.
Mutta jos voin saada vihjeen siitä, mikä kuorma on kyseessä, voin saada vahvempia kiinnikkeitä ja/tai asettaa ne tiheämpään.
Olen vain käynyt kaksivuotisen mekaanikon koulutuksen ja olen tosi huono matikassa..............mutta maalaisjärkeni sanoo, että jos kiinnität alapuun julkisivuruuveilla, pitkillä kavereilla, ehkä cc 40, niin talon pois puhaltuminen vaatii paljon. Sinullahan on ilmeisesti sokkeli kokonaan muurattu lecan avulla ja valettu laatta sisällä, joten rakenne ei voi olla vahvempi kuin mitä sokkeli on.
.........mutta maalaisjärkeni sanoo, että jos kiinnität alapuun julkisivuruuveilla, pitkillä kavereilla, ehkä cc 40, niin talon pois puhaltuminen vaatii paljon. Sinullahan on ilmeisesti sokkeli kokonaan muurattu lecan avulla ja valettu laatta sisällä, joten rakenne ei voi olla vahvempi kuin mitä sokkeli on.
Se Leca-kivi voidaan potkaista pois sandaaleilla, elleivät nekin ole kiinnitetty 300 mm ruuveilla.Jan-L sanoi:Olen vain käynyt kaksivuotisen mekaanikon koulutuksen ja olen surkea matikassa.....
Ilmeisesti sinulla on sokkeli kokonaan muurattu leca:sta ja betonilaatta sisällä, joten rakenne ei voi olla vahvempi kuin sokkeli.
Itse käytän läpimenevää terästankoa, 12 mm mutkalla, joka puristetaan laatan betoniin. Kuten anaitis mainitsee, rakennuksiin kohdistuu valtavia voimia, ja niitä ei yleensä tiedä ennen myrskyä.
Rakennan (mm.) verstasta, jonka koko on 6x10m, 3m korkea LECA-muuraus ja korkea katto, jossa 45 asteen kattokulma pahimmassa mahdollisessa tuuliolosuhteessa Gotlannissa.Mikael_L sanoi:
Ylioppilastutkinnolla ja diplomi-insinöörikoulutuksella (sähkö/tele/tekninen fysiikka) olen yrittänyt laskea erilaisia kuormituksia hyödyntäen internetistä löytämääni tietoa. Ei ole ihan helppoa, kun monet termit ja symbolit eivät ole määriteltyjä, olisi ehkä pitänyt mennä rakastamaan Rakennusalaa sen sijaan..
Joka tapauksessa päädyin seuraaviin toivottavasti vakuuttaviin tuloksiin ja toimenpiteisiin:
1. Muuraus painaa noin 20 tonnia, eikä se liu'u pois pohjalevystä, vaikka se seisoo täysin "löysästi" paperilla. Ei siis kiinnityksiä pohjalevyyn.
2. Kattotuolien alapalkit on kiinnitetty vetonauhoilla (25x1mm) viistosti alas viiden kerroksen verran, kiinnitetty naulatapoilla jokaisessa kerroksessa. Viiden kerroksen paino sekä se, että se on muurattu kiinni päädyissä, on riittävä pitämään katon paikoillaan. Ulkomaiset kattotuolit on lisäksi pultattu muuriin päädyissä.
3. Ongelmana on melko pitkät seinät suurine ikkunoineen ja osittain ilman kantavia sisäseiniä. Erityisesti toisessa päädyssä paine on useita tonneja ja nurjahdysvoimat merkittäviä. Olen siksi lisännyt maksimaalisen määrän raudoitusta jokaisessa kerroksessa ja sijoittanut tuplakranssit tuplakam-raidalla. Kriittiseen päätyyn, jossa ei myöskään ole kantavaa välipohjaa, on lisätty horisontaalinen 240 mm I-palkki ylimääräiseksi tueksi. Mahdollisesti aion myös jyrsätä pystysuoraudoitusta sisään.
Tulokset tämän talven myrskyjen jälkeen, kun talo oli osittain ilman ikkunoita mutta katolla, osoittavat, että kaikki on pysynyt kohdallaan, en pysty näkemään halkeamia tai muita vaikutuksia. Voimat kuitenkin lisääntyvät huomattavasti, kun kaikki ikkunat asennetaan.
Ok, ehkä ei vastaus kysymyksiisi, mutta joka tapauksessa. Jos joku on sitä mieltä, että tulokseni ovat täysin pielessä, olisi mukava kuulla siitä!