4 361 lukukertaa ·
14 vastausta
4k lukukertaa
14 vastausta
Välipohjan vahvistaminen - olenko laskenut oikein?
Minulla on 170-palkisto, joka on säädetty CC60 jänneväliin 2,7m
Eli jo valmiiksi heikoimmillaan.
Välttääkseni uuden kylpyhuoneeni korottamisen harkitsen sen laskemista entisestään.
Lattia kylpyhuoneessa on noin 22mm lastulevyä, 12mm letkua sekä 25mm tasoitetta korkeimmassa kohdassa sekä 15mm vedeneristys/laasti/laatat = 74mm palkiston yläpuolella.
Lattia kylpyhuoneen ulkopuolella on vastaavasti noin 22mm lastulevyä, 15mm-25mm pintalattia (parketti tai keramiikka eteisessä). = 37-47mm palkiston yläpuolella.
Laskemalla lattiaa 35mm saan siis suurin piirtein saman tai alemman tason kylpyhuoneessa kuin sen ulkopuolella.
Ongelman ratkaisemiseksi olen pohtinut, että ruuvaisin vahvistukset 10x120mm tasoteräksen muodossa palkkien sivuille, alimpaan kohtaan kellaritasoa vasten.
Laskelmissani on seuraavat arvot.
Sallittu taipuma l/300
Hyötykuorman ja omapainon summa 3kN/m² = 1,8kN/m levittävä kuorma CC60
Teräksen E-moduuli 210Gpa ja C24-puun 7,4Gpa
L/300 antaa, että vaadittu ytijäykkyysmomentti on 72,7mm^4 teräkselle ja 2063mm^4 puulle.
Saan, että I = 1842mm^4 45x170-palkille ja että I =144mm^4 10x120-teräkselle.
Johtopäätös on, että 170-palkki on todella liian heikko, mutta 10x120-terästanko selviytyy tehtävästä itsenäisesti ja jopa l/600 nykyisellä kuormituksella.
Hyödyntämällä jäljelle jäävää 45x135-palkkia teräslevyn vakauttamiseen, sekä lisäksi käyttämällä jäljellä olevaa taivutusjäykkyyttä, tämän pitäisi siten olla riittävä ratkaisu taivutusjäykkyyden kannalta, jos olen laskenut oikein.
Olenko?
Ja kysymykseni 2, keskitynkö liiaksi siihen, ettei tarvitse korottaa kylpyhuoneen lattiaa? Mainittakoon, että palkisto on jo avoinna ja että toimenpide tuntuu järkevältä niin kauan kuin se on teknisesti järkevä.
Eli jo valmiiksi heikoimmillaan.
Välttääkseni uuden kylpyhuoneeni korottamisen harkitsen sen laskemista entisestään.
Lattia kylpyhuoneessa on noin 22mm lastulevyä, 12mm letkua sekä 25mm tasoitetta korkeimmassa kohdassa sekä 15mm vedeneristys/laasti/laatat = 74mm palkiston yläpuolella.
Lattia kylpyhuoneen ulkopuolella on vastaavasti noin 22mm lastulevyä, 15mm-25mm pintalattia (parketti tai keramiikka eteisessä). = 37-47mm palkiston yläpuolella.
Laskemalla lattiaa 35mm saan siis suurin piirtein saman tai alemman tason kylpyhuoneessa kuin sen ulkopuolella.
Ongelman ratkaisemiseksi olen pohtinut, että ruuvaisin vahvistukset 10x120mm tasoteräksen muodossa palkkien sivuille, alimpaan kohtaan kellaritasoa vasten.
Laskelmissani on seuraavat arvot.
Sallittu taipuma l/300
Hyötykuorman ja omapainon summa 3kN/m² = 1,8kN/m levittävä kuorma CC60
Teräksen E-moduuli 210Gpa ja C24-puun 7,4Gpa
L/300 antaa, että vaadittu ytijäykkyysmomentti on 72,7mm^4 teräkselle ja 2063mm^4 puulle.
Saan, että I = 1842mm^4 45x170-palkille ja että I =144mm^4 10x120-teräkselle.
Johtopäätös on, että 170-palkki on todella liian heikko, mutta 10x120-terästanko selviytyy tehtävästä itsenäisesti ja jopa l/600 nykyisellä kuormituksella.
Hyödyntämällä jäljelle jäävää 45x135-palkkia teräslevyn vakauttamiseen, sekä lisäksi käyttämällä jäljellä olevaa taivutusjäykkyyttä, tämän pitäisi siten olla riittävä ratkaisu taivutusjäykkyyden kannalta, jos olen laskenut oikein.
Olenko?
Ja kysymykseni 2, keskitynkö liiaksi siihen, ettei tarvitse korottaa kylpyhuoneen lattiaa? Mainittakoon, että palkisto on jo avoinna ja että toimenpide tuntuu järkevältä niin kauan kuin se on teknisesti järkevä.
Viimeksi muokattu:
Joidenkin laskentakommenttien mukaan:
Näyttää siltä, että olet käyttänyt cm laskelmissasi.
I 45mmx170mm:lle on 1842 cm4, ja I 10mmx120mm:lle on 144 cm4.
Tarvittavat poikkileikkausmomentit sain 65,9 ja 1870 cm4, (noin 10 % poikkeama sinun luvuistasi).
Näyttää siltä, että olet käyttänyt cm laskelmissasi.
I 45mmx170mm:lle on 1842 cm4, ja I 10mmx120mm:lle on 144 cm4.
Tarvittavat poikkileikkausmomentit sain 65,9 ja 1870 cm4, (noin 10 % poikkeama sinun luvuistasi).
Tiedän, että olen myöhässä asian kanssa, mutta jos lasketaan täysin normien mukaan, niin kuormapuolelle pitäisi sisällyttää myös osavarmuusluvut. 0,91 x 1,2 x omapaino + 0,91 x 1,5 x hyötykuorma. Silloin lattiapalkkien mitoittava linjakuorma on hieman suurempi.
Tässä saatat joutua miettimään uudelleen...D David_Berglund sanoi:
Sinun tulisi olla vähintään 12-13mm putken yläpuolella matalimmassa kohdassa, mikä tarkoittaa noin 50-60mm tasoite siellä missä se on eniten.
Jag skrev innan jag tänkt klart. Ovan gäller för brott. Inte för bruk och nedböjning. Bortse från det bara. Dock så är bra att kolla det fallet också..!Mackan87 sanoi:
Laskin 12mm letkuun ja 25mm lisää korkeimmassa kohdassa = 37mm itsetasoittuvaa massaa.nino sanoi:
Ehkä minun pitäisi lisätä 10mm lisää tuohon lukuun, että olisi hieman marginaalia, olet varmaan oikeassa siinä, mutta luulen että ymmärsit yhteenvedon väärin..
Tai korjaa minua mielellään, jos minun pitää vielä miettiä uudelleen.
Kun on lattiakipsilevyjä ja tekee palkistojen jäykistämistä itsetasoittuvalla tasoitteella, on vähimmäispaksuus 12 yli kipsilevyn tai jos se on 13mm matalimmassa kohdassa.
Jos sinulla on vesikiertoinen lattialämmitys, sinun tulee laskea putken harjasta ja 12mm ylös, eli putki 12mm + 12mm itsetasoittuva tasoite.
Jos sinulla on suihku lattiakaivolla, tarvitset paikallisen kallistuksen ja se on yleensä 10-15mm. Sitten sinun tulee olla koko lattian kallistus kohti kaivoa noin 1:100, joten riippuen etäisyydestä kaivoon kauimmaisesta kohdasta sinulla on 10-20mm lisää.
12+12+12+20=56mm
Putki + minimitasoite + paikallinen kallistus + lattian kallistus
Jos sinulla on vesikiertoinen lattialämmitys, sinun tulee laskea putken harjasta ja 12mm ylös, eli putki 12mm + 12mm itsetasoittuva tasoite.
Jos sinulla on suihku lattiakaivolla, tarvitset paikallisen kallistuksen ja se on yleensä 10-15mm. Sitten sinun tulee olla koko lattian kallistus kohti kaivoa noin 1:100, joten riippuen etäisyydestä kaivoon kauimmaisesta kohdasta sinulla on 10-20mm lisää.
12+12+12+20=56mm
Putki + minimitasoite + paikallinen kallistus + lattian kallistus
https://www.gvk.se/branschregler/golv/golvlutning/
Tähän olen perustanut suunnitelmani, ja olen ottanut huomioon, että minulla on 1,9 m suurin etäisyys suihkupaikastani ja että voin siten tyytyä 10-15 mm.
Mutta huomaan, että minun täytyy ottaa huomioon hieman ylimääräistä korkeutta paikalliselle kallistukselle, joten kiitos avusta oikeaan suuntaan.
Tärkeintä oli varmistaa, että en tee kohtalokasta virhettä kuormien laskennassani. Voin myös elää sen kanssa, että valmis lattia on muutaman senttimetrin korkeampi kuin ulkopuolinen lattia, mutta on todella ikävää, jos se on 4-5 senttimetriä korkeampi.
Tällä hetkellä harkitsen levyn laskemista rungon väliin. Kirvesmieheni sanoo, että tämä on melko yleistä, jolloin lattia laskee 22 mm suhteessa siihen, että näin ei tehdä.
