Värin valinta diffuusioavoin sisäseinä

[Mickeviking]

Aiomme rakentaa talon, jossa on seinissä puuvillaa ja siten ei höyrysulkua, vaan pelkkä höyryjarru.

Nyt olen alkanut miettiä, millaista maalia voi käyttää ulkoseinien sisäpuolella. Tiivis muoviväri ei varmaan sovi, koska siitä tulee varmaan höyrysulku, vai mitä sanotte?

//Micke

 

[kuntri]

Lue blogia "sunda huset", sundahuset.se! Hyvin mielenkiintoista lukemista, jos haluat, että koko talo on ympäristöystävällinen. Jos et jaksa lukea, Felicia (joka on kirjoittanut blogin) pitää mm. maaliyhtiöstä Auro, http://www.auro.se/, joka tekee ekologista maalia.

Aion itse pian aloittaa oman taloni rakentamisen seinien puukuidulla. Kovat levyt ulkopuolelle puukuituvilla seinissä. Katossa tulee myös olemaan puukuitulevyjä ja puukuituvillaa ilman ilmarakoa! Höyrynsulku sisäpuolella ja diffuusioavoin kangas puukuitulevyillä katossa (matala kaltevuus, muuten ei tarvittaisi) peltikaton alla. Tuntuu kuin oikea tapa edetä! En tee kaikkea kuten Felicia teki, mutta niin pitkälle kuin jaksan, se tulee olemaan luonnollista. Joten jonkinlaista ympäristöystävällistä maalia tulee sisäpuolelle. Ulkopuolelle tulee keittomaali.

 

[Stefan1972]

ei ole olemassa maalia, joka olisi diffuusiotiivis sillä tavalla, joten mitä seinille laitat on melko toissijaista paitsi jos haluat noudattaa ympäristöystävällistä linjaa, mutta se onkin sitten aivan eri juttu.

 

[Mickeviking]

ei ole olemassa väriä, joka olisi diffuusiotiivis sillä tavalla, joten mitä käytät seinien päällystämiseen on melko toissijaista paitsi jos haluat noudattaa ympäristöystävällistä linjaa, mutta sitten se onkin ihan eri juttu.

Onhan se kummallista, että maalivalmistajilla on maaleja, joita he ilmoittavat diffuusioavoimiksi.

 

[JohanLun]

Maalasin juuri Kulturhantverkarnas pellavaöljyemulsioonivärillä (http://shopen.kulturhantverkarna.se/vagg-takfarg-inomhus/) kalkkilaastiin tulevassa keittiössäni. Elän uskossa, että se on diffuusioavoimempi kuin "muoviväri", mutta se ei ollut minulle kovin tärkeä perustelu, vaan enemmänkin että se olisi aikakauden mukainen ja ympäristöystävällinen (maalatessa ja meille, jotka asumme talossa). Kuinka hyvin se toimii pitkässä juoksussa, en tiedä (vielä).

 

[Marcussjogren]

Pellavaöljymaali tai munatempera ovat kyllä hyviä, vahvoja ja luonnollisia värejä.

Jälkimmäisen sanotaan olevan todella halpa maali, mutta paljon huonompi kestävyys (muutama viikko).

 

[justusandersson]

Kaikki lateksipohjainen maali on diffuusiotiivis ja siksi sopimaton täällä (ja useimmissa muissa yhteyksissä). Maalityypin valinta riippuu osittain siitä, millaiselle materiaalille aiot maalata. Jos seinien sisäpuoli on puupaneelia, munatempera on erittäin hyvä valinta. Erittäin kestävä ja helppo korjata ilman, että se näkyy. Valmistetaan mm. Ovolin (luullakseni Degerforsissa). Keittiössä, jossa on paljon likaantumista ja rasvaroiskeita, pellavaöljymaali on parempi valinta. Ottossons Genarpissa tarjoaa hyvän valikoiman.

 

[Fred vom Jupiter]

Kuulin, että mattapintaiset maalit ovat diffuusiota avoimempia kuin kiiltävät.

Muuten, olen miettinyt tätä pitkään. Jotkut sanovat, että modernit maalit ovat diffusion läpäisemättömiä, kuin peittäisi talon muovipussiin. Kun sitten aletaan puhua kylpyhuoneiden tiivistämisestä, tarvitaan primer, kumimatto, nauhat kaikkiin kulmiin ja kumiliimaa. Eikö olisi helpompaa maalata siellä kerros sillä supertiiviillä seinämaalilla?

 

[Marcussjogren]

Sain kuulla, että matta värit ovat enemmän diffuusioavoimia kuin kiiltävät.

Muuten olen pitkään miettinyt tätä. Jotkut sanovat, että modernit värit tulevat diffuusiotiiviiksi, kuten talon peittäminen muovipussiin. Kun aletaan puhua kylpyhuoneiden tiivistämisestä, tarvitaan pohjamaali, kumikangas, nauhoja kaikissa kulmissa ja kumiliimaa. Eikö olisi helpompaa maalata kerros sillä erittäin tiiviillä seinämaalilla sinne?

Ei ole koskaan ongelma laittaa puuta muovipussiin, kunhan pussi on täysin tiivis

Mutta se on hauska vertaus, jonka teet

 

[Testarn]

Värivalinta riippuu vähän siitä, mikä materiaali on pohjana.

Puuun voi maalata pellavaöljymaalilla, munatemperalla jne., mutta ei ehkä liimamaalilla. Huokoisilla levyillä ei haluta maalata pellavaöljymaalilla, koska se imee niin paljon - mutta voi ensin öljytä pinnan ja sitten maalata pellavaöljymaalilla.

Rappaukselle käytetään silikaattimaalia tai liimamaalia.

Liimamaali oli aikaisemmin melko yleinen, esimerkiksi vanhojen sanomalehtien tai pahvin päällä, joiden päälle oli liimattu tapettiliimalla, mutta se oli vähän kuin köyhän miehen ratkaisu. Liimamaali ei ole erityisen pyyhittävä, se pölyää kun siihen hieroo.

Munatemperaa on käytetty sekä puuhuonekaluille, kaapeille että jopa seinille jos siihen oli varaa (munat olivat aikoinaan kalliita). Kun munatempura on kovettunut, se on pyyhittävä ja vastustaa kulutusta, mutta on melko matta kiilloltaan. Sitä voi kiillottaa vähän saadakseen kiiltävämmän pinnan (tai vahata jos halutaan vielä kiiltävämpi, mutta siinä on riski, että vesiroiskeet jättävät valkoisia täpliä riippuen vahasta).

Pellavaöljymaali oli melko eksklusiivista seinämaalia, mutta käytettiin jos oli puupaneli tai tehtiin marmorointia tai puujäljitelmiä rappauksen päälle.

Se, mitä joku sanoi, että mattamaali olisi vähemmän tiivis kuin kiiltävä maali, en usko ollenkaan - se on pigmenttien koostumus, joka antaa kiillon, enkä tarkoita pigmenttien määrää vaan sitä, millaista pigmenttiä on käytetty. Diffuusiotiivis kerros on se, josta sideaine vastaa.