Tässä on jotain kaikille asiantuntijoille:
Höyrynsulkumembraani lattian alle, palkiston kohdalla avoin pilariantura, kyllä vai ei ja miksi/miksi ei?
Rakennan loma-asuntoa avoimella pilarianturalla. Eristeen sisäpuolelle seinissä ja katossa olen asentanut Bison Höyrynsulkumembraani.
Lattia on rakennettu seuraavasti:
4,5 kuitusementtilevy
220 MU/palkisto
Höyrynsulkumembraani
28 mäntylattia, ruuvattuna.
Kun pääsimme höyrynsulkumembraanin ja lattian asennusvaiheeseen, emmin. Onko höyrynsulkumembraanin asentaminen lattian alle sopivaa? Pitäisikö minun luopua siitä kokonaan?
Esimerkiksi kylpyhuoneessa meidän on luovuttava siitä, koska aiomme ruuviliimata lastulevyn.
Onko kenelläkään fiksuja näkökulmia tai kokemuksia? Etuja/haittoja?
Tuntuu siltä, että riski kosteuden pääsystä palkistoon sisäilman takia on pieni, vai mitä? Mutta entä mahdollinen maaperän kosteus ylöspäin lattian läpi? Sitä ei haluta päästää sisään eikä lukita palkistoon, joten höyrynsulkumembraani voisi olla sopiva.
Auta päätöksissään epävarmaa!
Höyrynsulkumembraani lattian alle, palkiston kohdalla avoin pilariantura, kyllä vai ei ja miksi/miksi ei?
Rakennan loma-asuntoa avoimella pilarianturalla. Eristeen sisäpuolelle seinissä ja katossa olen asentanut Bison Höyrynsulkumembraani.
Lattia on rakennettu seuraavasti:
4,5 kuitusementtilevy
220 MU/palkisto
Höyrynsulkumembraani
28 mäntylattia, ruuvattuna.
Kun pääsimme höyrynsulkumembraanin ja lattian asennusvaiheeseen, emmin. Onko höyrynsulkumembraanin asentaminen lattian alle sopivaa? Pitäisikö minun luopua siitä kokonaan?
Esimerkiksi kylpyhuoneessa meidän on luovuttava siitä, koska aiomme ruuviliimata lastulevyn.
Onko kenelläkään fiksuja näkökulmia tai kokemuksia? Etuja/haittoja?
Tuntuu siltä, että riski kosteuden pääsystä palkistoon sisäilman takia on pieni, vai mitä? Mutta entä mahdollinen maaperän kosteus ylöspäin lattian läpi? Sitä ei haluta päästää sisään eikä lukita palkistoon, joten höyrynsulkumembraani voisi olla sopiva.
Auta päätöksissään epävarmaa!
Jäsen
· Västra Götaland
· 185 viestiä
Uskon, että ei ole mitään riskiä asettaa höyryjarrua lattiaa vasten kuten kuvaat (lämpimälle puolelle). En ole kuitenkaan varma, onko se välttämätöntä. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että mitä korkeammalla rakennuksessa ollaan, sitä tärkeämpi höyryjarrun merkitys on, koska ilmanpaine-ero on suurempi ylempänä (eli vähiten tärkeä lattian kohdalla).
On kuitenkin hyvä varmistaa, että rakennus on mahdollisimman ilmatiivis. Tähän höyryjarru tietysti vaikuttaa. Mutta jos halutaan varmistaa lämpimät lattiat, olisi parempi tiivistää rakenteen ulompaan kerrokseen (kuitenkin jollain diffuusioavoimella materiaalilla).
On kuitenkin hyvä varmistaa, että rakennus on mahdollisimman ilmatiivis. Tähän höyryjarru tietysti vaikuttaa. Mutta jos halutaan varmistaa lämpimät lattiat, olisi parempi tiivistää rakenteen ulompaan kerrokseen (kuitenkin jollain diffuusioavoimella materiaalilla).
