Terve, nyt on ensimmäinen kerta kun luon ketjun, mutta epäilen, että se on jotakuinkin oikeassa paikassa, muuten se saa ilolla siirtyä.
Homma on niin, että kumppani määräsi jo viime vuonna alakerran wc:n remontin, mutta olen viekkaasti ja nokkelasti onnistunut lykkäämään sitä tähän asti.
Olen ehtinyt laskea katon ja purkaa suurimman osan, mutta tapetteja on jäljellä 2 seinällä.
Mutta... Olen nyt purkanut 2 vanhaa kerrosta lattiapäällystettä ja päässyt käsiksi sen aikaiselle (1965) tasoitteelle, ensimmäinen huomioni oli hieman ontto ääni eräästä alueesta, ja kun olin käsitellyt sitä vasaralla, tajusin, että se on kytkentäkeila kevytsoraharkkoelementtien välillä, jotka toimivat lattian kantavana rakenteena alakerran ja kellarin välillä.
Paljastin koko kytkennän nähdäkseni miltä se näytti, ja tajusin samalla, että on selvä ero siinä, kuinka paljon se joustaa kapean ja leveän osan välillä.
Tämä selittyy varmaan sillä, että kapea osa lepää kellarin seinällä, kun taas leveä roikkuu vapaasti päät ulottuen kellarinseinien välille, jänneväli on 185cm +- pari senttiä.
Nyt pohdintani, mitä enemmän mietin sitä, sitä enemmän huolestun siitä, että tämä joustavuus voi saada sen maailman kalleimmat klinkkerit halkeamaan, ja herrasväki, silloin joudun nukkumaan sohvalla... kellarissa... koko elon tässä talossa.
Nyt lattialämmitysputket 8mm, tasoite, kiinnityslaasti ja kumppanin 15mm klinkkerit on menossa paikoilleen, joten revin varmaan kevytsoraharkot useita senttejä syvälle, mutta olen huolissani, ettei tasoitteen kakkua riitä tekemään lattiasta jämäkkää.
Ratkaisuja joista olen ajatellut ovat muun muassa:
-"Ommella yhteen" lattian kantavat osat kahdella pitkällä 10mm levyllä ja läpikulkevilla kierteisillä tapeilla.
-Jyrsiä kantava rakenne vielä syvemmälle ja lisätä lisää tasoitusainetta.
-Tai ehkäpä valaa ohuempi betonilaatta ja sitten tasoittaa sen.
Mitä sanotte? En ole asiantuntija missään, joten pyydän anteeksi mahdollisia virheellisiä termejä. Aikaisemmin työskentelin sähköasentajana ja olen muuten melko kätevä, joten en pelkää työtä (vain kumppania, jos marrakech-klinkkerit halkeavat
).
Homma on niin, että kumppani määräsi jo viime vuonna alakerran wc:n remontin, mutta olen viekkaasti ja nokkelasti onnistunut lykkäämään sitä tähän asti.
Olen ehtinyt laskea katon ja purkaa suurimman osan, mutta tapetteja on jäljellä 2 seinällä.
Mutta... Olen nyt purkanut 2 vanhaa kerrosta lattiapäällystettä ja päässyt käsiksi sen aikaiselle (1965) tasoitteelle, ensimmäinen huomioni oli hieman ontto ääni eräästä alueesta, ja kun olin käsitellyt sitä vasaralla, tajusin, että se on kytkentäkeila kevytsoraharkkoelementtien välillä, jotka toimivat lattian kantavana rakenteena alakerran ja kellarin välillä.
Paljastin koko kytkennän nähdäkseni miltä se näytti, ja tajusin samalla, että on selvä ero siinä, kuinka paljon se joustaa kapean ja leveän osan välillä.
Tämä selittyy varmaan sillä, että kapea osa lepää kellarin seinällä, kun taas leveä roikkuu vapaasti päät ulottuen kellarinseinien välille, jänneväli on 185cm +- pari senttiä.
Nyt pohdintani, mitä enemmän mietin sitä, sitä enemmän huolestun siitä, että tämä joustavuus voi saada sen maailman kalleimmat klinkkerit halkeamaan, ja herrasväki, silloin joudun nukkumaan sohvalla... kellarissa... koko elon tässä talossa.
Nyt lattialämmitysputket 8mm, tasoite, kiinnityslaasti ja kumppanin 15mm klinkkerit on menossa paikoilleen, joten revin varmaan kevytsoraharkot useita senttejä syvälle, mutta olen huolissani, ettei tasoitteen kakkua riitä tekemään lattiasta jämäkkää.
Ratkaisuja joista olen ajatellut ovat muun muassa:
-"Ommella yhteen" lattian kantavat osat kahdella pitkällä 10mm levyllä ja läpikulkevilla kierteisillä tapeilla.
-Jyrsiä kantava rakenne vielä syvemmälle ja lisätä lisää tasoitusainetta.
-Tai ehkäpä valaa ohuempi betonilaatta ja sitten tasoittaa sen.
Mitä sanotte? En ole asiantuntija missään, joten pyydän anteeksi mahdollisia virheellisiä termejä. Aikaisemmin työskentelin sähköasentajana ja olen muuten melko kätevä, joten en pelkää työtä (vain kumppania, jos marrakech-klinkkerit halkeavat
).
Jäsen
· Blekinge
· 10 117 viestiä
185 cm ei todellakaan ole mainittava jänneväli. Oletko tarkistanut kellarista, että se on myös kevytbetonin todellinen tuentapituus? Mielestäni sinun ei todellakaan pitäisi jyrsiä kevytbetonia. Paras olisi mieluummin valaa yksinkertaisesti raudoitettu betonilaatta muutaman cm paksuksi.
Joo, mittasin sen kellarissa, ja kellarin seinän toisella puolella on portaikko, joten juuri nämä 2-3 osaa loppuvat siihen. Olin toivonut pitäväni rakenteen korkeuden mahdollisimman matalana, tasoite ja laatta tulevat olemaan noin 20 mm, mikä paksuus betonilaatalla pitäisi olla? 20-30 mm betonia tekee lattiatasosta 30-40 mm eteisen lattian yläpuolella. Mutta jos sitä pidetään parhaana vaihtoehtona, teen sen ilman vastalauseita.
Jäsen
· Blekinge
· 10 117 viestiä
Että kevytbetonielementit tuolla jännevälillä aiheuttaisivat häiritsevää taipumaa, en usko olevan ajankohtaista. Raudoitettu betonilaatta voisi saada kaksi elementtiä liikkumaan koordinoidusti. 3 cm betonia ruutukaateri (kuten aita) raudoituksena pitäisi riittää. Lähden siitä, että kyseessä ovat kevytbetonielementit normaaleilla mitoilla.