Kuten otsikko sanoo, kyse on kaksoislevyistä...
Ongelma on, että Th joka on toimittanut materiaalin, sanoo, että pitäisi laittaa k600, ruuvata 1200 lastulevyä vaihtelevan pituisina, eli ei niin että lastulevyjen saumakohdat ovat välttämättä koolauspuissa. Lisäksi heidän ohjeidensa mukaan pitää ruuvata tähän 900 kipsilevy joka sitten kiinnitetään koolauspuissa saumoissa jne.
Mutta puusepät ovat nyt laittaneet 600cc ja ruuvanneet lastulevyn siihen, sitten ruuvanneet kipsilevyn lastulevyyn. Tämä tarkoittaa, että sauma ei ole koolauspuussa vaan vain lastulevyssä. Kuuluu myös asiaan, että ruuvataan ruuveilla, jotka tekevät niin, että kipsi tarttuu koolauspuissa.
Toimiiko puuseppien tekemä ratkaisu hyvin? Jos se toimisi, miten se toimii kylpyhuoneissa, jotka on tarkoitus laatottaa kokonaan?
Kiitollinen avusta ja neuvoista...
Ongelma on, että Th joka on toimittanut materiaalin, sanoo, että pitäisi laittaa k600, ruuvata 1200 lastulevyä vaihtelevan pituisina, eli ei niin että lastulevyjen saumakohdat ovat välttämättä koolauspuissa. Lisäksi heidän ohjeidensa mukaan pitää ruuvata tähän 900 kipsilevy joka sitten kiinnitetään koolauspuissa saumoissa jne.
Mutta puusepät ovat nyt laittaneet 600cc ja ruuvanneet lastulevyn siihen, sitten ruuvanneet kipsilevyn lastulevyyn. Tämä tarkoittaa, että sauma ei ole koolauspuussa vaan vain lastulevyssä. Kuuluu myös asiaan, että ruuvataan ruuveilla, jotka tekevät niin, että kipsi tarttuu koolauspuissa.
Toimiiko puuseppien tekemä ratkaisu hyvin? Jos se toimisi, miten se toimii kylpyhuoneissa, jotka on tarkoitus laatottaa kokonaan?
Kiitollinen avusta ja neuvoista...
Varo kipsiä kylpyhuoneessa, jossa on laatoitetut seinät. Homevaara kartongissa. Käytä sen sijaan sementtisidottua levyä, esim. Minerit.
_____________________
Rakentaja
_____________________
Rakentaja
Joten ei ole mitään riskiä, että 600cc välein, 1200 leveä lastulevy + 900 leveä kipsi/lasroc, joka kiinnitetään vain yhdeltä puolelta ja keskeltä, alkaa liikkua ajan myötä?
Olen ajatellut vaihtaa kipsin lasrociin suihkun ja kylpyammeen kohdalla. Pitääkö myös poistaa kipsi muualta kylpyhuoneesta? Olen ymmärtänyt muista ketjuista, että esimerkiksi jon_h katsoo, että siellä, missä ei ole juoksevaa vettä seinää vasten, riski on hyvin pieni tai ei ollenkaan.
Olen ajatellut vaihtaa kipsin lasrociin suihkun ja kylpyammeen kohdalla. Pitääkö myös poistaa kipsi muualta kylpyhuoneesta? Olen ymmärtänyt muista ketjuista, että esimerkiksi jon_h katsoo, että siellä, missä ei ole juoksevaa vettä seinää vasten, riski on hyvin pieni tai ei ollenkaan.
Kysymys on, mitä laittaa glasrocin taakse. Glasroc on kyllä piru vieköön herkin materiaali, mitä olen koskaan nähnyt. Kun sitä katselee, kipsi meinaa hajota. Varmaan kymmenen kertaa kestävyydessä tavallista kipsilevyä heikompi.
Uskon, että voisin helposti lyödä nyrkilläni kahden glasrocin läpi cc30:llä.
Jos sen taakse laittaa lastulevyn, siitä tulee paljon tukevampi (ja nyrkki jää varmasti toiseksi lähikontaktissa), mutta se ei ole sallittua ja kolminkertainen lasroc on liian kallis, kun jo kaksinkertainen on todella kallis. Se, että se pitää asentaa puurunkoihin, on outoa (vaikka suositellaankin peltirakennetta).
Kysymys on siis, mitä pitäisi tehdä, jotta ei jäisi huonompaan asemaan. Kylpyhuone oli jo riittävän kallis, mutta nyt se alkaa maksaa huomattavasti enemmän. Plus että kukaan ei tiedä mitään (paitsi jotkut täällä foorumilla tietenkin).
Kaikkien 600 valtion viraston keskellä pitäisi olla jokin märkätilaviranomainen, joka hyväksyy märkätilojen järjestelmät ja antaa selkeitä ohjeita. Tai mikseivät vakuutusyhtiöt yhdistyisi tässä asiassa, se maksaisi itsensä takaisin nopeasti vahinkojen vähenemisen kautta, koska nykyään tietoa joutuu etsimään viikkoja ja tekemään omat päätelmänsä. Ei ole oikeastaan niin montaa tapaa rakentaa seinää.
Anteeksi hieman aiheen sivusta.
Uskon, että voisin helposti lyödä nyrkilläni kahden glasrocin läpi cc30:llä.
Jos sen taakse laittaa lastulevyn, siitä tulee paljon tukevampi (ja nyrkki jää varmasti toiseksi lähikontaktissa), mutta se ei ole sallittua ja kolminkertainen lasroc on liian kallis, kun jo kaksinkertainen on todella kallis. Se, että se pitää asentaa puurunkoihin, on outoa (vaikka suositellaankin peltirakennetta).
Kysymys on siis, mitä pitäisi tehdä, jotta ei jäisi huonompaan asemaan. Kylpyhuone oli jo riittävän kallis, mutta nyt se alkaa maksaa huomattavasti enemmän. Plus että kukaan ei tiedä mitään (paitsi jotkut täällä foorumilla tietenkin).
Kaikkien 600 valtion viraston keskellä pitäisi olla jokin märkätilaviranomainen, joka hyväksyy märkätilojen järjestelmät ja antaa selkeitä ohjeita. Tai mikseivät vakuutusyhtiöt yhdistyisi tässä asiassa, se maksaisi itsensä takaisin nopeasti vahinkojen vähenemisen kautta, koska nykyään tietoa joutuu etsimään viikkoja ja tekemään omat päätelmänsä. Ei ole oikeastaan niin montaa tapaa rakentaa seinää.
Anteeksi hieman aiheen sivusta.
Teen kuten minä omassa talossani, jätän mahdolliset vakuutukset huomiotta, jos jotain sattuisi tapahtumaan, kuinka hitossa se edes voisi tapahtua, ja rakennan perinteisellä tavalla.
/Kent
/Kent
snickarboden:Aivan! Kysymys on todellakin siitä, miten he ovat ajatelleet. Haluaisin nähdä sen kylpyhuoneen, joka on rakennettu pelkän glasrocin avulla. Sääliksi käy sitä, joka yrittää kiinnittää koukun siihen. Se koukku ei varmasti kestä paljon mitään. Jos sen sijaan laitetaan lastulevyä taakse, ollaan aivan eri tilanteessa. Jos levyt eivät kestä, ei sillä ole väliä, vaikka ne olisivat maailman kosteudenkestävimmät.
Soitin ympäriinsä ja tarkistin galsrocin hinnan ja löysin sementtipohjaisen levyn nimeltä Ivarit DryCo, joka on hintansa puolesta hyvä, 223SEK kappale. Kuulostaa hyvältä ratkaisulta. Onko jollakulla tietoa tästä tuotteesta? Jos asennan tämän levyn, onko silloin ok, että taustalla on lastulevy? Ellei, miten minun pitäisi tehdä, kun on saatava sama paksuus seinille?
Tuotetiedot löytyvät seuraavasta URL-osoitteesta: http://www.ivarssonsverige.se/Admin...pdf+svensk/pdf07/sv-ivarit-dryCo-brochure.pdf
Tuotetiedot löytyvät seuraavasta URL-osoitteesta: http://www.ivarssonsverige.se/Admin...pdf+svensk/pdf07/sv-ivarit-dryCo-brochure.pdf
Säle ei koskaan sovi nykyisten sääntöjen kanssa, riippumatta siitä, mitä levyä kiinnität päälle.
Massiivipuu on hyväksytty, jos olen ymmärtänyt oikein. Ja raakapontti ei ole niin hirveän kallis.jon_h sanoi:
S
Joten raakapontti on hyväksytty (hyväksyttyjen) levyjen taakse märkätiloissa, mutta ei lastulevyä???jon_h sanoi:
Mutta niin loogista...
Ilmeisesti BKR tarkoittaa, että liima ja muut tekevät puupohjaisista levyistä paljon herkempiä kosteudelle kuin massiivipuu.
Harrastajasähköasentaja
· E
· 15 415 viestiä
Kaikki, jotka ovat nähneet kosteuden turvottaman lastulevyn, ovat luultavasti samaa mieltä siitä.ACME sanoi: