Hei,
Puolisoni ja minä olemme muuttaneet vanhaan kaksikerroksiseen taloon ja olemme jäätymässä hengiltä. Keittiössä on 13 astetta ja vielä kylmempää on eteisessä, jossa on portaat yläkertaan (ja missä tietokone on... burrr). Tästä huolimatta olemme maksimoineet kaikki käytettävissä olevat lämmitysmahdollisuudet (ilmalämpöpumppu ja sähköradiaattorit). 53 päivässä kulutamme keskimäärin 73 kW/h päivässä.......
Koska emme vielä käytä yläkertaa, ajattelimme sulkea sen pois, jotta voimme välttää ylhäältä tulevan jäätävän kylmyyden. Tässä ensimmäinen kysymykseni. Miten tämä olisi helpointa tehdä? Ajattelin ostaa OSB-levyn tai vastaavan ja liimata siihen solumuovia. Aukko on suorakulmainen, kooltaan 2800 x 730 mm ja kaiteen vuoksi levyn on kannateltava lyhyiltä sivuilta. Levyt näyttävät olevan myynnissä 2440 mm pituisina. Voinko jatkaa liitoksilla vai pitäisikö minun kehystää levy? Riittääkö 50 mm paksu solumuovi?
Muuten, onko olemassa yleisiä tapoja tilapäisesti lämmittää taloa talvella ilman, että sähkölasku nousee? Pian ripustan paksuja peittoja ikkunoiden ja ovien eteen... alan tulla epätoivoiseksi.
Kiitos
Puolisoni ja minä olemme muuttaneet vanhaan kaksikerroksiseen taloon ja olemme jäätymässä hengiltä. Keittiössä on 13 astetta ja vielä kylmempää on eteisessä, jossa on portaat yläkertaan (ja missä tietokone on... burrr). Tästä huolimatta olemme maksimoineet kaikki käytettävissä olevat lämmitysmahdollisuudet (ilmalämpöpumppu ja sähköradiaattorit). 53 päivässä kulutamme keskimäärin 73 kW/h päivässä.......
Koska emme vielä käytä yläkertaa, ajattelimme sulkea sen pois, jotta voimme välttää ylhäältä tulevan jäätävän kylmyyden. Tässä ensimmäinen kysymykseni. Miten tämä olisi helpointa tehdä? Ajattelin ostaa OSB-levyn tai vastaavan ja liimata siihen solumuovia. Aukko on suorakulmainen, kooltaan 2800 x 730 mm ja kaiteen vuoksi levyn on kannateltava lyhyiltä sivuilta. Levyt näyttävät olevan myynnissä 2440 mm pituisina. Voinko jatkaa liitoksilla vai pitäisikö minun kehystää levy? Riittääkö 50 mm paksu solumuovi?
Muuten, onko olemassa yleisiä tapoja tilapäisesti lämmittää taloa talvella ilman, että sähkölasku nousee? Pian ripustan paksuja peittoja ikkunoiden ja ovien eteen... alan tulla epätoivoiseksi.
Kiitos
73 kwh vaikuttaa mielestäni todella vähän? oletan, että teillä ei ole 50 m2 taloa ainakaan
Ei mutta vakavasti, teidän kannattaa laskea ainakin 70w/m2, joten talossa, joka on sanotaan 150m2, kulutus voi olla noin 10kwh.
Vuorokaudessa se tekee sitten 240Kwh
Fiksuinta vähän pidemmällä tähtäimellä olisi ehkä puukattila tai takka, koska puu on kuitenkin ilmaista, jos on aikaa puuhailla sen kanssa.
Ei mutta vakavasti, teidän kannattaa laskea ainakin 70w/m2, joten talossa, joka on sanotaan 150m2, kulutus voi olla noin 10kwh.
Vuorokaudessa se tekee sitten 240Kwh
Fiksuinta vähän pidemmällä tähtäimellä olisi ehkä puukattila tai takka, koska puu on kuitenkin ilmaista, jos on aikaa puuhailla sen kanssa.
Se ei voi pitää paikkaansa. Tämä tarkoittaisi, että lämmityskustannukset olisivat 7200 kWh kuukaudessa, meillä on 70-luvun talo suoralla sähkölämmityksellä ja ilmalämpöpumpulla, ja yleensä kulutamme noin 3000 kWh joulukuusta helmikuuhun, ja sitten se laskee tasaisesti, ja tämä on kotitaloussähkö mukaan lukien, useita tietokoneita päällä aina, pesukone/astianpesukone 5 henkilölle jne... Meidän talo on 180 kvm.
En usko myöskään, että 70W/m2 pitää paikkansa. Meillä on noin puolet siitä, vaikka talo on täysin eristämätön ja vuodelta 1935. Talo on 110m2, kellari 60 m2, mutta vain puolet siitä lämpenee pattereilla. Laskin siksi 140 m2. Kokeilin käyttää sähkölämmittimiä hiljattain, ja silloin talo kulutti keskimäärin 5kW, kun ulkona oli -10 ja -12. Se antaa pikemminkin 35W/m2, ja siihen sisältyy taloussähkö.
