Jos mittaat kosteuden betonista/laatalta, saatat ehkä pystyä tekemään jonkin johtopäätöksen hieman tuurilla.
Jos kosteus on korkeampi betonissa lähempänä syllä ja alempi lähempänä maata, voi se tarkoittaa, että se ei tule maasta.
Valitettavasti betonin edessä on eterniittilevy (tai jotain vastaavaa), joten en pääse mittaamaan kosteutta siitä kuin ylhäältäpäin. Katson, jos löydän jonkin paljaan paikan, josta voin mitata.
Ehkä sitä voi mitata induktiivisella kosteusmittarilla. Sellaisella voit ehkä mitata syvempiä osia julkisivusta. En kuitenkaan tiedä, miten se käsittelee materiaalisiirtymiä...
Kuulostaa vähän oudolta imo, että valettu laatta kuljettaisi vettä?? Mutta ei ole minun alueeni
Valitettavasti etupaneeli on asennettu betonin eteen, joten en pääse mittaamaan sen kosteutta paitsi ylhäältä. Katsotaanpa, löydänkö jonkin paljastetun paikan, jossa se voidaan mitata.
Riko se. Se on suhteellisen hauras. Muutamia iskuja vasaralla ja asia on sillä selvä.
Ehkä sitä voi mitata induktiivisella kosteusmittarilla. Sellaisella voit ehkä mitata muita osia julkisivusta syvemmältä. En kuitenkaan tiedä, miten se käsittelee materiaalisiirtymiä…
Vaikuttaa hieman oudolta mielestäni, että valetun levyn pitäisi kuljettaa vettä?? Mutta ei minun alaani
En ole täysin samaa mieltä siitä. Kastepiste näin loppukesällä ja syksyllä voi olla jopa 15 C. Kylminä öinä voi seinän sisäpuoli olla kylmempi kuin tämä, ja suhteellinen kosteus on usein korkea tähän aikaan vuodesta.
Ja koska tuuletusrakoa puuttuu, kosteus ei voi kuivua kunnolla.
Kyllä, voi olla tyhmää sulkea pois mitään mahdollisia, vaikkakin vähemmän todennäköisiä, syitä ennen kuin ongelma on rajattu.
Siitä, mitä on tullut ilmi, rakenne on ollut samanlainen 40 vuotta ilman ongelmia.
Kuitenkin rakenne, josta puuttuu ilmarako ja maa on alapohjaa vasten.
Se, mikä on muuttunut, on ainoastaan ilmanvaihto mekaanisella poistoilmalla.
Arvaan, että vettä tulee sisään ulkopuolelta, mutta en sulje pois muita lähteitä.
Tämä näyttää painekyllästetyltä puutavaralta. Voisiko olla niin, että se on kastunut sääilmiöiden (sateen tuuli epätavallisessa suunnassa) vuoksi ja se on tämä mikä haisee homeelta?
Rakennelma on muuten hyvässä kunnossa ikään nähden. Jos se olisi imenyt vettä 80-luvulta lähtien, seinän puu olisi ollut täysin läpimätä ja home näyttänyt ranskalaiselta juustolta. Eli vaikka nyt olisi kosteutta, se vaikuttaa epätavalliselta ja tilapäiseltä tapahtumalta seinän elinikää ajatellen.
1) Yleinen virhe on, ettei rimahirsien alla ole eristystä.
2) Näin käy puujulkisivun alareunassa. Ei mitään erikoista. Puujulkisivut eivät ole vedenpitäviä, ja sadeveden ja roiskeiden johdosta vesi pääsee panelin taakse. Tämä vesi valuu sitten painovoiman vaikutuksesta alaspäin. Siksi kosteusongelmat ilmenevät julkisivun alareunassa - aina.