Mietin, voisiko tämä kompromissi olla toteuttamiskelpoinen tapa välttää kärpäsestä tekemästä härkänen.
Minulla on myös toinen reitti, jossa harkitsen EPS-betonista valmistetun jännitetyn holvin valamista yhteistyöalustoille, ja minulle on luvattu apua laskennassa tälle ratkaisulle huomiseen mennessä. Silloin valan putken sisään ja voin tyytyä yhteensä 15-20 mm tasoitelaastiin, kun karkeamuotoilen kaadon betoniin. Tämä voi olla vaihtoehto, joka jää vähemmän kompromissittomaksi. Kun säästän esimerkiksi tasoitelaastissa, suhteelliset kustannukset eivät ole paljon suuremmat, mutta työtä on huomattavasti enemmän.
Ei, olen samaa mieltä.
Keskustelin tästä rakennusmiehen kanssa, joka ehdotti konseptia, mutta hän sanoi, että raudoituksen/verkoston kanssa tasoitteessa siitä tulee melkein itsestään kantava, ja että tämä vaikutus on suurempi.
Mutta hän ei tietenkään ole erityinen asiantuntija juuri tässä asiassa, mutta on rakentanut useita taloja, joissa he ovat tehneet niin.
Mielipide EPS-betoni-vaihtoehdosta?
Keskustelin tästä rakennusmiehen kanssa, joka ehdotti konseptia, mutta hän sanoi, että raudoituksen/verkoston kanssa tasoitteessa siitä tulee melkein itsestään kantava, ja että tämä vaikutus on suurempi.
Mutta hän ei tietenkään ole erityinen asiantuntija juuri tässä asiassa, mutta on rakentanut useita taloja, joissa he ovat tehneet niin.
Mielipide EPS-betoni-vaihtoehdosta?
No ja se on hyvä menetelmä, vähän kallis mutta se voi joskus olla sen arvoinen. En muista tarkkaan mutta eikö se ole 170 sääntö kun sitä käytetään palkistossa? Sitten plywood pohjaan, vähän epävarma, olen enimmäkseen käyttänyt sitä betonilaattoihin.
Ajatuksena on siinä tapauksessa valaa se Peca-45 yhdistelmälevyille, mikä voisi mahdollistaa 130 mm paksuuden.
Olen saanut luvan laskentaapua päivän aikana ja olen nostanut tämän kysymyksen omassa säikeessä. https://www.byggahus.se/forum/threads/samverkansbjaelklag-med-eps-cement.479898/
Olen saanut luvan laskentaapua päivän aikana ja olen nostanut tämän kysymyksen omassa säikeessä. https://www.byggahus.se/forum/threads/samverkansbjaelklag-med-eps-cement.479898/
Ajattelin näyttää, miten se tuli tehtyä, koska arvostan itse ketjuja, joissa on hieman päätöstä.
Tein teräslevyvahvikkeen palkeille, sekä matalan osan, jossa levyt ovat palkkien välissä ja korkean, jossa ne ovat palkkien päällä.
Matala osa palkkeista koostuu vanhasta 170-palkista, joka sahattiin 145:een ja sai 145 mm korkean 2 mm teräslevyn molemmille puolille. Teräslevyjen ulkopuolella on 120-palkki, johon levyt asetetaan. PU-liima jokaisessa kerroksessa ja M8 pultit, jotka vetävät koko paketin yhteen.
Voidaan sanoa, että nämä palkit, huolimatta niiden kokonauskorkeudesta 145 mm ja 2,7 m jännevälistä, olivat... Jäykät..
Voin hypätä niiden päälle ja vieressä oleva laser liikkuu tuskin ollenkaan.
Hieman kauempana paikallisen kaivon ympärillä olen asettanut levyt hiotun palkin päälle sen sijaan, että ne olisivat niiden välissä, ja lisäksi liimannut ne päällekkäin, joten suuremmassa osassa lattiaa on 2x22 mm lastulevyä.
Tuntuma on, että lattia on kova kuin betoni, erityisesti siellä, missä on kaksi kerrosta lastulevyä.
Valmiina korkeimman lastulevyn korkeus kylpyhuoneessa on noin 35 mm viereisten lattialevyjen alapuolella, joten saavutan tavoitteeni saada valmis-lattia kynnyksillä samalle korkeudelle kylpyhuoneen sisällä ja ulkopuolella.
Onko ollut todella paljon työtä? Kyllä! Tekisinkö saman uudestaan? Kyllä!
Tein teräslevyvahvikkeen palkeille, sekä matalan osan, jossa levyt ovat palkkien välissä ja korkean, jossa ne ovat palkkien päällä.