Silloinhan 70 kW/h päivässä ei kuullosta niin pahalta kuitenkaan. Talo on 120 m2, joten vaikka laskisi 35W/m2, minulla on 30 kW/h hyvitettynä.
gadu^: Onko teillä vain styroxia vai oletteko liimanneet sen johonkin levyyn kiinni?
gadu^: Onko teillä vain styroxia vai oletteko liimanneet sen johonkin levyyn kiinni?
Decamber.
Asumme itse talossa, joka on rakennettu vuonna 1976. Muutimme sisään 4 vuotta sitten. Ensimmäisenä vuonna sähkölasku oli katastrofaalinen. Joten ymmärrän sinua.
Jos aiot tukkia ullakon, käytä 100 mm solumuovia. Tai rakenna vanhoista listoista kehys aukkoon ja täytä se muovilla ja eristeellä. Ikään kuin suuri säkki.
Alakerrassa voit teipata kaikki ikkunarakoja (jos sinulla on huonot tiivisteet, meillä oli). Keväällä sinun tulisi aloittaa vaihtamalla ikkunan tiivisteet. Huomasin, että pölytiivisteet (sellaiset, jotka asennetaan lasien väliin) auttavat vielä enemmän eristämään.
p.s. Se pumppu, joka teillä on, onko se L/L pumppu?
Asumme itse talossa, joka on rakennettu vuonna 1976. Muutimme sisään 4 vuotta sitten. Ensimmäisenä vuonna sähkölasku oli katastrofaalinen. Joten ymmärrän sinua.
Jos aiot tukkia ullakon, käytä 100 mm solumuovia. Tai rakenna vanhoista listoista kehys aukkoon ja täytä se muovilla ja eristeellä. Ikään kuin suuri säkki.
Alakerrassa voit teipata kaikki ikkunarakoja (jos sinulla on huonot tiivisteet, meillä oli). Keväällä sinun tulisi aloittaa vaihtamalla ikkunan tiivisteet. Huomasin, että pölytiivisteet (sellaiset, jotka asennetaan lasien väliin) auttavat vielä enemmän eristämään.
p.s. Se pumppu, joka teillä on, onko se L/L pumppu?
Se voi hyvinkin pitää paikkansa, on selvästi eroa taloissa ja taloissa. Huonosti eristetty taloni (ei kuitenkaan täysin eristämätön, ullakolla on ainakin noin 20 cm purua, jonkin verran seinissä ja nykyään 20 cm maaperäeristys kellarin ympärillä maan alla) kuluttaa tällä hetkellä noin 120 kWh päivässä. Talo on 71 neliömetriä + kellari 71 neliömetriä, ja sitä lämmitetään osittain vesikiertoisella lämmityksellä (sähkökattilasta) ja ilma/ilmastolämpöpumpulla.
Tänään meillä oli jäätä kellarin seinien sisänurkissa (maan päällä) ja vähän jäätä joidenkin ikkunoiden ja ulko-ovien sisäpuolella.
Ehkä on aika lisäeristää julkisivu ja sokkeli, paremmin tuuletus/ilmanvaihto sekä ehkä ikkunavaihto, vai mitä sanot?
Tänään meillä oli jäätä kellarin seinien sisänurkissa (maan päällä) ja vähän jäätä joidenkin ikkunoiden ja ulko-ovien sisäpuolella.
Ehkä on aika lisäeristää julkisivu ja sokkeli, paremmin tuuletus/ilmanvaihto sekä ehkä ikkunavaihto, vai mitä sanot?
kamilenski:
100 mm solumuovi ei eroa paljon hinnaltaan 50 mm:stä (jos aikoo käyttää niin vähän kuin minä, nimittäin), joten se on ehkä yhtä hyvä vaihtoehto. Kuinka hyvin solumuoviliima kiinnittyy? Riittävän hyvin, jotta voisi liimata muutaman palan yhdeksi kappaleeksi, jonka voin asettaa reiän päälle, vai pitäisikö minun liimata kaikki esimerkiksi OSB- tai vanerilevylle?
Ikkunoiden teippaus oli hyvä vinkki! Ennen kuin kunnon kylmäaalto tuli, ehdin tiivistää muutamat ikkunat P-profiililistoilla sekä vaihtaa osaan ikkunoista lukot. On edelleen useita, joissa on näkyviä rakoja karmien ja puitteiden välillä, joten muutaman maalarinteippisuikaleen asettaminen voisi tehdä ihmeitä!
By the way, olen naulannut umpeen yläkerran kaksoisikkunan, jossa oli valtavia rakoja. Tuntui todella hyvältä laittaa paikoilleen masoniittilevyt, mutta se ei näytä kovin kauniilta.
Pumppu on ilmalämpöpumppu, kyllä! Panasonic HE9GKE. Toimii loistavasti, kun on lämpimämpää kuin -15, mutta nyt kun meillä Mälardalenissa on -25, se on täysin pysähdyksissä.
100 mm solumuovi ei eroa paljon hinnaltaan 50 mm:stä (jos aikoo käyttää niin vähän kuin minä, nimittäin), joten se on ehkä yhtä hyvä vaihtoehto. Kuinka hyvin solumuoviliima kiinnittyy? Riittävän hyvin, jotta voisi liimata muutaman palan yhdeksi kappaleeksi, jonka voin asettaa reiän päälle, vai pitäisikö minun liimata kaikki esimerkiksi OSB- tai vanerilevylle?
Ikkunoiden teippaus oli hyvä vinkki! Ennen kuin kunnon kylmäaalto tuli, ehdin tiivistää muutamat ikkunat P-profiililistoilla sekä vaihtaa osaan ikkunoista lukot. On edelleen useita, joissa on näkyviä rakoja karmien ja puitteiden välillä, joten muutaman maalarinteippisuikaleen asettaminen voisi tehdä ihmeitä!
By the way, olen naulannut umpeen yläkerran kaksoisikkunan, jossa oli valtavia rakoja. Tuntui todella hyvältä laittaa paikoilleen masoniittilevyt, mutta se ei näytä kovin kauniilta.
Pumppu on ilmalämpöpumppu, kyllä! Panasonic HE9GKE. Toimii loistavasti, kun on lämpimämpää kuin -15, mutta nyt kun meillä Mälardalenissa on -25, se on täysin pysähdyksissä.
Kyllä, mutta on valtava ero, jos ulkoseinän ulkopuolella on -25 verrattuna siihen, että olisi -10, luultavasti kulutus lisääntyisi 4-5 kertaiseksi, arvelisin?
Kulutus vähenee ainakin puolella, jos sisälämpötila lasketaan 23:sta 18:aan vuositasolla, joten pienet erot voivat vaikuttaa paljon.
Kulutus vähenee ainakin puolella, jos sisälämpötila lasketaan 23:sta 18:aan vuositasolla, joten pienet erot voivat vaikuttaa paljon.
BiFuel sanoi:
Bygg Max ja muut myyvät solumuoviliimaa. Jos käytät 100 mm CP:tä, sen pitäisi toimia itsekantavana. Osta IR- lämpömittari ja etsi tiivistämättömiä kohtia sillä. Tuloksen pitäisi parantua.
Kirjoita mielellään kuinka edistyt. Onnea matkaan!
Kirjoita mielellään kuinka edistyt. Onnea matkaan!
Ei mitään liimattua... Olen kiilannut styrox-levyt portaikon aukkoon. Käytin vähän paloja kaiteen kohdalla. Kun päivän työt on ohi, yritän laittaa peiton päälle niin hyvin kuin mahdollista, kun suljen aukon. Meidän portaikon aukko ei tosin ole isompi kuin 110x200cm... vanha puuseppä neuvoi mieluummin laittamaan peiton kuin jotain levyä styroxin päälle...Decamber sanoi:
Asun Göteborgissa ja minulla on 30-luvulta peräisin oleva 2-kerroksinen kivitalo, jonka pinta-ala on 110 neliömetriä ja jota lämmitetään suoraan sähköllä. Osittain eristetty sisäpuolelta 45 mm seinissä. Katossa on 200 mm mineraalivillaa. Kylmimmän talvikuukauden aikana, tammi-helmikuussa, keskimäärin noin 80 kWh/päivä pelkkään lämmitykseen = 727 W/m2. Vuotuinen kulutus on keskimäärin noin 109 kWh/m2 = 30 W/päivä.
Meillä oli samanlaisia ongelmia kylmyyden kanssa, kun remontoimme kattoa ja suurimman osan talvesta ei ollut lainkaan katt eristystä. Ratkaisimme ongelman asettamalla pakkasvahdin (rakennuslämmittimen) kylpyhuoneeseen ja peitimme sitten portaikon aukon löyhästi 100 mm solumuovilla. Toimi erittäin hyvin. Ensimmäisessä kerroksessa oli noin +15 astetta ja toisessa kerroksessa noin 0 astetta.
Meillä oli samanlaisia ongelmia kylmyyden kanssa, kun remontoimme kattoa ja suurimman osan talvesta ei ollut lainkaan katt eristystä. Ratkaisimme ongelman asettamalla pakkasvahdin (rakennuslämmittimen) kylpyhuoneeseen ja peitimme sitten portaikon aukon löyhästi 100 mm solumuovilla. Toimi erittäin hyvin. Ensimmäisessä kerroksessa oli noin +15 astetta ja toisessa kerroksessa noin 0 astetta.
PL 200 toimii hyvin solumuoville