3) Puujulkisivun tuuletusta tarvitaan vain, jos se on maalattu tiiviillä maalilla. Jos se on maalattu punamullalla, kosteus kuivuu ulospäin. Lisäksi paneelilaudat eivät ole koskaan niin suoria ja tasaisia, ettei ilmarakoja olisi runsaasti kaikkialla.
Kuitenkin, ylä- ja alareunasta huolellisesti viistetty rima tai etäisyyslista, joka ohjaa julkisivun taakse tunkeutuneen veden ulos ja pitää asfaboardin mahdollisimman kuivana, pitäisi vähentää/viivästyttää riman kosteusongelmia, jotka johtuvat sadevedestä.
On vaikea sanoa, johtuuko kosteus tässä tapauksessa riman eristyksen puuttumisesta ja betonilaatan kosteuden siirtymisestä vai pääasiassa sadeveden tunkeutumisesta. Kosteuden siirtyminen ei ole digitaalista vaan analogista, eli se voi olla missä tahansa 0-100 välillä. Mitä voimakkaampaa kosteuden siirtyminen on, sitä nopeammin rima vaurioituu lahosta.
On kuitenkin kohtuullista olettaa, että sisätilojen haju johtuu rimasta ja/tai lattiasta. Se voi myös olla niin, että talven kesällä riehunut sade myrsky on tuonut kosteutta, joka on aiheuttanut hometta riman päällä ja takana (=lattian alla ulkoreunassa). Ensimmäinen tutkimus voisi olla lattialistojen poistaminen seinää vasten ja tutkiminen niin hyvin kuin mahdollista. Ennen kuin edetään pidemmälle, se tarkoittaa lattian vahingollista toimintaa. On tietenkin tarkoituksenmukaista varmistaa, ettei se johdu jostain muusta ensin. Kuitenkin, homeen haju sisätiloissa liittyy usein rimojen ja lattian kosteuteen (maanvarainen betonilaatta, erityisesti eristämätön).
Tämä näyttää painekyllästetyltä puulta. Voiko olla niin, että se on kastunut sään vuoksi (iskeysade epätavallisella tuulen suunnalla), ja se on se, mikä haisee homeelta?
[kuva]
Konstruktiolla on muuten hyvässä kunnossa, kun otetaan huomioon ikä. Jos se olisi imenyt vettä 80-luvulta asti, seinän puu olisi täysin lahonnut ja home olisi näyttänyt ranskalaiselta juustolta. Eli vaikka kosteutta olisikin nyt, se vaikuttaa olevan harvinainen ja tilapäinen tapahtuma seinän elinkaaren kannalta.
Ei, se ei ole painekyllästettyä puuta. Otin palan irti ja tarkistin. On täysin mahdollista, että se on kastunut sään vuoksi, mutta sitten sen pitäisi kuivua, jos sää on muutaman päivän ajan kuiva? Voiko säämuutokset, joissa on voimakkaampia sateita, aiheuttaa sen, että ongelma on nyt syntynyt? Että julkisivu toimii hyvin niin kauan kun ei ole sadetta 100 vuoden välein?
Oldboy sanoi:
1) Yleinen virhe, että ei ole perustuksen eristystä alapuolella.
2) Näin käy puuverhouksen alaosassa. Ei mitään ihmeellistä. Puuverhoukset eivät ole vedenpitäviä ja iskeysateen ja maahan roiskeiden aikana vettä tunkeutuu verhouslaudan taakse. Sitten painovoima jättää veden valumaan alaspäin. Seurauksena on, että puuverhouksen alaosassa kosteusongelmat ilmenevät - aina.
3) Puuverhouksen tuuletus on tarpeen vain, jos se on maalattu tiiviillä maalilla. Jos se on maalattu punamullalla, niin kosteus kuivuu ulospäin. Lisäksi verhouslaudat eivät koskaan ole niin suorat ja tasaiset, ettei ilmanvaihtoaukkoja ole riittävästi kaikkialla.
