745 lukukertaa ·
4 vastausta
745 lukukertaa
4 vastausta
Hopea höyrysulku 1970
Hei
Olen parhaillaan pienemmässä olohuoneremontissa ja mietin, pitäisikö hopeinen höyrysulku vaihtaa johonkin muuhun, kun asennetaan uutta kipsilevyä.
Jos se pitää korvata, pitäisikö laittaa jotain vastaavaa? Vai onko muovi standardi?
Vai voiko sen jättää pois ja asentaa uusi kipsilevy suoraan raakalaudalle?
Talo rakennettu 1970.
Olen parhaillaan pienemmässä olohuoneremontissa ja mietin, pitäisikö hopeinen höyrysulku vaihtaa johonkin muuhun, kun asennetaan uutta kipsilevyä.
Jos se pitää korvata, pitäisikö laittaa jotain vastaavaa? Vai onko muovi standardi?
Vai voiko sen jättää pois ja asentaa uusi kipsilevy suoraan raakalaudalle?
Talo rakennettu 1970.
En ole koskaan nähnyt..
Voiko siinä olla jokin ajatus lämmön heijastamisesta tai jotain?
70-luvulla olihan joitakin outoja ideoita...
Se toimii varmasti höyrynsulkuna, joten korvaa se rakennusmuovilla kyllä.
Voiko siinä olla jokin ajatus lämmön heijastamisesta tai jotain?
70-luvulla olihan joitakin outoja ideoita...
Se toimii varmasti höyrynsulkuna, joten korvaa se rakennusmuovilla kyllä.
te, jotka ovat hankkineet pehmeän kylmälaukun - jossa on usein myös alumiinikerros lämpösuojana ohuessa eristyksessään, ja ovat joutuneet epäonnekseen ostamaan vuoden aikana version, jossa ei ollut lämpösuojaa (eikä sinä vuonna myydyissä eri brändien versioissa ollut yhdessäkään suojaa - mikä viittasi siihen, että pohjalla on yksi ja sama valmistaja) - tietävät, että näiden lämpöeristyskyvyssä on suuri ero - ilman lämpösuojaa olevat olivat käytännössä käyttökelvottomia kylmälaukkuina, vaikka sisällä olisi kylmäkalleja, kun taas alumiinisuojalliset pystyivät pitämään kohtuullisen kylmyyden samalla määrällä kylmäkalleja melkein koko työpäivän ajan...
joten alumiinisuojasta on hieman hyötyä, kun on kyseessä lämpösäteily kerrosten välillä.
joten alumiinisuojasta on hieman hyötyä, kun on kyseessä lämpösäteily kerrosten välillä.
HeiX xxargs sanoi:te jotka hankit pehmeän kylmälaukun - jolloin usein on myös alumiinikerros lämpösuojana ohuessa eristyksessä, ja olit epäonninen ostaessasi vuoden aikana version ilman lämpösuojaa (eikä missään niissä eri tuotemerkeillä myydyissä ollut suojaa sinä vuonna - mikä viittasi siihen, että pohjalla on yksi ja sama valmistaja) - tiedätte, että niiden lämpöeristyskyvyssä on suuri ero - ilman lämpösuojaa ne olivat käytännössä hyödyttömiä kylmälaukkuina, vaikka pakkauksessa oli kylmäpakkauksia, kun taas alumiinisuojalla varustetut pystyivät pitämään siedettävän kylmän samalla määrällä kylmäpakkauksia lähes koko työpäivän...
joten vähän hyötyä tekee alumiinisuoja kun on kyse lämpösäteilystä kerrosten välillä.
Ajatteletko siis, että se toimisi enemmän lämpösuojana kuin höyrynsulkuna? Talossa oli alunperin lämmitys "kattolevylämmön" kautta, joten siinä voisi olla jotain perää.
Lisäksi mainittakoon, että meillä on FTX, jonka asensin noin 4 vuotta sitten.
Mutta nyt on joka tapauksessa aika laittaa uudet kipsilevyt seinille, joten kysymys on, pitäisikö korvata se höyrynsululla tai höyryjarrulla, tai vaihtoehtoisesti laittaa kipsilevyt suoraan ponttilaudan päälle...
Onko jollain tietoa? Rakennusmuovi tuntuu ehkä hieman ummehtuneelta vai mitä? Onko höyryjarru parempi vaihtoehto ehkä?
// Thomas Ljunggren
Olen täysin vakuuttunut siitä, että alumiinikerros tekee eron lämmönsäteilyssä. Kuinka suuri ero se tekee, jätän sanomatta, koska en ole törmännyt tieteellisiin tutkimuksiin siitä, enkä siksi omaa mitään käsitystä asiasta. Lisäksi se toimii myös höyrynsulkuna.
Joten olisin säilyttänyt kaiken, mikä oli ehjää. Sinne, missä oli rikki, olisin laittanut rakennusmuovia tai teipannut, jos vahingot/repeämät/reiät olivat pienempiä.
Kun käsitykseni on, että seinät ovat täysin kunnossa, eli ratkaisu on toiminut erinomaisesti >50 vuotta, niin perusperiaate on, ettei muuteta mitään, mikä todennetusti toimii. Jokainen muutos voi aiheuttaa ongelmia. Sillä ei ole merkitystä, mitä tavoitteita meillä on muutoksen kanssa, historia osoittaa kerta toisensa jälkeen, ettemme pysty ennakoimaan kaikkea, vaikka kuinka paljon ponnistelisimme.
Joten olisin säilyttänyt kaiken, mikä oli ehjää. Sinne, missä oli rikki, olisin laittanut rakennusmuovia tai teipannut, jos vahingot/repeämät/reiät olivat pienempiä.
Kun käsitykseni on, että seinät ovat täysin kunnossa, eli ratkaisu on toiminut erinomaisesti >50 vuotta, niin perusperiaate on, ettei muuteta mitään, mikä todennetusti toimii. Jokainen muutos voi aiheuttaa ongelmia. Sillä ei ole merkitystä, mitä tavoitteita meillä on muutoksen kanssa, historia osoittaa kerta toisensa jälkeen, ettemme pysty ennakoimaan kaikkea, vaikka kuinka paljon ponnistelisimme.
Klikkaa tästä vastataksesi
