Teräspalkki HEA / HEB / IPE laajennuksen alla - mitoitusapua
Jäsen
· Blekinge
· 10 117 viestiä
Voisit kehittää konseptia luomalla laskentataulukon, johon tarvitsee vain syöttää palkkityyppi, jänneväli ja kuorma, jotta näkee taipuman. Ero esimerkiksi liimapuuhun on vain se, että kyseessä on toinen kimmomoduuli (joka voi lisäksi vaihdella kuorman ja ilmastoluokan erojen vuoksi). Käyttämäsi kaava koskee tasaisesti jakautunutta kuormaa. Pistekuormille on olemassa muita kaavoja. Olet tutkinut palkkien taivutuslujuuden näkökohtia. Edelleen on tarkistettava olosuhteet tuilla, tukipaine ja leikkausvoima.
Kiitos!
Mikä olisi taipuma HEA160:lla ja 4000kg kuormalla (vaihtoehtoisesti 2000kg kuormalla - jonka pitäisi olla suunnilleen puolet taipumasta?)
Voisiko Balkylen antaa vastauksen helposti?
- Tunnen tiettyä epävarmuutta siitä, käytänkö oikeaa kaavaa laskentataulukossani enkä tiedä, kuinka tarkistan sen....
"Ohjelmassani" on myös paine kg/cm2 alustoille, eikä se ole lähellä mitään rajaa.
Betonghålsten kestää 5MPa (51kg/cm2),
Leca block kestää 3N/mm2 (30,6 kg/cm2)
Kun tasainen kuorma on 4000kg, seinän kuorma on noin 5-6kg/cm2 (riippuen siitä, kuinka suuri alusta on)
Pistelastin kaava on mielestäni.: P x L^3 / 48 x E x I
Mikä olisi taipuma HEA160:lla ja 4000kg kuormalla (vaihtoehtoisesti 2000kg kuormalla - jonka pitäisi olla suunnilleen puolet taipumasta?)
Voisiko Balkylen antaa vastauksen helposti?
- Tunnen tiettyä epävarmuutta siitä, käytänkö oikeaa kaavaa laskentataulukossani enkä tiedä, kuinka tarkistan sen....
"Ohjelmassani" on myös paine kg/cm2 alustoille, eikä se ole lähellä mitään rajaa.
Betonghålsten kestää 5MPa (51kg/cm2),
Leca block kestää 3N/mm2 (30,6 kg/cm2)
Kun tasainen kuorma on 4000kg, seinän kuorma on noin 5-6kg/cm2 (riippuen siitä, kuinka suuri alusta on)
Pistelastin kaava on mielestäni.: P x L^3 / 48 x E x I
Hei.
En tiedä, oletko jo saanut etsimäsi vastauksen, mutta minä olisin varmaankin valinnut HEA/HEB200:n ja kiilannut sen alas tasaisin välein vastustaakseni taipumista. Tai vielä parempi, jos on mahdollista kaivaa keskeltä ensin ja tukea palkkia. Silloin voisit ehkä käyttää 120-140-palkkia lisäksi. IPE-palkit ovat vakaampia pienemmällä omapainolla, mutta rakennekorkeus on jonkin verran suurempi. Minulla oli autotallissa HEB200 c/c 3m kiinnityspisteiden välillä. Laskin, että se kestäisi 3 tonnia.
En tiedä, oletko jo saanut etsimäsi vastauksen, mutta minä olisin varmaankin valinnut HEA/HEB200:n ja kiilannut sen alas tasaisin välein vastustaakseni taipumista. Tai vielä parempi, jos on mahdollista kaivaa keskeltä ensin ja tukea palkkia. Silloin voisit ehkä käyttää 120-140-palkkia lisäksi. IPE-palkit ovat vakaampia pienemmällä omapainolla, mutta rakennekorkeus on jonkin verran suurempi. Minulla oli autotallissa HEB200 c/c 3m kiinnityspisteiden välillä. Laskin, että se kestäisi 3 tonnia.
Se oli reilusti mitoitettu.V Vadvadetjagsa sanoi:
Nopean laskelman mukaan tuo palkki taipuisi 0,9mm 3 tonnin (+ omapaino noin 200kg) kuormituksessa.
Koska useimmat arvot ovat "arvioituja" minun tapauksessani, täytyy yrittää arvioida (ja se onkin ehkä vaikeinta) - melkein ymmärrän, miksi kukaan suunnittelija ei halua ottaa tällaista ongelmaa...
