Q
Ajattele miten mielenkiintoiseksi tämä säie kehittyi 😅
Istun ja hymyilen itsekseni, kun alkuperäinen kirjoittaja on täysin avoin tietämättömyydestään (minusta se merkitsee vahvaa itsetuntoa ja todennäköisesti suurta taitoa jossain muussa - akateemisessa tai hyvin palkatussa työssä, tai ei) ja esittää täysin relevantteja kysymyksiä. Kun alkuperäinen kirjoittaja sitten huomauttaa, että hän on akateemisesti koulutettu, se viittaa siihen, että hän haluaa oppia faktoista, ei arvailuista (ehkä tämä ei ole oikea paikka…), mikä johtaa arvailuihin ja akateemikoista annettuihin mielipiteisiin. Kaksi viitettä on esitetty. Toinen on ammattikorkeakoulun lopputyöstä, jossa jopa johtopäätös itsessään osoittaa, kuinka epävarma tulos on ja vihjaa vertaisarvioituihin tutkimuksiin, toinen viittaus oli alan sivulle, mikä ei myöskään tunnu olevan jotain, johon akateemikon kannattaa nojata (nolla viittausta populaaritieteelliseen tekstiin). Kolmas on heittänyt ilmoille instituutin nimen influensserityyliin ilman tarkempia tietoja, joten sitä ei lasketa.
En ole alkuperäinen kirjoittaja. Mutta olen ollut koulussa niin kauan, että monet tässä säikeessä katsovat minua alaspäin 🤓✌️
Olen kuitenkin melko varma, että alkuperäinen kirjoittaja ei ole tullut yhtään viisaammaksi siitä lähtien, kun hän alkoi esittää kysymyksiään 😅

Hauskaa nähdä, kuinka korkealle akatemia arvostetaan 😂
 
  • Tykkään
  • Haha
andreas_bygger ja 15 muuta
  • Laddar…
D
Olisi mielenkiintoista olla ketju, jossa puutavaran laatu on aiheena.

Mikä on hyvä laatu, miten valita oikea, mitä pitäisi valita... jne.
 
Kun ostan puutavaraa, valitettavasti vuosirenkaat ja sydänpuu ovat viimeisiä asioita, joihin kiinnitän huomiota. Tämä johtuu siitä, että monet laudat näyttävät banaaneilta tai niissä on vikoja, vaurioita tai vastaavaa, joten pahimmassa tapauksessa vain 1 kymmenestä valitsemastani laudasta näyttää hyvältä. Jos alkaisin karsia harvavälisiä vuosirenkaita ja sydänpuuta, palaisin kotiin tyhjin käsin.

Kahdessa viimeisessä projektissani olen päätynyt ostamaan suurempia mittoja puutavarasta ja halkaisemaan itse, koska kasa sillä mittasuhteella, jota haluan, on katastrofi ja kyllästyn seisomaan ja lajittelemaan.

Ostan Byggmaxista tai Hornbachista, harvoin Beijeristä, mutta joskus, en huomaa suurta eroa puutavarassa, tuntuu enemmän siltä, että toimitukset ovat satunnaisesti hyviä tai huonoja kerrasta toiseen.
 
  • Tykkään
Chonguis ja 1 muu
  • Laddar…
Tomture61
Mats-S Mats-S sanoi:
Päätypuu pitäisi AINA maalata, kun maalataan julkisivu uudelleen. Myös monista uusista taloista, joissa on pystysuora julkisivupaneeli, puuttuu päätypuiden käsittely, ja se tulisi korjata ASAP, jos haluaa välttää tulevia ongelmia.
Jos haluaa olla todella tarkka, pystysuoran julkisivupaneelin tulee myös olla viistoon sahattu päädystä ("tippanenä"), jotta vesi ei kerry paneelin alareunaan.
Juuri tästä, päätypuusta, on tehty testi.
Sitä testattiin eri kulmissa ja suoraksi sahattuna.
Mitattiin kosteuspitoisuus päätypuusta, mikä oli imenyt eniten kosteutta sen jälkeen, kun paneelipuu oli altistettu "sademäärälle".
Tultiin siihen tulokseen, että suoraksi sahattu oli paras.

Mitä tulee maaliin, päätypuu tulisi suojata pohjaöljyllä ja vain pohjamaalilla.
En voi millään muistaa, mistä löysin tämän testin.
 
Tomture61 Tomture61 sanoi:
Siitä on tehty testi juuri tästä, pystypuu.
Sitä testattiin eri kulmissa ja suorasti sahattuna.
Mitattiin kosteuspitoisuus pystypuussa, mikä oli imenyt eniten kosteutta sen jälkeen, kun paneelipuu oli altistettu "sateelle".
Tultiin siihen tulokseen, että suorasti sahattu toimi parhaiten.

Maalin osalta pystypuuta tulisi suojata pohjaöljyllä ja vain pohjamaalilla.
En voi muistaa, mistä löysin tämän testin
Onhan tässä ketjussa aiemmin linkitetty tutkimusraportti:

https://www.diva-portal.org/smash/record.jsf?pid=diva2:1435055&dswid=-2341

Lyhyt versio on, että sillä ei ole merkitystä:

"Johtopäätös käytetyn kastelumallin perusteella oli, että tipanokalla ei ollut merkitystä puisten julkisivupaneelien kosteussuojalle."
 
  • Tykkään
13th Marine ja 1 muu
  • Laddar…
useless useless sanoi:
Siellä on jo aiemmin ketjussa linkitetty tutkimusraportti:

[linkki]

Lyhyt versio on, ettei sillä ole merkitystä:

"Käytetyn kastelumallin johtopäätös oli, että tippanokalla ei ollut merkitystä puuverhouspintojen kosteussuojaukselle."
Ehm.... Miten sitä testattiin?
"Jotta jäljiteltäisiin iskusateen aikana syntyvää vesikalvoa ja lisättäisiin ekologista validiteettia, julkisivupaneelit kasteltiin puisella rännikaideella."
Jos upotat puukappaleen vesiränniin, niin tietenkin koko kappale kastuu.

Todellisuus ei kuitenkaan näytä siltä.
 
A Alexn72 sanoi:
Ehm.... Miten sitä testattiin?
"Jotta jäljiteltäisiin rankkasateen aiheuttamaa veden muodostumista ja ekologisen validiteetin lisäämiseksi kostutettiin julkisivupaneeleita puisella räystäällä."
Jos puupala upotetaan vesirännissä täynnä vettä, tulee tietysti koko pala kosteaksi.

Todellisuus ei kuitenkaan ole tällainen.

Et siis ole lukenut raporttia jota arvostelet?


Fasadia kostutetaan letkulla ulkona, vettä valuu alas puupinnalta, taustalla näkyy polkupyörä ja rakennus.
 
  • Tykkään
Dowser4711 ja 3 muuta
  • Laddar…
Tomture61
A Alexn72 sanoi:
Ehm.... Kuinka sitä testattiin?
"Jäljittelemään sitä vesikalvoa, joka voi muodostua rankkasateessa ja lisätä ekologista validiteettia, julkisivupaneelit kasteltiin puukourun kautta."
Jos upottaa puukappaleen täynnä vettä olevaan vesikouruun, koko pala tietenkin kostuu.

Todellisuus ei kuitenkaan ole tällainen.
Luin artikkelin eräästä tutkijasta, joka tutki puun pintakäsittelyä.
Oli kommentti, että maali kestää nykyään noin 15-20 vuotta.
Ei voi odottaa niin kauan selvittääkseen, kuka oli paras.
Siksi testit nopeutetaan. enemmän UV-säteilyä ja kosteutta.
 
Tomture61
useless useless sanoi:
Onhan tässä ketjussa linkitetty aiemmin tutkimusraportti:

[linkki]

Lyhyt versio on, että sillä ei ole merkitystä:

"Johtopäätös käytetyn kastelumallin perusteella oli, että tippanokalla ei ollut merkitystä puisten julkisivupaneelien kosteussuojalle."
Kiitos, halutessasi tippanokan voi tehdä.
Tärkeintä oli kuitenkin pintakäsittely.
Se oli ratkaisevaa.
 
D din granne sanoi:
Olisi kiinnostavaa, jos olisi ketju, jossa puutavaran laatu on aiheena. Mikä on hyvää laatua, miten valita oikein, mitä tulisi valita... jne
Ja ja ajattele, jos voisi kutsua puusepän/kirvesmiehen, joka oli aktiivinen 200 vuotta sitten. Epäilemättä hän voitti useimmat ilman Googlea taskussa. Sillä kyllähän se on niin, että me, joilla on etuoikeus kunnostaa juuri 200 vuotta vanhoja taloja, nöyrrymme sen edessä, miten huolellisesti puutavaraa on valittu eri osiin. Toiminto ja altistuminen ovat täysin ohjanneet, minkä puun kaatettiin ja miten se sitten käytettiin.
 