Kuitenkin, naulalista/jänneväli, jossa on kunnolla viistotut reunat ylä- ja alapuolella, niin että verhouslaudan taakse tunkeutunut vesi ohjataan ulospäin ja pidetään kovalevy mahdollisimman kuivana, pitäisi vähentää/viivästyttää sadeveden aiheuttamia kosteusongelmia alusrakenteessa.
On vaikea sanoa, johtuuko kosteus tässä tapauksessa perustuksen eristyksen puutteesta ja betonilaatan kosteuden siirtymisestä vai pääasiassa sadeveden tunkeutumisesta. Kosteuden siirtyminen ei ole digitaalista vaan analogista, eli se voi sijaita missä tahansa välillä 0-100 asteikolla. Mitä voimakkaampi kosteuden siirtyminen on, sitä nopeammin alusrakenne vaurioituu lahosta.
On kuitenkin kohtuutonta olettaa, että sisätiloissa tuntuva haju tulee alusrakenteesta ja/tai lattiasta. Saattaa myös olla, että kesän aikaisempi rankkasade on ajanut kosteuden, joka on aiheuttanut hometta alusrakenteessa (=lattian alla ulkoreunalla).
Ensimmäinen tutkimus olisi poistaa jalkalista tätä seinää vasten ja tutkia mahdollisuuksien mukaan. Jos jatketaan eteenpäin, se tarkoittaa lattian purkamista. On tietenkin järkevää yrittää varmistaa, ettei se johdu jostain muusta ensin. Kuitenkin homeen haju sisätiloissa liittyy yleensä kosteuteen alusrakenteessa ja lattiassa (maanvarainen laatta, ja erityisesti eristämätön maanvarainen laatta).
Hyväksyn, että itse verhouslaudat kastuvat alaosassa, mutta pitäisikö myös takana olevan rakenteen kastua, jopa useita päiviä viimeisen sateen jälkeen?
Ostan, että itse paneelilaudat kastuvat alareunasta, mutta pitäisikö rakenteen takana olla myös märkä, jopa useita päiviä viimeisimmän sateen jälkeen?
Siellä pitäisi olla ilmarako ja vedenpoisto, jota vaikuttaa puuttuvan, eikä se siten kuivu. On kuitenkin outoa, että tämä ei ole ollut ongelma aiemmin. En oikein ymmärrä sitä.
Ostan, että itse paneelilaudat kastuvat alaosastaan, mutta pitäisikö myös rakenteen takana olla märkää, jopa useita päiviä viimeisen sateen jälkeen?
Kyllä, jos se ei pysty kuivumaan, ja/tai lisäksi tulee kosteutta alhaalta levyn kautta.
Puu kuivuu ympäröivään ilmaan päin. Sokkeli on betonilaatan päällä. Siinä sokkeli ei voi kuivua. Jos sen lisäksi on eristystiiviste sokkelin ja levyn välissä, se toimii kuin pesusieni. Vanha asfaltilevy voi myös toimia pesusienenä, jos se kastuu säännöllisin väliajoin eikä ehdi kuivua välillä. Ilmarakon puuttuminen paneeliin päin sekä ilmansuunnat, joissa ei ole tai on vain vähän lämmittävää aurinkoa, tekevät kuivumisesta hitaampaa.
Kuvan perusteella näyttää siltä, että sokkeli ja naulauslaudat ovat tummia alareunasta. Juuri näin se näyttää, kun kyseessä on pitkäaikainen kosteusvaurio (=>kosteusvaurio). Tämä ei siis ole 100-vuotissateen aiheuttama, vaan jatkuva liian suuri kosteus monien vuosien ajan. Kun kosteusvaurio ja siten myös home ovat vakiintuneet, home kasvaa heti, kun tulee vähän vettä. Jos lisäksi on lämmin (kesä), se kasvaa niin, että se oikein rätisee.
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.
Ulltand sanoi:
Intet sanoi:
Claes Sörmland sanoi:
Oldboy sanoi: