Kellarini oli todella kostea... Asensin uudelleen isodränillä, kuivasin ilmankuivaimella noin 4 kuukautta, rakensin teräksistä ja kipsistä seinille, laatoitin lattian, asensin yhden tuloilmaventtiilin per 25 neliömetriä, lisäsin patterit pitämään kosteustason alhaisena. Tuoksuu upealta ja tuntuu todella mukavalta kellarissa nyt.
Tuloilmaventtiilini viilensivät kuitenkin lattian yllä olevat alueet todella paljon, kun kylmä ilma nousi suoraan kehikkoon "rossipohja".
Tuloilmaventtiilini viilensivät kuitenkin lattian yllä olevat alueet todella paljon, kun kylmä ilma nousi suoraan kehikkoon "rossipohja".
Ohoi, kaikki kellari-remontoijat! Ajattelin jakaa hieman kokemuksiani. Vesi vuoti kellarinseinään... Ai, ai, oi, oi... Ei voitu ratkaista ulkopuolelta, sutterängperustan takia. Ratkaisuna oli injektoida vuoto. Annettiin olla auki vuoden (!) ajan tarkistaaksemme, että se pysyi tiiviinä kaikkina vuodenaikoina. Ja pysyi! Halusimme kuitenkin varmistaa tulevaisuutta varten, joten panostimme mekaanisesti ilmastoituun lattiaan. Voin lämpimästi suositella Fuktspärrteknik AB:ta, muuten. Erittäin vakavasti otettava yritys, joka todella mietti ennen ratkaisun esittämistä. Saatiin aikaan ratkaisu, jossa ilmastointiin sekä lattia että seinä, joka vuoti, varmuuden vuoksi. Tuuletin talon ulkopuolella, joka imee ilmaa huoneesta strategisissa paikoissa seinissä olevien ilmanottojen kautta. Kosteussulun päälle laitoimme styroksia, lattialastulevyä ja parkettia. Seinät tehtiin metalliprofiileilla, eristyksellä (ilmarako betonin ja eristyksen välillä), OSB-levyillä ja kipsillä. Seinät maalattiin. Kaikki oli loistavaa, kunnes kylmä tuli. (Kunnostimme kellarin noin vuosi sitten.) Luulen, että halkeamat johtuvat siitä, että OSB-levyt liikkuvat kipsin alla lämpötilaerojen vuoksi. Ei kuitenkaan niin pahasti, etten uskoisi, että se voitaisiin korjata laittamalla kangas tai tapetti kipsilevyjen päälle suoraan maalauksen sijaan. En ole kuitenkaan vielä jaksanut tarttua siihen, enkä tiedä teenkö sitä myöskään, koska lapset käyttävät huonetta kolarointi- ja törmäyshuoneena...
Kohtaamme samanlaisia kysymyksiä kuin monet muut - mitä tehdä kellarin ulkoseinien kanssa?
Asumme 20-luvun talossa, joka on puolisokkeli, eli puolet kellarista on maan päällä ja puolet on kaivettu alas noin puoli metriä. Aiomme nyt kaivaa kellaria, eristää, asentaa vesikiertoisen lattialämmityksen ja sen jälkeen rakentaa kylpyhuoneen. Siinä alkavat kysymykset!
1) Kellarimme seinät on eristetty sisäpuolelta mineraalivillalevyillä, ja ne on sitten rapattu ja maalattu silikaattimaalilla. Ei homeen merkkejä eikä kellarin hajua. Tiedämme kuitenkin, että seinissä kulkee kosteutta, koska emme ole salaojittaneet taloa. Miten toimimme, jos haluamme asettaa ammeen tällaista ulkoseinää vasten? Meillä oli suunnitelmissa rakentaa "puoliseinä", joka ei yletä aivan kattoon asti juuri ammeen kohdalle. Mutta voiko koolata ulkoseinää vasten ja laittaa märkätilalevyn ja sitten asentaa tuuletusaukot sivuille, vai onko se ongelmien rakentamista?
2) Pitäisikö koko lattia vesieristää vai vesieristää vain suihkun ja viemärin ympäriltä? Huone on kooltaan 14 neliömetriä.
Kiitollinen neuvoista!
Asumme 20-luvun talossa, joka on puolisokkeli, eli puolet kellarista on maan päällä ja puolet on kaivettu alas noin puoli metriä. Aiomme nyt kaivaa kellaria, eristää, asentaa vesikiertoisen lattialämmityksen ja sen jälkeen rakentaa kylpyhuoneen. Siinä alkavat kysymykset!
1) Kellarimme seinät on eristetty sisäpuolelta mineraalivillalevyillä, ja ne on sitten rapattu ja maalattu silikaattimaalilla. Ei homeen merkkejä eikä kellarin hajua. Tiedämme kuitenkin, että seinissä kulkee kosteutta, koska emme ole salaojittaneet taloa. Miten toimimme, jos haluamme asettaa ammeen tällaista ulkoseinää vasten? Meillä oli suunnitelmissa rakentaa "puoliseinä", joka ei yletä aivan kattoon asti juuri ammeen kohdalle. Mutta voiko koolata ulkoseinää vasten ja laittaa märkätilalevyn ja sitten asentaa tuuletusaukot sivuille, vai onko se ongelmien rakentamista?
2) Pitäisikö koko lattia vesieristää vai vesieristää vain suihkun ja viemärin ympäriltä? Huone on kooltaan 14 neliömetriä.
Kiitollinen neuvoista!
Mietin myös tätä kipsilevyasiaa kellariin.
Nykyään minulla on kellari, jossa ei ole kosteusongelmia. Seinillä on puuvillalevyjä, ja niiden päällä puukoolaukset ja puupaneelit. Todella en pidä paneeleista ja haluan poistaa ne ja laittaa tilalle kipsilevyt. Suunnitelmana on samalla vaihtaa teräskoolauksiin.
Kysymys on oikeastaan siitä, tarvitsetko tehdä mitään muuta kuin vaihtaa puukoolaukset teräksisiin ja puupaneelit kipsiin. Käsittääkseni puuvillalevyjen pitäisi hengittää ihan hyvin, riittääkö tämä, jotta takana ei tarvitse tehdä mitään muuta kipsilevyjen kanssa. Olisi myös mukavaa saada vähän lisäeristystä seiniin ja arvostaisin, jos joku voisi antaa minulle vinkkejä.
Liitän mukaan poikkileikkauksen ja pohjapiirroksen huoneesta (se ympyröity huone, josta on kyse).
Ehkä niitä ei näy niin hyvin kuvissa, kun niiden ei saanut olla niin suuria. Joka tapauksessa 70 mm puuvillalevyjä on 200 mm betoniseinän päällä ja sen ulkopuolella on 25 mm asfalttilevyä, jos olen ymmärtänyt oikein.
Nykyään minulla on kellari, jossa ei ole kosteusongelmia. Seinillä on puuvillalevyjä, ja niiden päällä puukoolaukset ja puupaneelit. Todella en pidä paneeleista ja haluan poistaa ne ja laittaa tilalle kipsilevyt. Suunnitelmana on samalla vaihtaa teräskoolauksiin.
Kysymys on oikeastaan siitä, tarvitsetko tehdä mitään muuta kuin vaihtaa puukoolaukset teräksisiin ja puupaneelit kipsiin. Käsittääkseni puuvillalevyjen pitäisi hengittää ihan hyvin, riittääkö tämä, jotta takana ei tarvitse tehdä mitään muuta kipsilevyjen kanssa. Olisi myös mukavaa saada vähän lisäeristystä seiniin ja arvostaisin, jos joku voisi antaa minulle vinkkejä.
Liitän mukaan poikkileikkauksen ja pohjapiirroksen huoneesta (se ympyröity huone, josta on kyse).
Ehkä niitä ei näy niin hyvin kuvissa, kun niiden ei saanut olla niin suuria. Joka tapauksessa 70 mm puuvillalevyjä on 200 mm betoniseinän päällä ja sen ulkopuolella on 25 mm asfalttilevyä, jos olen ymmärtänyt oikein.
Et kirjoita mitään siitä, miten ulkopuolinen kosteudensiirto on ratkaistu. Eli salaojitus ja eristys. Se on täysin ratkaisevaa sille, miten asiat toimivat sisäpuolella. Jos ulkopuolella on oikein sijoitettu eristys ja hyvä salaojitus, joka on sijoitettu perustason alle talon varrelle, tilanne on täysin erilainen kuin jos olette vain tehneet asioita sisäpuolella. Jos salaojitus ym. ei toimi, melkein millään sisäpuolella tehdyillä asioilla ei ole merkitystä, kosteus tulee siirtymään sisään ja aiheuttamaan vahinkoa.
Revin kaiken, sekä maan päältä että alta. Laitan rappatut seinät koko kellariin. Maalaan valkoiseksi silikaattimaalilla. Raikasta ja tyylikästä. Kevytbetonilla (siporex) on jo aika hyvä eristysarvo. Jos tarvitaan, voin eristää ulkopuolelta myöhemmässä vaiheessa.
OSB-levyjä voi harventaa kipsin takana kolmesta viiteen mm, jotta niillä on hieman liiketilaa. Jos ne ovat tiukasti vastakkain, ne eivät voi paisua halkeamatta. Tämä voisi auttaa estämään halkeamien muodostumista.seclest sanoi:
Viimeksi muokattu:
unohdit ilmarakon sekä tuuletuksen korotetun seinän takana.Nimajneb sanoi:
isoskiva voi kyllä olla.
teräsprofiilit ovat selviä.
tärkeintä on varmistaa, että sinulla on hyvä salaojitus sekä podränskiva.
terveisin
estwing
Minulla on vielä parempi versio, jota olen kokeillut hyvällä tuloksella: jos seinät ovat jo rapatut ja sileät, on helppoa käyttää tavallista multifix:ä kiinnittämään styroxia seinään, sitten aquapaneelia tai minerietiä.
Asetan pystyjuovat c-c 60 cm tai vaihtoehtoisesti c-c 45 cm välein, puristan styroxin paikoilleen, sitten paneelin, johon myös on laitettu fix-juovat.
Sitten naulaan paneelin kiinni 4-6 naulalla, vain kiinnitykseksi, kunnes se on kuivunut.
Sitten tasoitan saumat fixillä, ja ikkunoiden ympärillä käytän myös aquapaneelia/minerietiä kulmana.
Tuloksena on seinä, joka voidaan maalata, tapetoida tai laatoittaa.
Täysin kosteus-, home- ja ruostesuojattu.
Haittoja ovat aquapaneelin hinta ja että seinään voi olla vaikea kiinnittää esineitä ilman todella pitkiä ruuveja.
Jos on tottunut muurari- tai laatoitustyöhön, tämä on helppoa ja nopeaa.
Asetan pystyjuovat c-c 60 cm tai vaihtoehtoisesti c-c 45 cm välein, puristan styroxin paikoilleen, sitten paneelin, johon myös on laitettu fix-juovat.
Sitten naulaan paneelin kiinni 4-6 naulalla, vain kiinnitykseksi, kunnes se on kuivunut.
Sitten tasoitan saumat fixillä, ja ikkunoiden ympärillä käytän myös aquapaneelia/minerietiä kulmana.
Tuloksena on seinä, joka voidaan maalata, tapetoida tai laatoittaa.
Täysin kosteus-, home- ja ruostesuojattu.
Haittoja ovat aquapaneelin hinta ja että seinään voi olla vaikea kiinnittää esineitä ilman todella pitkiä ruuveja.
Jos on tottunut muurari- tai laatoitustyöhön, tämä on helppoa ja nopeaa.
Mielenkiintoinen keskustelu.
Kellarissamme on eristämätön laatta, joten haluan laittaa 20-30 mm solumuovia sen päälle vähentämään kylmän tunkeutumista. Päällimmäiseksi olen suunnitellut vinyylilukkoponttilattian, jotta voin täysin välttää orgaanisia materiaaleja.
Solumuovi onhan kapillaarikatkoava, joten mietin, voinko laittaa sen suoraan laatan päälle?
Vai suositellaanko ensin Platon tai rakennusmuovi?
[laatta on sorapedillä ja ulkoseinillä on ulkoapäin Platon ja maaperän eristys]
Kellarissamme on eristämätön laatta, joten haluan laittaa 20-30 mm solumuovia sen päälle vähentämään kylmän tunkeutumista. Päällimmäiseksi olen suunnitellut vinyylilukkoponttilattian, jotta voin täysin välttää orgaanisia materiaaleja.
Solumuovi onhan kapillaarikatkoava, joten mietin, voinko laittaa sen suoraan laatan päälle?
Vai suositellaanko ensin Platon tai rakennusmuovi?
[laatta on sorapedillä ja ulkoseinillä on ulkoapäin Platon ja maaperän eristys]
Kysymys kuuluu, onko sinun tarpeen välittää? Styroxi ja vinyylilattia kestävät mahdollisen kosteuden. Rakennusmuovin pitäisi olla siellä, missä lämmin kohtaa kylmää, mutta ei yleensä lattialla. Lämmin ilma nousee, joten rakennusmuovi on hyödyllisin katossa, sitten ulkoseinässä.
Lattialla siitä on vähiten hyötyä.
Jatka vain, jos pelkäät homeen hajua, on tärkeämpää, että laatta on täysin puhdas hiukkasista, jotka VOIVAT homehtua kosteuden kanssa.
Lattialla siitä on vähiten hyötyä.
Jatka vain, jos pelkäät homeen hajua, on tärkeämpää, että laatta on täysin puhdas hiukkasista, jotka VOIVAT homehtua kosteuden kanssa.