Hei, me remontoimme 40-luvun taloa. Talossa on 400 mm sahanpurua puulattian alla. Mietin, voiko vesiputket asettaa suoraan nykyiselle lattialle, vai täytyykö putkien ja lattian välissä olla jotain? Vanha puulattia on erittäin vahva ja vakaa.
Ajattelimme käyttää kipsimenetelmää, jossa putkien väli täytetään kipsilevyillä ja sitten putket peitetään kipsimassalla tai jollakin tyyppisellä laastilla.
Talo sijaitsee Etelä-Suomessa, jos sillä on merkitystä.
Johan
Ajattelimme käyttää kipsimenetelmää, jossa putkien väli täytetään kipsilevyillä ja sitten putket peitetään kipsimassalla tai jollakin tyyppisellä laastilla.
Talo sijaitsee Etelä-Suomessa, jos sillä on merkitystä.
Johan
Hei! Huoli parkettilattiasta. Se on lämpötilan herkkyys, joka huolestuttaisi minua. Spånskiva, jota yleensä käytetään, on "kuolleempi" materiaali ja kestää paljon korkeampia lämpötiloja. Joten et todennäköisesti voi käyttää niin kuumaa vettä kuin voit spånilla. Sanotaan yleensä, että maksimi on 27 astetta parkettilattiassa. Sitten lämmön pitää kulkea muun materiaalin läpi. Joten niin matalalla kuin 27 asteen lämpöisellä vedellä lattiat eivät tule olemaan kovin lämpimiä.
Sanoisin, että ei ole lainkaan ongelmia asentaa lattialämmitystä vanhalle lautalattialle. Kun puhutaan lattialämmityksestä ja puulattiasta, yleensä ajatellaan parkettia, joka asennetaan päälle. Jos lattia kuumenee liikaa, parketti voi irrota saumoista ja muuttua rumaksi. Tämä ei kuitenkaan ole ongelma aluslattian kanssa, joten älä huolehdi siitä.
Käsittääkseni kipsimenetelmä on jotain, joka on käytännössä vain olemassa Suomessa. Se toimii varmasti hyvin, mutta on todennäköisesti vaikeaa saada paljon palautetta siitä muilta kuin suomalaisilta.
Muutin taloni lattialämmitykselle joitakin vuosia sitten ja päätin osaksi asentaa EPS useimpiin huoneisiin, mutta keittiössä käytin uritettuja lattialevyjä suoraan vanhan aluslattian päälle. Jos tekisin projektin uudelleen, valitsisin varmaankin asentaa lattialevyjä joka paikkaan, koska se nostaa korkeutta vähemmän ja tekee rakenteesta hieman jäykemmän. Haittapuolena on, että lattialevyjen asentaminen on enemmän työtä ja hieman kalliimpaa.
Käsittääkseni kipsimenetelmä on jotain, joka on käytännössä vain olemassa Suomessa. Se toimii varmasti hyvin, mutta on todennäköisesti vaikeaa saada paljon palautetta siitä muilta kuin suomalaisilta.
Muutin taloni lattialämmitykselle joitakin vuosia sitten ja päätin osaksi asentaa EPS useimpiin huoneisiin, mutta keittiössä käytin uritettuja lattialevyjä suoraan vanhan aluslattian päälle. Jos tekisin projektin uudelleen, valitsisin varmaankin asentaa lattialevyjä joka paikkaan, koska se nostaa korkeutta vähemmän ja tekee rakenteesta hieman jäykemmän. Haittapuolena on, että lattialevyjen asentaminen on enemmän työtä ja hieman kalliimpaa.
Kiitos vastauksestasi Janus82.
Kipsimenetelmästä olen saanut paljon palautetta juuri täällä Suomessa ja useimmat pitävät sitä hyvänä menetelmänä. Ja hyvällä menetelmällä tarkoitetaan edullista ja että sen voi helposti itse korjata.
Jos minulla olisi enemmän $$, olisin varmasti valinnut jonkun vinkeistäsi
On kuitenkin hieman erimielisyyksiä siitä, täytyykö laittaa kipsilevy vielä putkien päälle vai ei. Jotkut sanovat, että laminaattilattian voi laittaa suoraan putkien päälle, toiset sanovat, että väliin täytyy laittaa levy. Onko teillä mielipiteitä siitä?
Ainakin vaikuttaa olevan okei laittaa putket suoraan olemassa olevan puulattian päälle.
Johan
Kipsimenetelmästä olen saanut paljon palautetta juuri täällä Suomessa ja useimmat pitävät sitä hyvänä menetelmänä. Ja hyvällä menetelmällä tarkoitetaan edullista ja että sen voi helposti itse korjata.
Jos minulla olisi enemmän $$, olisin varmasti valinnut jonkun vinkeistäsi
On kuitenkin hieman erimielisyyksiä siitä, täytyykö laittaa kipsilevy vielä putkien päälle vai ei. Jotkut sanovat, että laminaattilattian voi laittaa suoraan putkien päälle, toiset sanovat, että väliin täytyy laittaa levy. Onko teillä mielipiteitä siitä?
Ainakin vaikuttaa olevan okei laittaa putket suoraan olemassa olevan puulattian päälle.
Johan
Onko kipsi todella niin paljon halvempaa verrattuna uritettuja levyjä? Kun korjasin taloani, sain kipsimenetelmästä tarjouksen eräältä suomalaiselta yritykseltä, joka halusi laajentua Ruotsiin, ja materiaalikustannukset olivat kutakuinkin samat.
Kuten sanottu, en tiedä mitään kipsimenetelmästä ja siitä, miten sen päälle tulisi rakentaa ennen lattian asettamista. Mutta kun valetaan putket, on aina tärkeää saada riittävä valukerros, jotta lämpö jakautuu tasaisesti eikä tule kuumia kohtia. Liian suuren valukerroksen haittapuoli on, että se eristää, ja silloin on pidettävä korkeampaa menolämpötilaa, jolloin menetetään yksi lattialämmityksen suurimmista eduista (matalampi menolämpötila antaa paremman COP:n lämpöpumpulle).
Kunhan kysyn uteliaisuuttani, kuinka paljon kipsimenetelmä nostaa korkeutta? Uritettujen lastulevyjen kanssa ei ole mitään ongelmaa asentaa parkettia tai laminaattia (vähintään 14 mm) suoraan levyille. Tämä tarkoittaa, että lattian korkeutta tarvitsee nostaa vain 22 mm vanhan aluslattian päälle.
Kuten sanottu, en tiedä mitään kipsimenetelmästä ja siitä, miten sen päälle tulisi rakentaa ennen lattian asettamista. Mutta kun valetaan putket, on aina tärkeää saada riittävä valukerros, jotta lämpö jakautuu tasaisesti eikä tule kuumia kohtia. Liian suuren valukerroksen haittapuoli on, että se eristää, ja silloin on pidettävä korkeampaa menolämpötilaa, jolloin menetetään yksi lattialämmityksen suurimmista eduista (matalampi menolämpötila antaa paremman COP:n lämpöpumpulle).
Kunhan kysyn uteliaisuuttani, kuinka paljon kipsimenetelmä nostaa korkeutta? Uritettujen lastulevyjen kanssa ei ole mitään ongelmaa asentaa parkettia tai laminaattia (vähintään 14 mm) suoraan levyille. Tämä tarkoittaa, että lattian korkeutta tarvitsee nostaa vain 22 mm vanhan aluslattian päälle.
Löysin vain yhden sivun netistä, joka oli hinnoitellut uritetut lastulevyt, ja ne maksoivat 30€/m2 (hohho). Kipsilevyt, jotka on tarkoitettu lattioihin, maksavat 8€/m2. Näitä menee kuitenkin kaksi kerrosta (13mm+13mm). Aiomme nimittäin käyttää 20mm putkia. Jos käytetään uritettuja lastulevyjä, tarvitaan myös lämpöä johtavia levyjä, jotka maksavat noin 10€/m2. Kipsillä tätä ei tarvitse. Hintojen ero pitäisi siis olla melko suuri.
Jos asennan vesikierrot suoraan lattialle ja 2 kipsilevyä vierekkäin sekä kerros kipsilevyä vielä päälle, lattia nousee 13mm+13mm+13mm + laminaatin/parketin verran. Uritetuilla levyillä lattia nousisi 22mm lastulevyjen takia + laminaatin/parketin verran. Meillä ei kuitenkaan ole ongelmaa, vaikka lattia nousee hieman.
Toinen etu kipsitavassa on se, että voi itse valita, mihin tarkalleen letkukiertämiset asetetaan, esimerkiksi tiheämmin ikkunoiden ja ulkoseinien läheisyyteen.
Johan
Jos asennan vesikierrot suoraan lattialle ja 2 kipsilevyä vierekkäin sekä kerros kipsilevyä vielä päälle, lattia nousee 13mm+13mm+13mm + laminaatin/parketin verran. Uritetuilla levyillä lattia nousisi 22mm lastulevyjen takia + laminaatin/parketin verran. Meillä ei kuitenkaan ole ongelmaa, vaikka lattia nousee hieman.
Toinen etu kipsitavassa on se, että voi itse valita, mihin tarkalleen letkukiertämiset asetetaan, esimerkiksi tiheämmin ikkunoiden ja ulkoseinien läheisyyteen.
Johan
Nyt en aio jatkuvasti vaatia, että sinun pitäisi vaihtaa järjestelmää, mutta jos aiot ottaa 3 kerrosta kipsiä, se tekee yhteensä 24 EUR per m[SUP]2[/SUP] pelkästään kipsilevyistä, sitten lisätään kipsilaasti, joka on laitettava putkien ympärille, mitä se maksaa? Suomessa voi ostaa lastulevyjä 20 EUR per m[SUP]2[/SUP] tai uritettu EPS 10 EUR per m[SUP]2[/SUP]. Molempiin ratkaisuihin lisätään sitten lämpöjakolevyt noin 13 EUR per m[SUP]2[/SUP]. Kokonaissumma on sitten jossain 23-33 EUR per m[SUP]2[/SUP] ilman putkea. Eikö samoihin hintoihin voisi päästä myös Suomessa? Muutenhan laivat kulkevat teidänkin suunnalta.
Riippumatta siitä, minkä asennustavan valitset, sinun ei tarvitse huolehtia siitä, että laittaisit silmukat tiheämmin ikkunoiden ja ulkoseinien lähellä. Talossani on vain 80 mm eristystä seinissä ja noin puolet ikkunoista on klassisia 2-lasia vuodelta 1962. En ole huomannut mitään kylmäkoskettumia tai vastaavia ongelmia kotona, vaikka talvella on ollut jopa -20 astetta pakkasta.
Riippumatta siitä, minkä asennustavan valitset, sinun ei tarvitse huolehtia siitä, että laittaisit silmukat tiheämmin ikkunoiden ja ulkoseinien lähellä. Talossani on vain 80 mm eristystä seinissä ja noin puolet ikkunoista on klassisia 2-lasia vuodelta 1962. En ole huomannut mitään kylmäkoskettumia tai vastaavia ongelmia kotona, vaikka talvella on ollut jopa -20 astetta pakkasta.
M
Marcussjogren
Jäsen
· Västra Götaland
· 3 081 viestiä
Marcussjogren
Jäsen
- Västra Götaland
- 3 081 viestiä
Luulen, että seuratut lastulevyt heijastavalla levyllä ovat paras vaihtoehto, jotta ei tarvitse lämmittää ryömintätilaa liikaa.
Se on siis lattian pintalämpötila, joka ei saa ylittää 27 °C, ei menoveden lämpötila. Menoveden lämpötila on noin 45–50 °C, kun lattia saavuttaa 27 °C.
Suosittelisin myös, että käynnistät lattialämmityksen matalalla lämpötilalla mahdollisimman pian, jotta lattiat eivät saa shokkia, koska käytät heti 40 °C vettä. Teimme nimittäin niin ja se aiheutti monia suuria liikkeitä, vähän halkeamia ja ongelmia listoissa.
Odota myös listojen asentamista talven jälkeen, niin se näyttää kauneimmalta
Se on siis lattian pintalämpötila, joka ei saa ylittää 27 °C, ei menoveden lämpötila. Menoveden lämpötila on noin 45–50 °C, kun lattia saavuttaa 27 °C.
Suosittelisin myös, että käynnistät lattialämmityksen matalalla lämpötilalla mahdollisimman pian, jotta lattiat eivät saa shokkia, koska käytät heti 40 °C vettä. Teimme nimittäin niin ja se aiheutti monia suuria liikkeitä, vähän halkeamia ja ongelmia listoissa.
Odota myös listojen asentamista talven jälkeen, niin se näyttää kauneimmalta