  • Tykkään
  • Rakastan
andreas_bygger ja 4 muuta
  • Laddar…
TorpAnders TorpAnders sanoi:
Ja och ajatella, jos voisi kutsua puusepän/kirvesmiehen, joka oli aktiivinen 200 vuotta sitten. Epäilemättä hän olisi lyönyt useimmat laudalta ilman Googlea taskussa.

Sillä varmasti niin on, että meille, joilla on etuoikeus kunnostaa juuri 200 vuotta vanhoja taloja, tulee nöyrä olo siitä, kuinka huolellisesti puuta on valittu eri osiin. Toiminnallisuus ja altistuminen ovat olleet täysin määrääviä siitä, mikä puu kaadettiin ja miten se sitten käsiteltiin.
Tätä kutsutaan pikemminkin selviytymisharhaksi, vain hyvin rakennettujen talojen on onnistunut säilymään, ja loput ovat rapistuneet ja purettu.

Monet vanhemmat talot, joita olen nähnyt, ovat olleet todella huonosti rakennettuja, narisevia, heiluvia, väärin mitoitettuja jne.
 
  • Tykkään
andreas_bygger ja 5 muuta
  • Laddar…
A Alexn72 sanoi:
Ehm.... Miten tätä testattiin?
"Jotta jäljiteltäisiin syöksyvirtauksessa syntyvää vesiheittoa ja lisättäisiin ekologista validiteettia, julkisivupaneelit kasteltiin puukourun kautta."
Jos upotat puukappaleen vesiränniin täynnä vettä, niin tietenkin koko kappale kostuu.

Todellisuus ei kuitenkaan näytä siltä.
Miten on lukemisen ymmärrys?
 
  • Tykkään
Chonguis
  • Laddar…
C
K kurlakarl sanoi:
Miksi se on niin erilaista?
Jopa purettaessa vanhoja taloja, jotka on rakennettu käsityönä sahatusta puusta, on usein äärimmäisiä vaihteluita puutavaran laadussa. Tarve/kysyntä määrää lopulta, joten vaikka omistautuu enemmän tai vähemmän huolellisesti käyttämään oikeaa puutavaraa oikeaan tuotteeseen, tulee silti melko paljon hienopuuta, joka päätyy tavalliseksi lautatavaraksi.
 
C cpalm sanoi:
Vaikka vanhoja taloja, jotka on rakennettu enemmän käsityönä sahatulla puutavaralla, purettaessa, on usein äärimmäisiä vaihteluita puutavaran laadussa. Tarve/kysyntä määrittää lopulta, joten vaikka käytetään enemmän tai vähemmän huolellisuutta oikean tukin käyttämiseksi oikeaan tuotteeseen, tulee silti melko paljon hyvää puutavaraa, joka muuttuu huonoiksi laudoiksi.
Ajattelen, että ennen tukki vedettiin hevosella ja reellä, ja valittiin, mitkä puut kaadetaan, vrt. nykyään, kun avohakataan suuria alueita. Nykyisillä menetelmillä puussa pitäisi siis olla huomattavasti suurempia eroja.

Se näyttää myös erilaiselta nykyisillä sahoilla, joissa on optimoitu, että saadaan mahdollisimman paljon lautoja mahdollisimman nopeasti. Esimerkiksi tähdenmuotoista sahausta ei käytetä normaalisti. Et voi myöskään ostaa kiiltoleikattua lautaa suuremmista rakennusketjuista, vaan kaiken on oltava standardimittojen mukaisia.
 
Q
useless useless sanoi:
Siellä on aiemmin ketjussa linkitetty tutkimusraportti:

[linkki]

Lyhyt versio on, että sillä ei ole merkitystä:

"Johtopäätös käytetyn kastelumallin perusteella oli, että tippanokalla ei ollut merkitystä puuverhouksen kosteussuojauksessa."
Kandidaatin tutkielma on totaalinen 10 viikon työ... On kyseenalaista pitää sitä tutkimuksena (ja sitä ei ole tarkastettu sillä tasolla kuin oikea tutkimusartikkeli yleensä on) ja kuten tekijät itse tekevät lainatessasi lauseessa, olisin varovainen vedessä liian suuria johtopäätöksiä tämän perusteella... (he poissulkevat sen käyttämällä ”käytetyn kastelumallin perusteella”, eli he tarkoittavat, että tämä ei ole yleispätevä tulos).
 
  • Tykkään
Joak ja 1 muu
  • Laddar…
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.