Omatoimirakentaja
· Arvika
· 1 527 viestiä
Jonkinlainen diff.spärr tulisi olla avoimen plintgrunden suhteen, se on suunnilleen samat edellytykset kuin ulkoseinälle. Kuitenkin, ei ole helpointa saada sitä lattiarakenteeseen tekemättä siihen paljon ruuvinreikiä. Diff.spärr:n toiminto verrattuna tavalliseen vindpapp:iin on, että se estää diffuusion rakenteen läpi, minkä ajava voima johtuu vesihöyryn pitoisuuden erosta rakenteen yli. Yhteistä niille on, että ne estävät konvektion rakenteen läpi, minkä ajava voima on ilmanpaine-ero.
Maa ei ole vetinen vaan pikemminkin melko hyvin salaojitettu, vaikka se onkin paikoittain savipitoinen. Se on silttistä moreenia yleisesti ottaen. Talon alla olen laittanut ikääntymistä estävän muovin ja peittänyt 10-20 cm 8-16:lla. Pilarikorkeus maan pinnasta on noin 40 cm. Kuitusementtilevyjä pidetään yleensä diffuusioavoimina, kuten olen käsittänyt, joten jätän höyrynsulun pois (mikä minun on pakko tehdä kylpyhuoneessa), eikä minulla ole oikeaa diffuusiokestettä lattiassa.
Todellisuudessa en pelkää, että siitä tulisi suurempi ongelma riippumatta siitä, miten toimin, mutta toisaalta en ole aiheen asiantuntija, joten olen erittäin kiitollinen kaikista ajatuksista ja ideoista.
Todellisuudessa en pelkää, että siitä tulisi suurempi ongelma riippumatta siitä, miten toimin, mutta toisaalta en ole aiheen asiantuntija, joten olen erittäin kiitollinen kaikista ajatuksista ja ideoista.
Omatoimirakentaja
· Arvika
· 1 527 viestiä
Nyt en usko, että oli 220MU 1200 vuotta sitten
Kylpyhuoneessa sinulla on vedeneriste, joten siellä sinulla on jo diffuusiosuoja. Jos rinnastat kylpyhuoneen lattian kylpyhuoneen ulkoseinään, ulkoseinässä on höyryjarru, jotta materiaalia ei päätyisi kahden höyrytiiviin kerroksen väliin. Joten voit jatkaa höyryjarrulla kylpyhuoneen lattiassa ja vaihtaa lastulevyn vaneriin. On kuitenkin erittäin tärkeää, että palkkien alapinta on täysin ilmatiivis.
Kylpyhuoneessa sinulla on vedeneriste, joten siellä sinulla on jo diffuusiosuoja. Jos rinnastat kylpyhuoneen lattian kylpyhuoneen ulkoseinään, ulkoseinässä on höyryjarru, jotta materiaalia ei päätyisi kahden höyrytiiviin kerroksen väliin. Joten voit jatkaa höyryjarrulla kylpyhuoneen lattiassa ja vaihtaa lastulevyn vaneriin. On kuitenkin erittäin tärkeää, että palkkien alapinta on täysin ilmatiivis.
Mielestäni se on loogista. Ainoa tapa, jolla kosteus/vesi voi kunnolla tunkeutua, on sisäpuolelta ylhäältäpäin vesivuodon yhteydessä, mikä harvoin tapahtuu siellä, missä sinulla on puulattia...
Alapinta on luultavasti ilmatiivis, kaikki saumat on teipattu ja plinttien liitokset on tiivistetty. Mutta se ei ole höyrytiivis, oletan.B bossespecial sanoi:
Onko vaneri suositeltavaa kylpyhuoneen lattialle? Eikö sekin pitäisi ruuviliimata, kuten ajattelin kosteudenkestävällä lastulevyllä? Silloin höyryjarrun asentaminen on edelleen vaikeaa siellä, mutta muualla talossa kuulostaa hyvältä jatkaa höyryjarrulla.
Omatoimirakentaja
· Arvika
· 1 527 viestiä
Ulkokerroksen ei pitäisi olla höyrytiivis, vain tuulitiivis. Plywood on kosteudenkestävämpi kuin lastulevy, vaikka valitsisi kosteudenkestävämmän lastulevyn.