Olen olettanut seuraavat arvot (kuten mm. @justusandersson mainitsi ohjearvona)
Hyötykuorma 8m x 4m = 32m² * 200kg/m² = 6400kg
Omapaino 32m² * 50kg/m² = 1600kg
Yhteensä 8000kg (riittävä väljyys)
Oletetaan, että puolet painosta kohdistuu tälle palkille = 4000kg
Valitsen HEA160
Kaavan avulla .: u = (5 * Q * L³) / (384 E * I) taipuma (maksimikuormituksessa) olisi noin 9,8mm
(mikä on kuitenkin noin 3mm enemmän kuin L/600) Mutta en ole huomioinut olemassa olevaa alapohjaa (joka pitäisi olla yhä olemassa)
HEA160 painaisi noin 100kg - joka on täysin hallittavissa.
(mutta saatan olla laskenut jotain väärin ja toivoisin, että joku tarkistaisi laskelmani)
Ehkä sijoitetaan jonkinlainen tuki estämään taipumista - mutta en ole vielä laskenut sitä. (siitä tulee melkein pistekuormitus) Ellei löydy jotain "leveämpää" laitettavaa väliin, esimerkiksi 5mm keskelle ja hieman kapeampia reunoille. - mietin tammi-välilevyjä, mutta saa nähdä...
Ammattilaisrakennelmissa palkkia saattaa olla valmiiksi taivutettu alun perin - ylä- ja alapuoli... mutta se on toinen kysymys...
Tärkeintä on, että laajennus pysyy maan yläpuolella - muuten tulee melko korkea katto
A Albireo sanoi:Det var rejält tilltaget.
Enligt ett snabbt överslag skulle den balken få en nedböjning av 0,9mm vid 3ton (+ egenvikt ca 200kg)
Eftersom de flesta värden är "antagna" i mitt fall får man försöka skatta (och det kanske är det svåraste) - förstår nästan varför ingen konstruktör vill ta sig an denna typ av problem...
Har antagit att antagit följande värden (som bl.a. @justusandersson angivit som riktmärke)
Nyttig last 8m x 4m = 32m2 * 200kg/m2 = 6400kg
Egentyngd 32m2 * 50kg/m2 = 1600kg
totalt 8000kg (med god marginal)
Antag att halva vikten hamnar på denna balk = 4000kg
Jag väljer en HEA160
Med hjälp av formeln .: u = (5 * Q * L³) / (384 E * I) skulle nedböjningen (vid maxbelastning) bli ca 9,8mm
(vilket dock är ca 3mm mer än L/600) Men då har jag inte tagit hänsyn till befintlig syll (som ska finnas kvar)
HEA160 skulle väga ca. 100kg - vilket är fullt hanterbart.
(men jag kan ha räknat något fel och skulle önska att någon kollade mina beräkningar)
Kan bli att det placeras någon form av stöd, för att motverka nedböjningen - men det har jag inte räknat på - ännu. (det blir nästan en form av punktbelastning) Om jag inte hittar något "bredare" att lägga mellan ex. 5mm i mitten och lite smalare på kanterna. - funderar på EK-mellanlägg men vi får se...
Vid "proffs byggen" är nog balken färdig böjd från början - upp och nedsida... men det är en annan fråga...
Huvudsaken är att jag får kvar utbyggnaden ovan mark - annars blir det ganska högt i tak
Ja, det är ju svårt att beräkna sånt här exakt, så lite överdimensionering skadar nog inte. Du kommer ju ha upplag för balken på varje sida så frågan är ju ifall balken kroknar lite vilket kan leda till sättningar i väggarna antar jag. Men slår man i ett par kilar med nån meters mellanrum och försöker fördela lasten så gott det går så minskar den risken ordentligt. Akta bara så du inte kilar upp byggnaden så den sätter sig åt andra hållet. Det ser ju inte ut att väga så mycket det där.
Hei Toivon, että voitte auttaa minua laskemaan tämän HEB200-palkin, jota aion käyttää kuorman keventämiseksi seinän poistamisen yhteydessä.
Seinä on 200 cm, mukaan lukien oven aukko. Ajattelin jättää 40 cm:n listan ja korvata jäljellä olevan osan 160 cm:n palkilla. Pystytetään terästolppien 100x100 mm päälle.
Onko rakenne liian heikko? Mitä laskelmia rakennuslupaviranomaiset toivovat tällaiselle rakenteelle liittyen kuormiin?
Jos joku voi laskea, olisin erittäin kiitollinen.
Se on valettu betonilaatta, joten seinän tulisi todennäköisesti olla kantava (sanoo tarkastaja) Vaikka se onkin vain 120 cm (ilman oven aukkoa).
Kiitollinen vastauksesta.
