Remontoisin kellarin samanlaisilla edellytyksillä kuin sinun, mutta hieman vanhemmassa talossa, joten siellä ei ollut upotettua sähköä. Minulla oli muovimatto ja lastulevyskaappeja, jotka haisivat homeelle.
Lopputuloksena oli uudet rappaukset seinille (jouduin hiomaan pois muovimaalit ulkoseinistä) ja ne maalattiin kalkkimaalilla. Kalkkimaali on ihana, koska home ei voi kasvaa sen päällä kemian vuoksi ja se on täysin diffuusion avoinna, joten mahdollinen kosteus haihtuu helposti, riippumatta siitä, mistä se tulee.
Lattiassa käytimme klinkkeriä. Kesällä käytimme kosteudenpoistajaa siellä, koska se oli viileämpää, joten ilman suhteellinen kosteus muuten tulisi liian korkeaksi kesällä, koska lämmin ulkoilma sisältää paljon kosteutta.
Tuloksena oli erittäin hyvä. Ei enää hometta hajua.
Samoin meillä. Kylmä (=viileä/mukava) kellarissa kesäkaudella, kun muu talo joskus tulee liian lämpimäksi. Hyvä se kosteudenpoistaja Täytyy hankkia sellainen, koska kellarin ilman kosteus kesällä luultavasti edistää suuresti kosteuden ongelmia siellä.
Värihäylän osalta kallistuu kuitenkin johonkin silikaattiversioon. (En pidä kalkkimaalin "elävästä kuvioinnista") Mutta se on myöhempi luku.. Ensin kaivetaan perustus ulkopuolelta nähdäksesi, miten se näyttää. Ja tietysti puretaan lattia betonin tasolle..
Nyt on lattia täysin revitty auki, muutaman kirosanan, lievän väkivallan, muutaman epämiellyttävän kivisürkalaisen sekä sahalaitaisen palan jälkeen pistosahasta,
Tarvittiin teollisuusimuria veden ja sahajauholietteen imemiseen platonmatolta, ennen kuin pystyin rullaamaan sen ja heittämään sen ulos.
Suoraan betonilaatan päällä oli ei-niin-vähäinen määrä vettä ja on tietysti helppo arvata, että muualla kellarissa se näyttää melko samanlaiselta. Tämä ei ole jotain, mitä aion aloittaa heti, vaan ajatus on aloittaa tästä huoneesta ja katsoa, miten se menee (lähinnä tuleeko siitä asuttava talvella..)
Nyt kysymyksiin:
1. Miten teen sähkön kanssa? Tuleeko johdot "upottaa" rappaukseen vai jättää pinnalle (ja miten pitäisi ajatella johtoja / pistorasioita yleisesti?
2. Pitäisikö minun "tasoittaa" lattia (jopa 1 cm syviä kuoppia joissain paikoissa) ja jos kyllä, niin millä?
Olenko missannut jotain? Eikö sinun pitäisi selvittää mistä vesi tulee ennen kuin jatkat sisäpuolella työskentelyä?
Jos vettä on tullut niin paljon, että se oli platonmatan päällä, sen täytyy olla valunut sisään. Jos et ratkaise tätä ongelmaa, huone tulee olemaan märkä seinä- ja lattiapinnoitteesta riippumatta.
Olenko missannut jotain? Eikö sinun pitäisi selvittää, mistä vesi tulee, ennen kuin jatkat sisäpuolen parissa työskentelyä?
Jos vettä on tullut niin paljon, että se on jäänyt platonmaton päälle, sen on täytynyt valua sisään. Jos et ratkaise ongelmaa, huone kastuu, riippumatta seinä- ja lattiamateriaalista.
/M
Ei, olet aivan oikeassa. Aion kaivaa perustuksen ympäriltä ulkopuolelta ennen kuin käyn huoneen kimppuun sisäpuolelta. Projekti käsittää sekä ulko- että sisäpuolen "remontin". Huoneen täytyy kuitenkin kuivua kunnolla ensin, joten minulla on aikaa.
Kysyn vain etukäteen, että tietäisin miten toimia, kun myöhemmin ryhdyn laittamaan rappausta sisäseinään (esim. B-laastilla tai C-laastilla).
Kosteus (tai pikemminkin vesi) tulee todennäköisesti sekä ulkoseinästä että perustuslaatalta. Siksi ajattelen, että huoneeseen ei laiteta mitään, (ei lattiarakennetta lainkaan eikä ehdottomasti mitään sisäpuolista materiaalia/eristystä seiniin) vaan yksinkertaisesti tehdään siitä ensin "alaston kivihuone".
Lämmitys, mahdolliset lattiamatot ja vastaavat tulevat myöhemmin. Palaan asiaan lisäämällä kuvia (ja varmasti joitakin pohdintoja), kun olen ehtinyt kaivaa perustuksen ympäriltä ja katsoa, miltä siellä näyttää.
Nyt olen myös aivan uusi kosteusvaurion korjauksessa ja kellarissa olevien huoneiden jälleenrakennuksessa asuinkelpoiseksi. Aion kuitenkin syksyllä muuttaa yhden huoneen kellarissani asuinkelpoiseksi. Minulla ei ole siellä nykyisin kosteusongelmia, mutta en halua luoda mitään sellaisia kun rakennan uudelleen, joten aion tehdä oman tuulettuvan lattiaratkaisun enkä osta mitään valmista (se maksaa HELVETISTI). Betonilattiaa vasten laitan 20x20 neliönmuotoisia teräsputkia runkona. Käytän noita putkia rakentaakseni seinät kanaville (25 cm leveitä). Esimerkiksi OSB- tai lastulevyjä katoksi. Sitten 4 painavaa ja 4 vetävää hiljaista tietokoneen tuuletinta luomaan vetoa kanaviin. En tiedä kuinka paljon se vaikuttaa, mutta osittain levyt eivät ole kiinni betonissa, ja vaikka ilmavirta olisi vähäinen, sen pitäisi riittää suurimmaksi osaksi. Bonuksena voit aina tarkistaa sen 300 kr maksavalla 10 m tarkastuseilillä (sellainen, jonka yhdistät puhelimeen).
Nykyisessä ongelmassasi käyttäisin kosteudenpoistajaa + lämmitintä, jotka ovat siellä 24/7 noin kuukauden ajan. Jouduin vesivahinkoon keittiössä asunnossa, jota vuokrasin... siellä he käyttivät juuri tätä järjestelyä. Kosteudenpoistaja + lämmitin 4 viikon ajan kuivaamaan, ja tämä oli keskellä kesää. Ennen kuin päätetään, miten toimia lattian ja jälleenrakennuksen kanssa.
Sillä aikaa kun se kuivuu, voit aina tarttua ulkopuolen korjaamiseen.
Nyt olen myös aivan uusi täällä kosteuden puhdistuksen ja kellarin huoneen jälleenrakentamisen kanssa asuinstandardiksi.
Aion syksyllä kuitenkin rakentaa huoneen kellarissani asuinstandardiksi.
Minulla ei ole siellä tänään mitään kosteusongelmia, mutta en halua luoda mitään, kun rakennan uudestaan, joten
aion tehdä oman ilmastoidun lattian enkä osta mitään valmista. (se maksaa nimittäin SATAN)
alaspäin betonilattialle aion asettaa 20x20 neliöteräsputken rungoksi.
Käytän näitä putkia rakentamaan seinät kanaviksi (25 cm leveitä)
Tyyppi osb tai lastulevy katoksi.
Sitten 4 työntävää & 4 vetävää hiljaista tietokoneen tuuletinta luomaan vetoa kanavissa.
En tiedä, kuinka paljon se antaa, mutta osat eivät kosketa betonia, ja vaikka se olisi vain pieni ilmanvaihto, sen pitäisi riittää enimmäkseen.
Ja bonuksena voi aina tarkistaa 300kr 10m tarkastuskaapelilla (semmoisen, jonka liität puhelimeen)
Nykyiseen ongelmaasi laittaisin sekä kosteudenpoistimen että lämmittimen seisomaan siellä 24/7 noin kuukauden ajan
Kärsin vesivahingoista keittiössä vuokraamassani asunnossa ... siellä he tekivät juuri tämän järjestelyn.
Kosteudenpoistin + lämmitin 4 viikon ajan kuivattamaan & tämä oli keskellä kesää.
Ennen kuin päätät, miten teet lattian ja jälleenrakennuksen.
Sillä aikaa kun se seisoo ja kuivuu, voit aina tarttua ulkopuolelle korjaamiseen.
Kiitos vinkeistä! Aion lainata kosteudenpoistimen viikonloppuna ja lämmittimen minulla on jo, joka on päällä, sitten annan huoneen olla, kun puutun ulkoseinä ja kaivan perustan ympäriltä sen sijaan. Ehkä ehdin tehdä vähän kiveystäkin puhdasta vauhtia
Ainoastaan sinun omasta projektistasi - kuulostaa mielenkiintoiselta, että aiot tehdä ilmastoidun lattian itse! Periaate ei tietenkään ole rakettitiedettä, ja minäkin ajattelin sitä aluksi, mutta vältän sitä, koska se maksaa enemmän kuin siitä on hyötyä (ajan muodossa) ja lisäksi en kestä ajatusta orgaanisesta materiaalista ylipäätään kellarissa, kun ajattelen, miltä se näytti nyt, kun kuorinut huoneen...
Mutta sinun täytyy luvata laittaa kuvia foorumille, kun se tapahtuu, olisi ainakin hauska seurata projektia!
Kiitos vinkistä! Aion lainata kosteudenpoistajan viikonlopuksi ja lämmittimen olen jo ottanut käyttöön. Sitten annan huoneen olla rauhassa samalla, kun keskityn ulkoseinän rakennukseen ja kaivamiseen perustuksen ympärillä. Ehkä ehdin myös hieman kivetyksen asennukseen vauhdin huumassa
Apropoo omasta projektistasi - kuulostaa mielenkiintoiselta, että aiot rakentaa mekaanisen ilmanvaihdon itse! Periaatehan ei ole mitään rakettitiedettä, ja aluksi harkitsin itsekin sitä, mutta päätinkin luopua ajatuksesta, koska se voisi tulla kalliimmaksi (ajan suhteen) enkä myöskään kestä ajatusta orgaanisista materiaaleista kellarissa, ottaen huomioon miltä siellä näytti nyt, kun kuorin huoneen.
Mutta sinun tulee luvata laittaa kuvia foorumille, kun projekti alkaa, olisi ainakin mielenkiintoista seurata sitä!
Jepp sen aion tehdä.
Huone valmistuu syksyksi... toivon mukaan saan sen valmiiksi syyskuun aikana.
On paljon muita projekteja tekeillä, joilla on hieman korkeampi prioriteetti tällä hetkellä.
Joten talon perusta on lopulta kaivettu esiin (hikisen taistelun jälkeen suuria kiviä ja arviolta puolet alueen jarrukannasta vastaan)
Paljon pahempi on se, että se ei anna erityisen vakuuttavia vastauksia siihen, mikä voisi olla kosteuden tunkeutumisen syynä kellarihuoneeseen sisällä. Maan lähellä talon seinää (vastaan isodränlevyt) oli tosin melko savinen ja myös melko kostea, mutta eikö isodränlevyjen pitäisi kuitenkin suojata siltä?
Isodränlevyt näyttävät olevan asetettu kuten pitäisi, eli koko matkalta klaken yli.
Juuri siellä, missä isodränlevyjen musta päällyste päättyy alareunassa, on levitetty maarätti noin 50 cm leveältä (sen alla on karkeaa sepeliä ja arvatenkin myös salaojaputki). Arvaan, että on tapana tehdä niin, mutta voiko maarätti olla myötävaikuttanut "säilyttämään" kosteuden savimaassa päällä?)
Kuvien putket ovat yhdistetty talon syöksyputkiin/sadevesikouruihin ja johtavat talon etupuolella olevaan sadevesikaivoon (Pitäisikö minun tarkistaa vesivaivalla, että näen putkien todellakin kallistuvan kaivon suuntaan?) Joka tapauksessa ne ovat ehjät eikä mikään vaikuta olevan kellariongelmien syynä.
Löydän tosin kaksi asiaa, jotka (ehkä mahdollisesti?) voivat olla osasyynä.
1. Kaivetun "roskan" (enimmäkseen puukappaleita, nauloja ja muovia) joukossa oli myös osa vanhasta salaojaputkesta aivan seinän vieressä:
2. "Katto" isodränlevyjen päällä ei ole tiiviisti talon perustaan vasten vaan pullistuu jopa 1 cm paikoissa, joissa on myös kiinni jäänyt maata/pikkukiviä. Voiko sadevesi olla tullut talon perustaan ja jäänyt sinne?
Onko joku, jolla on kokemusta salaojituksesta / talon perustuksesta / kosteussuojauksesta, joka voisi mahdollisesti selventää kysymysmerkkejäni?
Nyt on talon perusta lopulta kaivettu esiin (hikoilemalla isojen kivien ja arviolta puolet alueen jarrukannasta vastaan)
Paljon pahemmin se ei anna erityisen vakuuttavia vastauksia siitä, mikä olisi voinut aiheuttaa kosteuden tunkeutumisen kellarihuoneeseen sisälle. Maa talon seinän vieressä (iseläpäällisten kotilevyjen vieressä) oli kyllä melko saveinen ja myös melko kostea, mutta eikö kotilevyjen pitäisi kuitenkin suojata sitä vastaan?
Kotilevyjen näyttävät olevan asetettu kuten niiden pitäisi, eli koko matkan klakan yli.
Juuri siellä, missä kotilevyjen musta päällys loppuu alareunassa, on asetettu markkikangas noin 50 cm leveänä (sen alla on karkea sepeli ja oletettavasti myös viemäriputki). Oletan, että se on tavanomaista tehdä niin, mutta voiko markkikangas olla vaikuttanut siihen, että se "pysäyttää" kosteuden savimaahan päällä?)
Kuvien putket on kytketty talon syöksyputkeen/syöksykouruihin ja johtavat sadevesikaivoon talon etupuolella (Pitäisikö minun tarkistaa vesivaa'alla, jotta näen, että putket todella kallistuvat kaivoa kohti?) Joka tapauksessa ne ovat ehjät eikä mitään, mikä vaikuttaisi olevan syynä kellariongelmiin.
Löydän kuitenkin kaksi asiaa, jotka (ehkä mahdollisesti?) ovat voineet vaikuttaa asiaan.
1. Haudatun "roskan" (enimmäkseen puupalasia, nauloja ja muovia) seassa oli myös osa vanhasta viemäriputkesta aivan seinää vasten:
[kuva] [kuva] [kuva]
2. Isokangaspäällisten "katto" ei ole tiukasti talon perustaa vasten vaan pullistuu ulos jopa 1 cm paikoitellen, joihin on myös jäänyt maa/aavikko. Voiko sadevesi olla etsinyt tiensä talon perustukseen ja jäänyt sinne?
[kuva] [kuva] [kuva] [kuva]
Onko kellään kokemusta viemäröinnistä / talon perustuksesta / kosteussuojauksesta, joka voisi ehkä auttaa ratkaisemaan kysymysmerkkini?
Ja ennen kaikkea - Mitä tehdä nyt??
//Ystävällisin terveisin Skrot-Karlsson
Arvaan väärin sijoitetusta suppilon suojuksesta syöksyputkessa. Syöksyputken pitäisi olla suoraan alas "ritilän" kanssa, jotta vesi voisi jatkaa suoraan alas putkessa, joka menee maahan. Nyt syöksyputki tulee alas paikassa, jossa sinun pitää poistaa kaikki alas tuleva "roska". Joten arvaan, että paljon vettä tulvii ulos ja alas kellariseinää pitkin ja tunkeutuu sisään pordränien väliin ja kellariin. En usko, että tämä on vaikeampaa.
Arvaan, että väärin sijoitettu renssil stupröretissä aiheuttaa ongelman. Stupröretin pitäisi olla suoraan alaspäin kohti ”gallret” jotta vesi voi jatkua suoraan alas putkeen, joka menee maahan. Nyt stupröret tulee alas missä sinun täytyy poistaa kaikki ”bös” joka tulee alas. Joten arvaan, että paljon vettä virtaa ulos ja alas kellarin seinää pitkin ja pordränen väliin ja tunkeutuu kellariin. Uskon, että se ei ole vaikeampaa.
Kyllä, olen jälkeenpäin huomannut, että vettä roiskuu ulos kun sataa (en ollut itse asiassa yhtään tietoinen miltä se pitäisi näyttää) ja olen myös arvannut, että se saattaa olla osasyy kellariongelmaan.
Olin joka tapauksessa ajatellut jättää pois ratkaisun johtaa sadevesi maan alle ja sen sijaan laittaa tynnyreitä stuprörenien alle.
Nyt en siis tiedä onko se koko selitys, mutta olisi uskomattoman hienoa jos se olisi niin. Jos on, niin se on jo lähes hoidettu!
Kuitenkin minulla on paljon sisäistä puuhaa jäljellä. Mutta tuhannet kiitokset avusta!
Päivitän tämän:
Aika yrittää hoitaa kellarihuoneen. Ajatuksena on laittaa rappaus seinille. Miten te ajattelisitte sähkön suhteen? Vain vedetäänkö rappaus johtojen yli? Vai ehkä yrittää hakata "ura" niille kuten valokytkimen luona on tehty (katso kuva) ja sitten vetää rappaus päälle. Antaa niiden mennä rappauksen päällä vaikuttaa vaikealta.. Minulla ei ole aavistustakaan miten minun pitäisi tehdä. Vinkkejä otetaan kiitollisena vastaan!
Nostan tämän esiin:
On aika yrittää hoitaa kellarihuone. Ajatuksena on rapata seinät. Kuinka tekisitte sähkön suhteen? Laitatteko vain rappauksen johtojen päälle? Vai yritättekö ehkä hakata niille "uraa" kuten on tehty katkaisijan kohdalla (katso kuva) ja sitten peittää rappauksella. Johtojen kulkeminen rappauksen päälle näyttää vaikealta.. En todellakaan tiedä miten minun pitäisi tehdä. Otan mielelläni vastaan vinkkejä!
[kuva] [kuva] [kuva] [kuva] [kuva]
Olet ehkä jo aloittanut sen, mutta on todennäköisesti enemmän työtä yrittää löytää jokin ulkopuolinen ratkaisu verrattuna vain uurtamiseen ja koteloiden hakkaamiseen. Tietenkin voi tehdä uria monella eri tavalla, tässä on muutamia hyviä vinkkejä https://www.byggahus.se/forum/threads/fraesa-spar-foer-vp-roer-i-murad-vaegg.7185/
Olet ehkä jo aloittanut sen, mutta luultavasti enemmän työtä yrittää saada jokin ulkoinen ratkaisu sen sijaan, että vain jyrsii uriin ja tekee tilaa koteloille. On tietenkin mahdollista luoda uria monella eri tavalla, tässä on joitakin hyviä vinkkejä
[linkki]
Kiitos vastauksesta! Olen jo aloittanut rappaamisen ja päätin yksinkertaisesti laittaa rappauksen kaapeleiden päälle. Laitan melko paksun rappauksen noin 2,4 cm seinästä ulos ja siitä tulee tietysti melko työlästä kanssa hienosäätöä koteloiden ja pistorasioiden ympärillä, mutta yritän "rapata kiinni" nämä.. hm.. katsotaan miten se menee..
Nyt lattia on täysin revitty ylös, muutaman kirosanan, vähäisen väkivallan, muutamien epämiellyttävien kivenmöhkäkeiden ja sahasahan katkaistun terän jälkeen.
Tarvittiin teollisuusimuri veden ja sahanpurusaven poistamiseen platonmatan päältä, ennen kuin pystyin rullaamaan sen kasaan ja heittämään ulos sen kurjuuden.
Suoraan betonilaattaa vasten oli melkoinen määrä vettä ja vaikuttaa tietenkin siltä, että muualla kellarissa tilanne saattaa olla samanlainen. En aio aloittaa muiden huoneiden remonttia heti, vaan tarkoituksena on aloittaa tästä huoneesta ja katsoa, miten se menee (lähinnä, voiko siellä asua talvella..)
Nyt kysymyksiin:
1. Miten toimin sähkön kanssa? Pitäisikö johdot "laatoittaa" rappauksen sisään vai olla näkyvissä (ja miten pitäisi yleisesti ajatella johtoja ja pistorasioita?)
2. Pitäisikö minun "tasoittaa" lattia (jopa 1 cm syviä kuoppia joissain paikoissa) ja mikäli kyllä, millä?
Laitan mukaan muutama kuva:
[kuva] [kuva] [kuva] [kuva]
Sähköt eivät saa kulkea lattian tasolla siellä alhaalla! Sijoita sähkövedot noin metrin korkeuteen. Jos tulee tulva, niin.....tee uudelleen ja tee paremmin! Ja - pidä hyvä lämpötila ympäri vuoden kellarissa, niin vältyt kosteusongelmilta jne., älä koskaan luota pelkästään kylmäsäilytykseen ja pelkän ilmalämmittimen käyttöön. Parempi pitää hyvä lämpötila siellä alhaalla, mikä on hyväksi koko talolle, ja vältyt tulevaisuuden ongelmilta. Muista, että ilmalämmitin toimii vain paikallisesti eikä vaikuta kaukaisemmissa tiloissa tai seinän takana, kun taas hyvä lämpö jakautuu hyvin kaikissa tiloissa ja pitää kosteuden loitolla! Hieno tönö muuten! Pidä siitä huolta, niin se on yhtä hieno kymmenen vuoden päästäkin. Hyvä!
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.
ylven sanoi:
Täytyy hankkia sellainen, koska kellarin ilman kosteus kesällä luultavasti edistää suuresti kosteuden ongelmia siellä.
Skrot-Karlsson sanoi:
Kiitos vinkistä! Aion lainata kosteudenpoistajan viikonlopuksi ja lämmittimen olen jo ottanut käyttöön. Sitten annan huoneen olla rauhassa samalla, kun keskityn ulkoseinän rakennukseen ja kaivamiseen perustuksen ympärillä. Ehkä ehdin myös hieman kivetyksen asennukseen vauhdin huumassa
GoC sanoi:
