Hei kaikki kootut tiedot!
Aion rakentaa hirsimökin irtomateriaalista (perustus valettiin viime syksynä ja nyt on tarkoitus rakentaa seinäelementit) ja olen nyt valintatilanteessa. Koska yksityiskohtaisen suunnitelman mukaan rakennuksen korkeus on rajoitettu, haluan maksimoida ullakon korkeuden tekemällä välipohjasta mahdollisimman ohuen. Ullakolla ei aluksi ole huoneita, vaan sitä käytetään säilytystilana ja lisänukkumatilana sekä lasten leikkipaikkana. Keittiön takana oleva seinä ulottuu kokonaan ulkotaloon asti, mutta muuten ullakon reunalle tulee kaide.
Perinteinen välipohja tarkoittaa vähintään 170 mm koolinkeja c/c 600 + lattialastulevy + laminaatti/parketti. (eli yhteensä noin 200 mm, jos olen laskenut oikein)
CLT:n kanssa minulle suositellaan 150 mm, mutta uskon, että voin pienentää kokoa 100 mm tai vähemmän, koska käyttökuorma tulee olemaan suhteellisen pieni ullakolla. Tässä ajattelen, että pärjään kokonaan ilman yläkerroksen lattiaa.
Sähköjohtojen vetämiseen lasken, että tarvitsen harvakoolauksen ja asennan jonkinlaisen kattopaneelin alapuolelle riippumatta siitä, mitä valitsen. Alla oleva kuva näyttää suunnilleen, kuinka se on tarkoitus, voi nähdä sisäseinien kannat paistavan ullakkolattian läpi. Kokonaisuus on noin 35 neliömetriä. Betonilaatta on 10x7,8 m.
CLT tulee kalliimmaksi, mutta uskon voivani voittaa noin kymmenen senttimetriä katon korkeudessa (ylä- tai alapuolella riippuen siitä, mihin korkeuteen valitsen sijoittaa välipohjan).
Teenko virheen, mitä tulee äänieristykseen, ominaistaajuuteen tai paloturvallisuusvaatimuksiin? Onko joku rakentanut jotain vastaavaa?
Voitko merkitä, mitkä seinät voidaan katsoa kantaviksi? Onko neliö sisimmässä ikkunan alla harjakatossa tyhjä tila?
Kaikki seinät ovat vähintään 95 mm ja voidaan siten katsoa olevan kantavia. Ulkoseinien varrella tuki lepää joko jonkinlaisen puun tai raudan varassa. Neliö keskellä päätyä ei ole tyhjä tila. Katso alla oleva kuva likimääräisistä mitoista (anteeksi sekava mittaus).
Hauska mutta monimutkainen ongelma. Kysymys on siitä, minkälaista hyötykuormaa lattialle pitäisi ottaa huomioon, sillä sillä on suuri merkitys. 0,5 kN/neliömetri kevyenä varastona, 1 kN/neliömetri välimaastona tai 2 kN/neliömetri normaalina asuintilana? Valitsemalla liian alhaisen kuorman rajoitat tulevaa käyttökelpoisuutta. Itse ajattelen, että 1 kN/neliömetri on minimimäärä kuvaustesi perusteella. Koko parven mitoituksen kannalta (jos haluat saman lattiahöyden koko matkan ajan) on se osio, jonne portaat johtavat.
KL-ratkaisut ovat jännittäviä, mutta mietin, onko se puolustettavissa sinun tapauksessasi. En usko, että voitat niin paljon korkeudessa. Yksi vaihtoehto on käyttää (homogeenistä) liimapuuta, jonka halkaiset puoliksi. Silloin liimapuupalkit 90x157 mm c/c 600 saattaisivat riittää. Jos käytät tavallista rakennuspuuta, kyse on 45x220 C 24 palkeista. Se on luultavasti se, jota sinun pitäisi verrata.
Luulen, että max 1kN/neliömetri on melko kohtuullinen laskea, enempää ei käytetä, kun otetaan huomioon, että kattokorkeus on jo rajoitettu ulospäin seiniin. Sängyt ja mahdollisesti tv+sohva ovat ne, jotka todennäköisesti päätyvät sinne ylös. Portaan kohdalle saattaa olla tarpeen laittaa liimapuupalkki tai sääntö. KL-puun kanssa pitäisi olla mahdollista liimaruuvata liimapuupalkki reunan alle vahvistamaan sitä osuutta.
Hmm.. jos se on 45x220, jota aion verrata, niin KL-puu tulee entistä ajankohtaisemmaksi, toivoin, että selviäisin 170mm:llä vähennetyin taipuma- ja resonanssivaatimuksin.
Ajattelet siis, että halotaan 90x315 liimapuu, vai mikä?
Ajatteletko siis, että splitataan 90x315 liimapuuta vai?
Kyllä, homogeenisena versiona eli sama puulaatu läpi leikkauksen. Unohdin mainita, että olen ottanut huomioon vain taipuman L/300, mutta en mitään joustovaatimusta. Olen katsonut, mitä KL-tavarasta sanotaan puuoppaassa, ja epäilen, että on vaikeaa päästä alle 15 cm:n. Sen saaminen paikalle mökkiin on myös varmasti ongelma. Ei se ainakaan halpaa ole. Huomaa, että oletin sinun käyttävän samaa palkkikorkeutta koko matkan. Saat lisäjäykkyyttä, jos palkit kulkevat ulkoseinästä ulkoseinään. Palkkien alapuolelle ei tarvitse laittaa mitään, mikä lisää korkeutta.
Sinä panostit todella tehtävään justusandersson! CLT-puu on selvästi monimutkaisempaa kaikilla tavoilla, minkä olen myös huomannut keskusteltuani toimittajien kanssa... vain suunnittelu ja piirustusaineistot CLT-puulle maksavat paljon rahaa.
Ehdotuksesi liimapuupalkkeineen vaikuttaa selvästi kustannustehokkaimmalta. Karkea arvio antaa, että se on ~4 kertaa kalliimpaa kuin C24-koolingit, mutta silti 4 kertaa halvempaa kuin CLT-puu. Ruuvattavalla lankkulattialla voittaisin muutaman sentin verrattuna lastuparkettiin ja saisin silti hyvät lattiat.
Lisäkannattimen asentaminen pitäisi olla mahdollista, kunhan se ei ole niin matala, että osuu päähän, mutta se pitäisi onnistua.
CLT-puu on selvästi monimutkaisempaa kaikilla tavoilla, minkä olen myös huomannut keskusteltuani toimittajien kanssa... vain suunnittelu ja piirustusaineistot CLT-puulle maksavat paljon rahaa.