Seinä on 200 cm, mukaan lukien oven aukko. Ajattelin jättää 40 cm:n listan ja korvata jäljellä olevan osan 160 cm:n palkilla. Pystytetään terästolppien 100x100 mm päälle.
Onko rakenne liian heikko? Mitä laskelmia rakennuslupaviranomaiset toivovat tällaiselle rakenteelle liittyen kuormiin?
Jos joku voi laskea, olisin erittäin kiitollinen.
Se on valettu betonilaatta, joten seinän tulisi todennäköisesti olla kantava (sanoo tarkastaja) Vaikka se onkin vain 120 cm (ilman oven aukkoa).
Kiitollinen vastauksesta.
Vaikuttaa hieman vaikealta vastata kysymykseesi annettujen tietojen perusteella.
1) Jos tarkastaja sanoo, että se on kantava seinä, meidän täytyy luottaa siihen.
En ymmärrä, mihin seinä on sijoittunut piirustuksessa. (Onko se kahden suuren punaisen nuolen välissä?)
Myös betoni on "itseään kantava", jos se on tehty "oikein" (oikea laatu / raudoitus jne. - mutta sitä on vaikeampi arvioida).
2) Tärkeä osa laskelmassa on se, mikä paino seinää kuormittaa?
(kuinka paksu betonilaatta? Onko vain betoni, joka kuormittaa seinää? (vai onko sen yläpuolella jokin seinä, joka pitää yläkerran lattiaa / kattoa pystyssä jne.?))
3) Minun on vaikea tulkita palkin pituutta.
Onko palkin kokonaispituus 2000mm?
Toinen tuki on 400mm. Toinen tuki on 100mm?
eli tukien välinen etäisyys on 2000mm - 400mm - 100mm = 1500mm
Ovi on nykyään 900mm?
Voiko pitää paikkansa, että aukko laajenisi 1500 - 900 = 600mm leveämmäksi kuin nyt?
4) HEB200 on voimakas palkki - spontaanisti ei ongelmaa.
Mutta toinen laskelma, joka täytyy tehdä - kuinka paljon kuormitusta 100x100 terästolpat kestävät?
Eli mikä paino palkin täytyy kantaa? (Onko se 2000kg vai 5000kg vai ...)
1) Jos tarkastaja sanoo, että se on kantava seinä, meidän täytyy luottaa siihen.
En ymmärrä, mihin seinä on sijoittunut piirustuksessa. (Onko se kahden suuren punaisen nuolen välissä?)
Myös betoni on "itseään kantava", jos se on tehty "oikein" (oikea laatu / raudoitus jne. - mutta sitä on vaikeampi arvioida).
2) Tärkeä osa laskelmassa on se, mikä paino seinää kuormittaa?
(kuinka paksu betonilaatta? Onko vain betoni, joka kuormittaa seinää? (vai onko sen yläpuolella jokin seinä, joka pitää yläkerran lattiaa / kattoa pystyssä jne.?))
3) Minun on vaikea tulkita palkin pituutta.
Onko palkin kokonaispituus 2000mm?
Toinen tuki on 400mm. Toinen tuki on 100mm?
eli tukien välinen etäisyys on 2000mm - 400mm - 100mm = 1500mm
Ovi on nykyään 900mm?
Voiko pitää paikkansa, että aukko laajenisi 1500 - 900 = 600mm leveämmäksi kuin nyt?
4) HEB200 on voimakas palkki - spontaanisti ei ongelmaa.
Mutta toinen laskelma, joka täytyy tehdä - kuinka paljon kuormitusta 100x100 terästolpat kestävät?
Eli mikä paino palkin täytyy kantaa? (Onko se 2000kg vai 5000kg vai ...)
Pohjapiirrokseen olen merkinnyt mitat väri ohjeiden kanssa. Seinän pituus on 1,2 metriä plus oviaukko 80cm. Yhteensä 2 metriä. Mutta palkki tulisi olla ainoastaan 160cm. Eli oviaukko plus 80cm "gul" seinä. Yhteensä HEB200-palkki, jonka pituus on 160cm, korvaa olemassa olevan oviaukon plus 80cm seinää.
Anteeksi - mutta en oikein ymmärrä.
Pohjapiirroksessa pystypalkit - (mitä ne sitten ovatkaan), on merkitty punaisilla pisteillä.
Mainitset, että sininen kantava seinä pitää säilyttää. Mutta en ymmärrä, miksi yksi pystypalkki on sijoitettu sinisen seinän ulkopuolelle. (sininen seinä menettää kantavan toiminnan.)