Matala osa palkkeista koostuu vanhasta 170-palkista, joka sahattiin 145:een ja sai 145 mm korkean 2 mm teräslevyn molemmille puolille. Teräslevyjen ulkopuolella on 120-palkki, johon levyt asetetaan. PU-liima jokaisessa kerroksessa ja M8 pultit, jotka vetävät koko paketin yhteen.
Voidaan sanoa, että nämä palkit, huolimatta niiden kokonauskorkeudesta 145 mm ja 2,7 m jännevälistä, olivat... Jäykät..
Hieman kauempana paikallisen kaivon ympärillä olen asettanut levyt hiotun palkin päälle sen sijaan, että ne olisivat niiden välissä, ja lisäksi liimannut ne päällekkäin, joten suuremmassa osassa lattiaa on 2x22 mm lastulevyä.
Tuntuma on, että lattia on kova kuin betoni, erityisesti siellä, missä on kaksi kerrosta lastulevyä.
Valmiina korkeimman lastulevyn korkeus kylpyhuoneessa on noin 35 mm viereisten lattialevyjen alapuolella, joten saavutan tavoitteeni saada valmis-lattia kynnyksillä samalle korkeudelle kylpyhuoneen sisällä ja ulkopuolella.
Onko ollut todella paljon työtä? Kyllä! Tekisinkö saman uudestaan? Kyllä!
Hei, vanha ketju mutta miten tämä on toiminut sinulla lattian kanssa, onko jossain kohtaa taipumaa?D David_Berglund sanoi:Ajattelin, että voisin näyttää, miten se onnistui, koska itse arvostan lankoja, joilla on vähän loppupäätöksiä.
Tein teräslevy-vahvistuksen koolauksille sekä matalan osan, jossa levyt sijaitsevat koolausten välissä, ja korkean, jossa ne sijaitsevat yllä.
Matalan osan koolaukset koostuvat vanhasta uritetusta 170-koolauksesta, joka höylättiin alas 145 kokoon ja sai 145mm korkean 2mm teräslevyn kummallekin puolelle. Levyjen ulkopuolella on 120-koolaus, johon levyt asetetaan. PU-liimaa jokaisessa kerroksessa ja läpikulkevat M8 pultit, jotka vetävät koko paketin yhteen.
Voisi sanoa, että nämä koolaukset, huolimatta kokonaiskorkeudestaan 145mm ja 2,7m jännevälistä, tulivat... Jäykiksi..Voin hypätä niiden päälle ja vieressä seisova laser liikkuu tuskin lainkaan.
Hieman etäämmällä kotelo-tapauksen ulkopuolella, kaivon ympärillä, olen asettanut levyt alas höylättyjen koolausten päälle sen sijaan, että ne olisivat välissä, ja olen myös liimannut ne limittäin niin, että suurilla osilla lattiasta on 2x22mm lastulevyä.
Tunne on, että lattia on kova kuin betoni, etenkin siellä, missä on kaksinkertaiset lastulevyt.
Valmiina korkein lastulevy sijaitsee kylpyhuoneessa noin 35mm alempana kuin viereinen lattiapinta, ja saavutan näin tavoitteeni saada valmis lattia kynnyksillä samalla korkeudella kylpyhuoneen sisällä ja ulkopuolella.
Oliko tämä paljon työtä? Kyllä! Tekisinkö saman uudelleen? Kyllä!![]()
Nyt onhan lattialla klinkkeriä ollut jo pitkään, mutta siitä tuli/on uskomattoman jäykkä. Paljon jäykempi kuin uusi CC300-lattia 250mm kevytpalkilla.
Tuntui melkein kuin hyppäisi betonilattialla.
Sitten se onkin epätavallinen ratkaisu, joka ei varmaankaan sovi kaikille, mutta tekisin varmaan saman uudestaan, jos olisin samassa tilanteessa kuin viimeksi vihjasin.
Tuntui melkein kuin hyppäisi betonilattialla.
Sitten se onkin epätavallinen ratkaisu, joka ei varmaankaan sovi kaikille, mutta tekisin varmaan saman uudestaan, jos olisin samassa tilanteessa kuin viimeksi vihjasin.
Klikkaa tästä vastataksesi
Samankaltaisia ketjuja
-
Kosteusvaurio palkistossa - miten käsitellä?
Rakennusmateriaalit & Rakennustekniikka -
1800-luvun talo välipohjalla cc 1800
Rakennusfysiikka -
Fylla igen hål i bjälklag - massa/fog/spackel/flytspackel?
Fyllnadsmassor -
Tryckt virke golvbjälklag - vad göra?
Fritidshus -
Byta ut grundisolering och fyllnad i bjälklaget i 1800-talstorp
Fyllnadsmassor




