5 872 lukukertaa ·
41 vastausta
6k lukukertaa
41 vastausta
Harvaskatto alaspäin laskettuna palkistossa
Olen lukenut heidän tietonsa erittäin huolellisesti plus muiden valmistajien tietoja. Olen myös puhunut joidenkin heidän kanssaan, ja olen saanut tietoa siitä, että paksumpi lattia tekee lattiasta hitaamman lämmönjohtavuuden osalta.Jan-L sanoi:
Sitten kun putkifirma kokemuksestaan kertoi, että lisäksi voi olla tarpeen nostaa lämpötilaa, valinta tuntui selvältä yrittää löytää parempi ratkaisu.
Lisäksi on niin, että kaikilla suurilla lattialämmityksen valmistajilla on yksi yhteinen asia, he haluavat mieluiten myydä omaa uritettu lastulevyä, joka on paljon kalliimpaa kuin tavallinen lastulevy (noin 3 kertaa). He eivät mieluiten halua nähdä muita ratkaisuja.
En ymmärrä logiikkaasi 22 mm lastulevyn kanssa, miksi 28 mm rako ei voisi olla kantava cc 600 mm lattianiskalla.
12 mm lastulevyn pitäisi kuitenkin pystyä tasoittamaan ne suhteellisen pienet raot, joita muodostuu rakoiseen rakenteeseen.
Ajatukseni on tämä: Jos 22 mm lastulevy on kantava cc600 mm, 12 mm lastulevyn pitäisi voida tasata noin 20 mm:n raot rakenteen välillä.
Vai olenko täysin hakoteillä?
... en voinut vastustaa viimeistä pientä vinkkiä -MathiasS sanoi:
Joo joo vähän vakavammin nyt, cc60 on selvästi kantava/joustamaton ainakin terassilattialle. Mutta sisälattioilla se voi olla toisin. Ovatko painot niin erilaisia?
Kun testaa 120x28 verrattuna 22 mm lastulevyyn, tuntuu melkein siltä, että lastulevy joustaa enemmän. Kumpikaan näistä ei kuitenkaan ollut kiinnitetty, vaan makasi löyhästi palkkien päällä.
Pieni kysymys, milloin kipsi on hyvä idea lattialämmityksessä? Ehkä kylpyhuoneessa?
En ole asiantuntija taivutusjäykkyydessä tai vastaavassa. Mutta en usko, että saat samaa jäykkyyttä lattiaasi käyttämällä 12 mm lastulevyä plus vähän 28-puuta ja 45 x 45. Se voi toimia, voi olla toimimatta. Sinun 12 mm lastulevyissäsi ei kai ole ponttia ja uraa, vai onko? Siinä tapauksessa et voi liimata niitä toisiaan vasten, mikä on jälleen yksi syy olla kokeilematta omaa rakennelmaa. Lisäksi lattialastulevyillä ja seinälevyillä ei ole samoja ominaisuuksia. Lattialastulevy on paljon kovempaa. Se ei ole sama asia tasoittaa rakoja kuin rakentaa lattia, joka ei heilu. Olen ainakin antanut vinkkiä siitä, miten olisin tehnyt, toivottavasti lattiasi onnistuu hyvin.
Terveisin Janne!
Luulen, että olet unohtanut muutamia viestejä täällä. Olen jo jättänyt kuunneltuani muiden vinkkejä idean sijoittaa koolaukset lattian lattiapalkistoon (muiden syiden vuoksi).Jan-L sanoi:En ole mikään asiantuntija taipumajäykkyydessä tai vastaavassa. Mutta en vain usko, että saat saman jäykkyyden lattiaasi käyttämällä 12 mm lastulevyä ja vähän 28-puuta ja 45 x 45. ...... Nyt olen ainakin antanut vinkkejä siitä, miten olisin tehnyt, toivottavasti lattiasi tulee hyvä.Terveisin Janne!
Kuitenkin on luultavasti niin, että tämän rakenteen tekeminen kantavaksi ei ole mikään ongelma, kyse on vain koolauksien keskiväleistä ja mahdollisesti niiden vaihtamisesta esimerkiksi 45X70:ksi.
Että viittaat 120x28:aan vähän puuta saa aikaan, ettei sinua oteta kovin vakavasti, koska kyseinen puutavara on ainakin terassille kantava ja notkumaton alusta keskiväli 60:llä.
Kokeile kiinnittää 120X28-lauta keskiväli 60:llä ja hyppää sen päälle, niin näet mitä tarkoitan. Minulla on kokonainen 70 m2 terassi testattavana, jossa on juuri tämä rakenne.
En ole koskaan väittänyt, että lastulevy olisi mukana kantavassa osassa rakennetta, vaan tämä olisi koolausten tehtävä.
Kun kyse on lastulevystä, luulen, että sinun kannattaisi katsoa www.swedspan.se heidän valmistamiensa lastulevyjen valikoimaa, heillä on melko suuri valikoima erilaisia paksuuksia lattialastulevyissä. Heillä on muun muassa yksi nimeltään "Rego", joka on juuri se malli, jota käytän, ja se on tarkoitettu tasoittamaan lattioita muun muassa remonttien yhteydessä. Siinä on pontti ja se tulee liimata aivan kuten 22 mm lastulevy.
Olen yleensä erittäin tarkka tutkimuksissani ennen projektin toteuttamista, tämä on osa tätä valmistautumista.
Joo, olen lukenut swespans kotisivua aiemmin, ja myös puhunut heidän tekniseen tukeensa silloin tällöin. Juuri rego en ole työskennellyt, ja ensimmäinen asia mitä luen on, että se asennetaan kelluvasti kantavan aluslattian päälle. Jos mielestäsi terassisi laudoitus on yhtä tukeva kuin kantavan aluslattian pitäisi olla, niin anna mennä ihmeessä!
Uponor-linkissä sivulla 13 on lattiarakenne, jonka oletan muistuttavan sitä, mitä aiot toteuttaa, glesen poikittain palkkien yli. Siinä lukee ainakin vähintään 22 mm lattialastulevy, enkä ymmärrä miksi uponor suosittelisi sitä, jos se olisi täysin turhaa ja yhtä hyvä pelkästään puolet ohuemmalla lastulevyllä. Mutta ehkä et ota minua tai uponoria niin vakavasti.
Joka tapauksessa halusin vain auttaa ja minusta olisi ikävää, jos käyttäisit paljon työtä ja rahaa projektiin, johon et myöhemmin olisi tyytyväinen. Terveisin Janne.
Ainoa, mikä tuntui hieman tarpeettomalta viesteissäsi, olivat jotkin kommentit, jotka tuntuivat hieman alentavilta.Jan-L sanoi:
Suurimmaksi osaksi olen samaa mieltä kanssasi ja uskon, että olet oikeassa, myös uponorin tiedot.
Ongelmana on vain, että haluan löytää parhaan ratkaisun sekä kantavuuden että lämmön kannalta. Siinä tapauksessa Uponorin ratkaisu 22 mm lastulevyllä ei ole paras lämmön kannalta. Se toimii, mutta ei ole optimaalinen.
Optimaalinen ratkaisu on heidän 22 mm uritettu lastulevynsä, joka, jos olen oikein ymmärtänyt, kestää jopa 7 mm laminaatin suoraan. Se on kuitenkin erittäin kallis ja aiheuttaa paljon hukkaa asennuksessa.
Jos minun on pakko pienentää palkkivälin CC-mittaa, teen sen, koska en halua joustavaa lattiaa.
Kuten sanoin, en aio toteuttaa suunnitelmaani ennen kuin olen täysin vakuuttunut siitä, että rakenteestani tulee hyvä.
Kiitos kommenteistasi ja näkemyksistäsi, ne ovat aina avuksi.
Vain yksi lisäajatus:
Mielenkiintoinen havainto, jonka tein Uponor-linkistä sivulla 13, on että heidän mukaansa kantava rakenne on 120X28 plus 15 mm lamelli paketti. Se mainittiin vaihtoehtona 22 mm lastulevylle.
Minun rakenteeni oli ajateltu olevan 120x28, 12 mm lastulevy, 7 mm laminaatti.
Kuitenkin varmaan on eroa kantavuudessa 15 mm lamelli-paketin ja 12 mm lastulevyn plus 7 mm laminaatin välillä.
En kuitenkaan ole täysin väärässä, mutta kuten aiemmin sanoin, tämä on tutkittava paljon huolellisemmin ennen kuin mitään voi alkaa rakentaa.
Eikö täällä ole ketään, joka tietäisi jotain eri materiaalien kantavuudesta?
Mielenkiintoinen havainto, jonka tein Uponor-linkistä sivulla 13, on että heidän mukaansa kantava rakenne on 120X28 plus 15 mm lamelli paketti. Se mainittiin vaihtoehtona 22 mm lastulevylle.
Minun rakenteeni oli ajateltu olevan 120x28, 12 mm lastulevy, 7 mm laminaatti.
Kuitenkin varmaan on eroa kantavuudessa 15 mm lamelli-paketin ja 12 mm lastulevyn plus 7 mm laminaatin välillä.
En kuitenkaan ole täysin väärässä, mutta kuten aiemmin sanoin, tämä on tutkittava paljon huolellisemmin ennen kuin mitään voi alkaa rakentaa.
Eikö täällä ole ketään, joka tietäisi jotain eri materiaalien kantavuudesta?
Hei taas,trimsten sanoi:..... Ongelma ei oikeastaan ole se, että kattokorkeus olisi liian matala, vaan se, että lattiapalkit ovat jo 420 mm ja se tekee portaille hieman hankalampaa. Uudet kattopalkit ovat vanhojen päällä, siksi lattiapalkit ovat korkeat.
Jos nyt lattiapalkkien yli laittaa, pitäisi seuraavanlainen asettelu toimia:
Ritilä (noin 20 mm ritilän välissä, jotta lattialämmitysputket mahtuu) + 12 mm lastulevy ja sitten 7 mm laminaatti.
Kun itse pohtii, tulee ratkaisu usein kohtuullisen hyväksi, mutta kun on joku, jonka kanssa pallotella ideoita, ratkaisu voi olla paljon parempi.
Kiitos vastauksesta
kysymys kuuluu, menevätkö uudet kattopalkit vanhojen yli (220+220)? Jos näin on, et tule kohtaamaan lattian joustavuutta, jos teet kaiken muun oikein. Kirjoitit jossain myöhemmässä viestissäsi, että olet jo hankkinut 12mm lastulevyn, joten minun ja monien muiden foorumilla täytyy olettaa, että haluat ja aiot käyttää niitäkin. Jos olisin sinä, järjestelyni muistuttaisi sinun järjestelyäsi.
Ensinnäkin varmistaisin, ettei lämpö pääse alaspäin ja samalla vähennetään askelääniä. Tämä onnistuu mahdollisimman yksinkertaisella tavalla, esimerkiksi irtoeristeellä, ylijäämäeristyksellä tai jos sattuu olemaan polystyreenilevyä. Me käytimme styroksia pohjalla ja täytimme irtoeristeellä, jotta saimme poistettua kaksi äänityyppiä (korkea- ja matalataajuiset) erään vinkin mukaan tässä foorumissa. Lisäksi saimme hyvän lämpöeristyksen lattialämmitykselle. Sitten laittaisin 28x120 ritilän. Ritilän välinen etäisyys? Laittaisin ensin lämpölevyt ritilöiden päälle. Oletan, että aioit valita 16mm lattialämmitysputket, vai mitä? Silloin 20mm etäisyys on sopiva, mutta ei sen vähempää. Turvallisinta on kuitenkin tarkistaa asennusohjeet tai soittaa toimittajalle. Sitten laittaisin rakennusmuovia 20cm limityksellä saumoihin sekä huopapaperia ja lopulta laminaatin ritilöitä vastaan. Rakennusmuovi on ehkä hieman liioiteltua, mutta jotkut ammattilaiset suosittelevat sitä. Ei ole mielestäni pohtimisen arvoista ottaen huomioon sen edullisuuden ja sen, että se ehkä estää lattiaa käyristymästä, jos alhaalta nousee lämmintä ja kosteaa ilmaa.
En usko, toisin kuin jotkut muut tässä ketjussa, että tulet kohtaamaan liian paljon joustoa lattialla. Sinulla on 28mm ritilä ja ne ovat tiukasti yhdessä. Sinulla on lastulevy ja laminaatti, jotka molemmat ovat itsessään jäykkiä. Täytyy muistaa, että paino jakautuu suurelle alueelle, kun astutaan. Jos olet epävarma, kestääkö konsepti, voit aina kokeilla asettamalla pari neliötä ilman ruuveja tai liimaa varmistaaksesi, onko joustoa vai ei.
Ei kattotuolit on laitettu pitkittäin vanhojen päälle, mutta minulla on kaksi kantavaa seinää suoraan alakerroksen läpi. Tämän osan on laskenut firma, ja suunnittelijan mukaan sen pitäisi toimia.kmilic sanoi:Hei taas,
kysymys on, menevätkö uudet kattotuolit poikittain vanhojen yli (220+220)? Jos näin on, et tule kohtaamaan ongelmaa lattian notkumisen kanssa, jos teet loput oikein.
.............................
Jos olet epävarma, kestääkö konsepti, voit aina kokeilla laittaa muutaman neliön ilman, että ruuvaat tai liimaat mitään, niin näet notkuuko tai ei.
Ajattelin käyttää 17 mm putkea ja sitten olla cc 200 mm, aion ostaa lattialämmityksen pienestä lattialämmitysfirmasta, jolla oli hyvä kokemus tämän tyyppisestä.
Joudun halkaisemaan 120x28, jotta saan cc mitan, mutta ne ovat iskuja, jotka täytyy ottaa.
Koska aiemmin meillä oli irtoeristettä vanhalla ullakolla, se on palautettu takaisin ja muovi on jo, vaikka se on irtoeristeen alla, luonnollisista syistä johtuen siitä, että tämä on rakennuksen muutos.
Kiinnostavaa, että joku uskoo ideaani, olin melkein luovuttamassa ja ostamassa 15 mm parkettia, mutta se olisi vähän kalliimpaa ja sillä pitäisi yrittää palauttaa osa siitä, mitä on jo ostettu.
Paras olisi, jos joku olisi jo käyttänyt tätä rakennetta ja tietäisi, että se toimii.
Aiotko pidentää harvosta paneelia vain voidaksesi asentaa 17 mm putken? Ehdotukseni on, että asetat 20 mm putken cc30:een, sitten asetat harvopaneelin 30 mm etäisyydelle, niin se menee oikein. Ennen kuin tilaat lattialämmitysyritykseltä, vertaile hintoja esimerkiksi byggbo.se:ssä. Ellei sinulla ole erittäin hyviä suhteita paikalliseen yritykseen, on halvempaa ostaa netistä. Pienillä yrityksillä on myös yleensä vaikeaa kilpailla verkkokauppojen kanssa hinnassa, yksinkertaisesti siksi että ne ostavat liian pieniä määriä...
Lattialämmitysfirman kokemus oli tämä, että se antoi tasaisemman lämmönjaon, jos käytettiin 17 mm putkia cc 200 ja tietenkin levyjä.MathiasS sanoi:Aiotko pitkälapasti harvaan asennettavan paneelin vain, jotta voisit laittaa 17 mm putken? Ehdotan, että laitat 20 mm putken cc30 välein, tällöin asennat harvopaneelin 30 mm etäisyydellä, niin tulee oikein. Ennen kuin tilaat lattialämmitysyritykseltä, vertaa hintoja esimerkiksi byggbo.se. Jos sinulla ei ole erittäin hyviä suhteita paikalliseen yritykseen, tulee edullisemmaksi ostaa netistä. Pienet yritykset eivät yleensä pysty kilpailemaan verkkokauppojen kanssa hinnassa, yksinkertaisesti siksi, että ne ostavat liian pieniä määriä...
Pitää verrata lopullista hintaa ennen ostamista, mutta näkemäni perusteella heidän hintansa ovat hyvät.
Joskus täytyy lukea vähän rivien välistä.trimsten sanoi:
Lattialämmitysmiehet yleensä kokevat, että on hankala työskennellä 20 mm letkun kanssa, se on hieman jäykempää kuin 17 mm letku => he ostavat 17 mm letkua omiin asennuksiinsa => heillä on paras hinta 17 mm letkulle => he ehdottavat sinulle 17 mm letkua ja yrittävät saada sinut uskomaan, että se on parempi kuin 20 mm letku.
Lattia ei ole lämpöraidoitettu 20 mm letkulla. Minulla on 20 mm letku koko talossa, eikä se ole lämpöraidoitettu missään. 20 mm letkulla on lisäksi vähemmän silmukoita, mikä pitää alas jakajien ja liittimien kustannuksia.
Hyvä, etten ole ehtinyt ostaa mitään vielä, ennen kuin puhuin lattialämmitys yrityksen kanssa olin nimittäin täysin päättänyt käyttää 20 mm.MathiasS sanoi:
Täytyy tehdä tutkimukseni aiheesta uudelleen ja olen silloin enemmän suuntautunut käyttämään 20 mm:n putkia. On paljon helpompaa ja vältän pitkittäisten 120x28 ligeroiden tekemisen
Aina on hyvä kuulla joltakin, jolla on tietty tuote, kuin niiltä, jotka asentavat, se on hieman puolueettomampaa silloin.
Käytän myös 20mm letkua, se ei ole niin hankala asettaa, varsinkin jos lämmität sitä hieman ennen asettamista esimerkiksi todella lämpimässä huoneessa. Varmista, että sinulla on joku, joka voi auttaa rullaamaan letkua samalla kun painat sitä varovasti levyihin, jos olet yksin asettamassa sitä, se voi olla hankalaa, mutta sama koskee myös 17 ja 12 mm letkua.........Toinen etu 20-letkuun on, että voit käyttää pidempiä ja harvempia lenkkejä, jos tarvitaan. Vinkki, katso rinkaby rörs -hinnat, ne ovat usein todella edullisia hintavertailussa. Terveisin Janne.
Jan-L, voin kertoa, että aion valita Uponorin rakenteen harvalla ja parketilla ja palauttaa lastulevyt (tarkistin Beijeriltä ja oli OK palauttaa).
Byggmaxilla näytti olevan 15 mm tammi-parketti kohtuulliseen hintaan, pyökki ja vaahtera pitäisi ilmeisesti välttää, jos on lattialämmitys, ne liikkuvat ilmeisesti liikaa. Lisäksi olen kuullut pääasiassa hyviä kommentteja Byggmaxin parketista.
Mitä tulee lattialämmitykseen, onko jollakulla vinkkejä, minkä järjestelmän valitsisi. Itselläni on vaikeuksia niiden järjestelmien kanssa, joissa on radiolinkkejä yksiköiden välillä. En ymmärrä, mitä hyötyä siitä on, eihän lattialämmitystä siirretä ilman remonttia...
Byggmaxilla näytti olevan 15 mm tammi-parketti kohtuulliseen hintaan, pyökki ja vaahtera pitäisi ilmeisesti välttää, jos on lattialämmitys, ne liikkuvat ilmeisesti liikaa. Lisäksi olen kuullut pääasiassa hyviä kommentteja Byggmaxin parketista.
Mitä tulee lattialämmitykseen, onko jollakulla vinkkejä, minkä järjestelmän valitsisi. Itselläni on vaikeuksia niiden järjestelmien kanssa, joissa on radiolinkkejä yksiköiden välillä. En ymmärrä, mitä hyötyä siitä on, eihän lattialämmitystä siirretä ilman remonttia...