"Rautapilarien" kestävyys on myös laskettava. (ne voivat olla heikompia kuin HEA180)
Jos olen ymmärtänyt oikein, ovi on 800 mm ja haluat tehdä kaksinkertaisesti leveämmän aukon. (=1600 mm)
Mistä materiaalista sininen seinä on tehty? (se on melko paksu)
Onko se puuta / muurattu vai... - Eikö olemassa olevat seinät riitä kannattamaan palkkia?
Mikä seinä leikkauspiirustuksessa koskee? (Kestääkö tämä seinä (keltainen/sininen) vain holvin jne. vai onko myös kantava seinä yläpuolella?)
Pohjapiirroksessa huone ei näytä niin leveältä.
Tarvitaanko edes palkkia? (koska holvi on kuitenkin 250 mm paksu) Milloin holvi tehtiin?
Pitäisi olla henkilö, joka voi vastata, mitkä normit olivat voimassa, kun holvi tehtiin.
(Betonin laatu jne.)
Olisi ehkä parasta luoda uusi keskusteluketju?
Pohjapiirroksessa pystypalkit - (mitä ne sitten ovatkaan), on merkitty punaisilla pisteillä.
Mainitset, että sininen kantava seinä pitää säilyttää. Mutta en ymmärrä, miksi yksi pystypalkki on sijoitettu sinisen seinän ulkopuolelle. (sininen seinä menettää kantavan toiminnan.)
"Rautapilarien" kestävyys on myös laskettava. (ne voivat olla heikompia kuin HEA180)
Jos olen ymmärtänyt oikein, ovi on 800 mm ja haluat tehdä kaksinkertaisesti leveämmän aukon. (=1600 mm)
Mistä materiaalista sininen seinä on tehty? (se on melko paksu)
Onko se puuta / muurattu vai... - Eikö olemassa olevat seinät riitä kannattamaan palkkia?
Mikä seinä leikkauspiirustuksessa koskee? (Kestääkö tämä seinä (keltainen/sininen) vain holvin jne. vai onko myös kantava seinä yläpuolella?)
Pohjapiirroksessa huone ei näytä niin leveältä.
Tarvitaanko edes palkkia? (koska holvi on kuitenkin 250 mm paksu) Milloin holvi tehtiin?
Pitäisi olla henkilö, joka voi vastata, mitkä normit olivat voimassa, kun holvi tehtiin.
(Betonin laatu jne.)
Olisi ehkä parasta luoda uusi keskusteluketju?
Keltainen seinä plus oven aukko on 160cm. Eli se osa, johon palkki asennetaan. Sininen on kannatin, joka säilytetään. Seinä on muurattu, siksi asetan pylväät. Punaiset pisteet ovat ehkä tarpeetonta tietoa, mutta ajattelin, että niistä olisi hyötyä laskelmassa.
Holvi ei ole 250mm, vaan 250mm on välipohjan paksuus.
Leikkauspiirros osoittaa muuratun seinät, jotka kulkevat käytävällä pohjapiirroksessa. Olen aika epävarma siitä, onko seinä edes kantava, koska betonivälipohja kantaa myös, mutta jos tarkastaja sanoo niin, kun hän asuu samanlaisessa talossa, niin kai se sitten on niin.
Holvi ei ole 250mm, vaan 250mm on välipohjan paksuus.
Leikkauspiirros osoittaa muuratun seinät, jotka kulkevat käytävällä pohjapiirroksessa. Olen aika epävarma siitä, onko seinä edes kantava, koska betonivälipohja kantaa myös, mutta jos tarkastaja sanoo niin, kun hän asuu samanlaisessa talossa, niin kai se sitten on niin.
Viimeksi muokattu:
Millä se on muurattu? Usein voidaan käyttää muuria kantavana rakenteena, eli tolppaa ei tarvita. HEB200 tuntuu hyvin ylimitoitetulta näin lyhyelle jännevälin pituudelle. Minulla on koko autokatoksen katto kahden teräspalkin varassa, joista toinen menee suoraan autotallin muurattuun seinään yhdeltä päästään, kun taas toinen on VKR-pilarin päällä. Ja minun tapauksessani on isolect-kivimuuri, jonka päällä palkki lepää.
Hei Se on talo vuodelta 58, joten seinät ovat kunnon betonia. Ulkoseinät ovat kevytbetonia (helppo porata), mutta kellarin sisäseinät ovat kovia kuin kivi (vaikea porata). Palkki voisi varmasti levätä tuon jäljelle jäävän ulokkeen (sininen) päällä, mutta toisessa päässä tarvitaan palkki, koska en halua tehdä mitään muutoksia oven oikealla puolella olevaan seinään.R roli sanoi:
