Hei!
Ajattelin rakentaa autotallin navettaan. Minulla on käytettävissä tilaa 8,5x6,5m, mikä pitäisi olla sopiva yksikögarage, jossa on vähän tilaa mekaamiseen...
No jaa, ongelmani on, että minun täytyy tukea vintti, eli navetan yläkerta. Ajatuksena on, että voisin lastata vähän sinne ylös myös, mielellään ajaa sisään ramppia pitkin ja pitää auto autotallin yläpuolella.
Onko joku ystävällinen sielu tässä foorumissa, jolla on tietoa lujuusopista tai ehkä on pääsy laskentaohjelmistoon teräspalkille, joka voi auttaa minua hieman...?
Olen aiemmin tehnyt laskelman liimapuulle ja päätynyt kahteen palkkiin, joiden korkeus on 495mm. Ideani on käyttää I-palkkia ja hitsata "päädyt" siihen, jäykistäen sitä entisestään. En halua yli 300mm palkkia katon korkeuden vuoksi.
Välipohja on nykyään rakennettu tukkeilla kuten vanhassa navetassa on tapana. Tämä tulee säilyttää ja tukea kahdella palkilla (jos se toimii kuten ajattelin!)
Ulkokatto tuetaan seinien avulla eikä aiheuta kuormitusta välipohjaan. Lumikuormat eivät siis tarvitse olla mukana laskelmissa.
/Henke
Ajattelin rakentaa autotallin navettaan. Minulla on käytettävissä tilaa 8,5x6,5m, mikä pitäisi olla sopiva yksikögarage, jossa on vähän tilaa mekaamiseen...
No jaa, ongelmani on, että minun täytyy tukea vintti, eli navetan yläkerta. Ajatuksena on, että voisin lastata vähän sinne ylös myös, mielellään ajaa sisään ramppia pitkin ja pitää auto autotallin yläpuolella.
Onko joku ystävällinen sielu tässä foorumissa, jolla on tietoa lujuusopista tai ehkä on pääsy laskentaohjelmistoon teräspalkille, joka voi auttaa minua hieman...?
Olen aiemmin tehnyt laskelman liimapuulle ja päätynyt kahteen palkkiin, joiden korkeus on 495mm. Ideani on käyttää I-palkkia ja hitsata "päädyt" siihen, jäykistäen sitä entisestään. En halua yli 300mm palkkia katon korkeuden vuoksi.
Välipohja on nykyään rakennettu tukkeilla kuten vanhassa navetassa on tapana. Tämä tulee säilyttää ja tukea kahdella palkilla (jos se toimii kuten ajattelin!)
Ulkokatto tuetaan seinien avulla eikä aiheuta kuormitusta välipohjaan. Lumikuormat eivät siis tarvitse olla mukana laskelmissa.
/Henke
Lasten päällä palkeilla ei varmaankaan tule olemaan kovin suuri. Tilaa käytetään varastona, eikä sinne tule mitään kovin painavaa. Tavarat asetetaan enemmän reunoille kuin keskelle, missä palkit ovat eniten "haavoittuvia", vaan enemmän seinien suuntaisesti.
Se, mitä enintään tulee (tilapäisesti) kuormitukseksi palkkien päälle, on henkilöauto. Mutta sehän on noin 2 tonnia jakautuneena laajalle alueelle. Ei siis synny pistekuormitusta.
Puutavara (palkit) on "hirsiä” eli jossain 160x200mm hieman vaihtelevilla leveydellä. Huomioitavaa on, että tällaisen vanhan hirren/palkin paino on raskaampi kuin nykyajan puutavaran. Huomattavasti tiheämät vuosirenkaat ja pelkkää tervapuuta. Nämä palkit ovat lisäksi jatkettu juuri siinä, missä ajattelin olla palkit. (Siellä on nykyään hirsiä, mutta ne on tuettu pylväillä).
Hirsien päälle tulee 2,5 tuuman lankkulattia, mikä ei myöskään ole itsessään täysin painoton.
Sain muuten tänään vinkin käyttää hirttä/palkkia ja sitten laittaa levyt/latta päälle ja alle, ja sitten pultata tämä pakettiin. Edullinen ratkaisu, jonka sanotaan olevan vahva. En tiedä itse, pikemminkin sanottuna, olen vähän skeptinen... :-/
Kaksi I-palkkia, kumpikin 6,5 metriä, nousevat nopeasti hinnassa...
No, kiitollinen kaikesta avusta!
/Henrik
Se, mitä enintään tulee (tilapäisesti) kuormitukseksi palkkien päälle, on henkilöauto. Mutta sehän on noin 2 tonnia jakautuneena laajalle alueelle. Ei siis synny pistekuormitusta.
Puutavara (palkit) on "hirsiä” eli jossain 160x200mm hieman vaihtelevilla leveydellä. Huomioitavaa on, että tällaisen vanhan hirren/palkin paino on raskaampi kuin nykyajan puutavaran. Huomattavasti tiheämät vuosirenkaat ja pelkkää tervapuuta. Nämä palkit ovat lisäksi jatkettu juuri siinä, missä ajattelin olla palkit. (Siellä on nykyään hirsiä, mutta ne on tuettu pylväillä).
Hirsien päälle tulee 2,5 tuuman lankkulattia, mikä ei myöskään ole itsessään täysin painoton.
Sain muuten tänään vinkin käyttää hirttä/palkkia ja sitten laittaa levyt/latta päälle ja alle, ja sitten pultata tämä pakettiin. Edullinen ratkaisu, jonka sanotaan olevan vahva. En tiedä itse, pikemminkin sanottuna, olen vähän skeptinen... :-/
Kaksi I-palkkia, kumpikin 6,5 metriä, nousevat nopeasti hinnassa...
No, kiitollinen kaikesta avusta!
/Henrik
moro! tämä kuulostaa vaaralliselta. ota yhteys johonkin konstruktöriin, joka tekee oikean laskelman tästä, niin auto ei mene rikki. mainitsit I-palkin, se ei ole varmaan hyvä, uskon että HEB elvytyslevyillä toimisi paremmin. HEB:llä on sama profiili kuin HEA mutta vahvempi materiaali.
Valitettavasti foorumin ulkoasu on muuttunut siitä lähtien kun vastasin sinulle, enkä voi nähdä, että se mitä kerrottiin meni perille, mutta uskon niin. Vastauksesi on joka tapauksessa siinä suunnassa. Aion katsoa, jos ehdin katsoa tätä viikonlopun aikana.HenkeBoy sanoi:
Mitä sinun ei todellakaan pitäisi tehdä, on rakentaa mitään siihen tapaan, mistä vinkissä on kyse. Se saattaa onnistua, mutta ei ole yleisesti hyväksytty rakenne. Tasorauta yläpinnalla ei esimerkiksi hyödytä paljoa kentillä, mutta kyllä tuille. Tosin se riippuu siitä, miten pulttaus tehdään huomioiden leikkausvoimat pitkin palkkia, koska puulla ja teräksellä on eri elastisuusmoduulit.
Ja ohje, jonka saat vaihtaa HE-A palkista HE-B palkkiin, vahvistettuna levennyslevyillä, ei ole myöskään mitään, mitä sinun pitäisi yrittää. Palkin kantokyky liittyy enemmän siihen, missä vahvistus tapahtuu kuin eläimisen kuoren kuormittavuuteen. Jos I-palkkia halutaan vahvistaa oikein, se tulisi tehdä lisäämällä laipan paksuutta ja laskemalla uudelleen jäykkyysvastus Steinerin lauseella, josta saadaan taivutusvastus uuden laskelman jälkeen. Sitten on otettava huomioon mahdollinen vahvistus eläinten kuorelle kuormittumista varten.
Rakentaja: Tosi kummallista, että vastauksesi katosi. Mutta kyllä, luin sen joka tapauksessa!
Kuten ymmärrätte, yritän löytää edullisimman ratkaisun. I-, H-palkki tai Liimapuupalkki, mikä tahansa. Saattaa olla halvempaa käyttää 3 liimapuupalkkia sen sijaan, että vahvistaisi teräspalkin. Ei ole pakko olla vain kaksi kantolinjaa. En kuitenkaan voi olla vähemmän, koska lattia on jatkettu olemassa olevista kantolinjoista.
Lisäys: Unohdin mainita, että aion kiinnittää sisäkaton 2 (tai useampaan) palkkiin. Ajatuksena oli käyttää palkkikenkiä ja kiinnittää ne näihin palkkeihin, joko hitsaamalla tai ruuvaamalla, riippuen siitä tuleeko siitä puupalkki vai teräs.
Kuten ymmärrätte, yritän löytää edullisimman ratkaisun. I-, H-palkki tai Liimapuupalkki, mikä tahansa. Saattaa olla halvempaa käyttää 3 liimapuupalkkia sen sijaan, että vahvistaisi teräspalkin. Ei ole pakko olla vain kaksi kantolinjaa. En kuitenkaan voi olla vähemmän, koska lattia on jatkettu olemassa olevista kantolinjoista.
Lisäys: Unohdin mainita, että aion kiinnittää sisäkaton 2 (tai useampaan) palkkiin. Ajatuksena oli käyttää palkkikenkiä ja kiinnittää ne näihin palkkeihin, joko hitsaamalla tai ruuvaamalla, riippuen siitä tuleeko siitä puupalkki vai teräs.
Olen nyt tehnyt likimääräislaskelman teräspalkkeihisi seuraavilla edellytyksillä: (Asetu ajoluiskalle nenä kohti latoraporttia niin pysyt mukana.)
Palkit kulkevat rinnakkain ajosuunnan kanssa ja ne ovat vapaasti tuettuina molemmista päistä. c/c-etäisyys 2,7 m. Oikea ja vasen osasto kummallakin puolella näistä 2,9 m. Oletan ajoneuvon raideleveydeksi 1,7 m ja akseliväliksi 2,5 m. Renkaat kulkevat siten rinnakkain palkkien kanssa, 0,5 m päässä näistä. Liikkuva kuorma ja vaarallisin kuormitustilanne on keskeinen suhteessa palkkeihin. Palkit ovat 6,5 m pitkät. Oletan lisäksi, että ajat suoraan palkkien väliin.
Palkkien päällä lepää puulattiarakenne, koostuen 8” paksuista hirsistä. (Olen laskenut, että nämä ovat aivan tiiviisti toisiaan vasten oman painon vuoksi. Jos ne ovat toisin, oma paino on pienempi, mutta silloin sinun täytyy vastineeksi laittaa jotain muuta ristikkäin näiden päälle ja rinnakkain palkkien kanssa, joka painaa vähintään yhtä paljon.) Mänty ja kuusi painavat normaalisti 500 kg/m3, mutta koska kirjoitat raskaasta puutavarasta, oletan niiden olevan sahattu ytimestä ja siksi raskaampia. Olen siksi lisännyt painoa 40 %:lla 700 kg/m3:iin varmuuden vuoksi. Tämä antaa qe:ksi 140 kg/m2 + palkkien oman painon.
Levähtävä, tasaisesti levinnyt kuorma tällaiselle rakennustyypille asetetaan yleensä 200 kg/m2. Sinun tapauksessasi lisään 50 %:lla varmuuden vuoksi. Eli 300 kg/m2 qn.
Kokonaiskuorma/metri palkki on siten 1792 kg. Tähän lisätään palkin qe, joka riippuu koosta. Sinun tapauksessasi oletan 83 kg/m = 1875 kg/m.
Mmax on näin 12902 kpm.
Lisäksi liikkuvan kuorman Mmax = 3000 kpm.
Yhteensä Mmax = 15900 kpm = 1590000 kpcm.
Tarvittava taivutusvastus palkille teräksen laadussa SIS 1412 (nykyään S57JR) on silloin 919 cm3.
Tähän vastaa HE240B (938 cm3, 83,2 kg/m), HE280A (1010 cm3, 76,4 kg/m) ja erilaiset reikäprofiilit/'laatikko-palkit' (RHS 8”x4” paksuudella 0,325”, 903 cm3, 42,3 kg/m tai vastaava VKR ja KKR-valikoimassa). RHS-tapauksessa Wx on hieman pienempi kuin vaadittu Wx, mutta se on merkityksetöntä, koska olen nostanut kuormitusta.
'Laatikko-palkit' (periaatteessa kaksi toisiinsa hitsattua U-palkkia laipat vastakkain, mutta tässä taivutettu kylminä tai valssattuina kuumina samasta levystä ja saumahitsattuina liitoksessa) voivat olla suositeltavia, koska ne ovat kevyempiä käsitellä. Hinta on tällä hetkellä noin 15:-/kg ja metri uusille. Voit yrittää löytää sellaisia romukaupasta tai Stena Metallin kierrätyksestä. (Tärkeää on, että tarkistat laadun. Huonompi laatu antaa heikommat lujuusarvot ja suuremmat profilinumerot.)
Sitten varmaan nostat/‘juustot’ ne ylös haarukkatrukilla ja puristat ne ylös lattiarakenteen alle?
On myös hyvä, jos vähennät vapaata jänneväliä/pituutta 6 metriin muuramalla vastamuurin/tukipilarin/tukikohdan seinää vasten, jolle ne voivat levätä. Silloin olet täysin turvallisella puolella + sinun on paljon helpompi saada ne paikoilleen verrattuna siihen, että yrität työntää ne sisään toisesta päästä olemassa olevan muurauksen tuella.
Rakentaja
Palkit kulkevat rinnakkain ajosuunnan kanssa ja ne ovat vapaasti tuettuina molemmista päistä. c/c-etäisyys 2,7 m. Oikea ja vasen osasto kummallakin puolella näistä 2,9 m. Oletan ajoneuvon raideleveydeksi 1,7 m ja akseliväliksi 2,5 m. Renkaat kulkevat siten rinnakkain palkkien kanssa, 0,5 m päässä näistä. Liikkuva kuorma ja vaarallisin kuormitustilanne on keskeinen suhteessa palkkeihin. Palkit ovat 6,5 m pitkät. Oletan lisäksi, että ajat suoraan palkkien väliin.
Palkkien päällä lepää puulattiarakenne, koostuen 8” paksuista hirsistä. (Olen laskenut, että nämä ovat aivan tiiviisti toisiaan vasten oman painon vuoksi. Jos ne ovat toisin, oma paino on pienempi, mutta silloin sinun täytyy vastineeksi laittaa jotain muuta ristikkäin näiden päälle ja rinnakkain palkkien kanssa, joka painaa vähintään yhtä paljon.) Mänty ja kuusi painavat normaalisti 500 kg/m3, mutta koska kirjoitat raskaasta puutavarasta, oletan niiden olevan sahattu ytimestä ja siksi raskaampia. Olen siksi lisännyt painoa 40 %:lla 700 kg/m3:iin varmuuden vuoksi. Tämä antaa qe:ksi 140 kg/m2 + palkkien oman painon.
Levähtävä, tasaisesti levinnyt kuorma tällaiselle rakennustyypille asetetaan yleensä 200 kg/m2. Sinun tapauksessasi lisään 50 %:lla varmuuden vuoksi. Eli 300 kg/m2 qn.
Kokonaiskuorma/metri palkki on siten 1792 kg. Tähän lisätään palkin qe, joka riippuu koosta. Sinun tapauksessasi oletan 83 kg/m = 1875 kg/m.
Mmax on näin 12902 kpm.
Lisäksi liikkuvan kuorman Mmax = 3000 kpm.
Yhteensä Mmax = 15900 kpm = 1590000 kpcm.
Tarvittava taivutusvastus palkille teräksen laadussa SIS 1412 (nykyään S57JR) on silloin 919 cm3.
Tähän vastaa HE240B (938 cm3, 83,2 kg/m), HE280A (1010 cm3, 76,4 kg/m) ja erilaiset reikäprofiilit/'laatikko-palkit' (RHS 8”x4” paksuudella 0,325”, 903 cm3, 42,3 kg/m tai vastaava VKR ja KKR-valikoimassa). RHS-tapauksessa Wx on hieman pienempi kuin vaadittu Wx, mutta se on merkityksetöntä, koska olen nostanut kuormitusta.
'Laatikko-palkit' (periaatteessa kaksi toisiinsa hitsattua U-palkkia laipat vastakkain, mutta tässä taivutettu kylminä tai valssattuina kuumina samasta levystä ja saumahitsattuina liitoksessa) voivat olla suositeltavia, koska ne ovat kevyempiä käsitellä. Hinta on tällä hetkellä noin 15:-/kg ja metri uusille. Voit yrittää löytää sellaisia romukaupasta tai Stena Metallin kierrätyksestä. (Tärkeää on, että tarkistat laadun. Huonompi laatu antaa heikommat lujuusarvot ja suuremmat profilinumerot.)
Sitten varmaan nostat/‘juustot’ ne ylös haarukkatrukilla ja puristat ne ylös lattiarakenteen alle?
On myös hyvä, jos vähennät vapaata jänneväliä/pituutta 6 metriin muuramalla vastamuurin/tukipilarin/tukikohdan seinää vasten, jolle ne voivat levätä. Silloin olet täysin turvallisella puolella + sinun on paljon helpompi saada ne paikoilleen verrattuna siihen, että yrität työntää ne sisään toisesta päästä olemassa olevan muurauksen tuella.
Rakentaja
Kiitos perkeleesti...
Pitää alkaa etsiä metallijätettä. Mutta nyt tiedän ainakin mitä etsiä! Onko muuten mahdollista jatkaa palkkia, vai täytyykö silloin siirtyä vielä isompaan kokoon?
Uuden H-palkin ostaminen 240-280mm koossa ei tosiaan ole halpaa. Vähän harmillista, kun se on asia, joka rakennetaan piiloon eikä koskaan näy....
15 000 kruunua voisi käyttää hauskempiinkin asioihin...
Palkkien nostaminen ei ole ongelma. Kotonani on 13-tonninen kaivuri, joka tarvitsee myös tehdä töitä!
Olisi kuitenkin mielenkiintoista tietää, voisiko käyttää liimoilla kiinnitettyjä lankkuja, esim. 2"x10", (mutta tietenkin enemmän kuin kaksi yllä laskettua!) Oma metsä ja setä, jolla on saha/puusepänverstas, tekee tästä ajatuksesta houkuttelevan ja edullisen... Mutta kuten sanottu, sen täytyy myös kestää... Ei haluaisi, että katto romahtaisi auton päälle...
No, kiitos vielä kerran Rakentaja!
/Henke
Pitää alkaa etsiä metallijätettä. Mutta nyt tiedän ainakin mitä etsiä! Onko muuten mahdollista jatkaa palkkia, vai täytyykö silloin siirtyä vielä isompaan kokoon?
Uuden H-palkin ostaminen 240-280mm koossa ei tosiaan ole halpaa. Vähän harmillista, kun se on asia, joka rakennetaan piiloon eikä koskaan näy....
15 000 kruunua voisi käyttää hauskempiinkin asioihin...
Palkkien nostaminen ei ole ongelma. Kotonani on 13-tonninen kaivuri, joka tarvitsee myös tehdä töitä!
Olisi kuitenkin mielenkiintoista tietää, voisiko käyttää liimoilla kiinnitettyjä lankkuja, esim. 2"x10", (mutta tietenkin enemmän kuin kaksi yllä laskettua!) Oma metsä ja setä, jolla on saha/puusepänverstas, tekee tästä ajatuksesta houkuttelevan ja edullisen... Mutta kuten sanottu, sen täytyy myös kestää... Ei haluaisi, että katto romahtaisi auton päälle...
No, kiitos vielä kerran Rakentaja!
/Henke
Valitettavasti parit virheet livahtivat laskelmaan. Jos syynä olivat isot peukaloni laskimella, en tiedä, mutta voinhan syyttää niitä siinä suhteessa.
Auton momentti tuli 2 kertaa liian suureksi, sen pitäisi olla vain 1000kpm, yhteensä 10464 kpm, mikä antaa vaaditun Wx:n 605 cm³ s.a.s. 913 cm³ sijaan. Siitä selviät HE220B:llä s.a.s. HE240B:n tai HE240A:n s.a.s. HE-280A:n sijaan kummassakin tapauksessa.
Kun sitten tuli puhe reiällisestä profiilista (RHS), satuin katsomaan väärää saraketta taulukossa. Sen olisi pitänyt olla 12"x8", joka on 0.500" paksu, mutta nyt selviää saman kokoisella 0.375" paksulla (uudet silmälasit on tilattu ja ne noudetaan tällä viikolla).
Toivottavasti et ole ehtinyt tilata palkkejasi vielä?
Mitä tulee oman sahatun puutavaran liimaamiseen levyksi ja kiinnitettäväksi läpivientejä käyttäen kuin kaivinkoneen matto, niin se on tietenkin mahdollista. Silloin on tärkeää, että puutavara on höylätty liimapinnoiltaan ja liimattu vedenkestävällä puuliimalla ulkokäyttöön tai liimattu PU-liimalla ulkokäyttöön.
Jos teet levyn, joka on 2,7 m leveä ja 6,5 m pitkä (hirret ilman jatkoa) 8"x8" hirsillä (20 cm korkea), sinun on laskettava sallituksi rasitukseksi noin 60 kp/cm² (niin sanottu muu puutavara vanhan normin mukaan, joka on edelleen sovellettavissa vaikka nyt on siirrytty laskemaan osavarmuusmenetelmän mukaan ja N/mm²= MPa s.a.s. kp/cm² ja korjattu suurempi kuormitus (<5% ennen murtorajaa), mikä antaa suurin piirtein samat sallitut lujuusarvot sitten muunnettuna erilaisilla osavarmuuskertoimilla ympäristön, turvallisuuden jne. mukaan).
Voidaan sitten laskea 'levyn' taivutusvastus makuulla olevan liimapuupalkin mukaan kaavalla Wx=bxh²/6, mikä on 18000 cm³ kerrottuna sallitulla kuormituksella (60 kp/cm²) ja siitä saadaan Mmax, mikä on 1080000 kpcm tai 10800 kpm.
Aiemmin laskettu maksimimomentti oli 10464 kpm, mikä on pienempi kuin tämä --> Ok, mutta silloin olemme vain korvanneet yhden palkin = puolet kuormasta. Siis ei aihetta huoleen.
Auton momentti tuli 2 kertaa liian suureksi, sen pitäisi olla vain 1000kpm, yhteensä 10464 kpm, mikä antaa vaaditun Wx:n 605 cm³ s.a.s. 913 cm³ sijaan. Siitä selviät HE220B:llä s.a.s. HE240B:n tai HE240A:n s.a.s. HE-280A:n sijaan kummassakin tapauksessa.
Kun sitten tuli puhe reiällisestä profiilista (RHS), satuin katsomaan väärää saraketta taulukossa. Sen olisi pitänyt olla 12"x8", joka on 0.500" paksu, mutta nyt selviää saman kokoisella 0.375" paksulla (uudet silmälasit on tilattu ja ne noudetaan tällä viikolla).
Toivottavasti et ole ehtinyt tilata palkkejasi vielä?
Mitä tulee oman sahatun puutavaran liimaamiseen levyksi ja kiinnitettäväksi läpivientejä käyttäen kuin kaivinkoneen matto, niin se on tietenkin mahdollista. Silloin on tärkeää, että puutavara on höylätty liimapinnoiltaan ja liimattu vedenkestävällä puuliimalla ulkokäyttöön tai liimattu PU-liimalla ulkokäyttöön.
Jos teet levyn, joka on 2,7 m leveä ja 6,5 m pitkä (hirret ilman jatkoa) 8"x8" hirsillä (20 cm korkea), sinun on laskettava sallituksi rasitukseksi noin 60 kp/cm² (niin sanottu muu puutavara vanhan normin mukaan, joka on edelleen sovellettavissa vaikka nyt on siirrytty laskemaan osavarmuusmenetelmän mukaan ja N/mm²= MPa s.a.s. kp/cm² ja korjattu suurempi kuormitus (<5% ennen murtorajaa), mikä antaa suurin piirtein samat sallitut lujuusarvot sitten muunnettuna erilaisilla osavarmuuskertoimilla ympäristön, turvallisuuden jne. mukaan).
Voidaan sitten laskea 'levyn' taivutusvastus makuulla olevan liimapuupalkin mukaan kaavalla Wx=bxh²/6, mikä on 18000 cm³ kerrottuna sallitulla kuormituksella (60 kp/cm²) ja siitä saadaan Mmax, mikä on 1080000 kpcm tai 10800 kpm.
Aiemmin laskettu maksimimomentti oli 10464 kpm, mikä on pienempi kuin tämä --> Ok, mutta silloin olemme vain korvanneet yhden palkin = puolet kuormasta. Siis ei aihetta huoleen.
P.S
Palkeiden jatkaminen onnistuu hitsaamalla ja käyttämällä kaksinkertaisia hämärälevyjä, jos hitsaus suoritetaan MMA-menetelmällä (puikko) ja joku lisensioitu hitsausosaaja tekee sen.
D.S
Palkeiden jatkaminen onnistuu hitsaamalla ja käyttämällä kaksinkertaisia hämärälevyjä, jos hitsaus suoritetaan MMA-menetelmällä (puikko) ja joku lisensioitu hitsausosaaja tekee sen.
D.S
Onneksi minulla on kiltti isä, joka on ollut lisenssinhaltijana hitsaajana yli 30 vuotta...imported_Byggaren sanoi:
Mutta sitten on vain lopetettava miettiminen puun käyttämisestä rakenteessa... harmi!
BB_King: Valitettavasti ei ole paljon romuyrityksiä täällä Örnsköldsvikin ympärillä...