Eurocode on nyt voimassa, ehdottomasti. Tässä vaiheessa ei ole väliä eri sopivien mittojen arvioinnissa. Mahdollisessa rakennusilmoituksessa palkki olisi kuitenkin vahvistettava EC:n mukaan.
Anteeksi, etten ole osallistunut keskusteluunne, koen etten kuitenkaan voi tuoda mitään järkevää siihen =)
Mitä olen kuitenkin onnistunut selvittämään, on rakennuslupapiirustukset, vaikka ne ilmeisesti eivät tarvinneet olla niin yksityiskohtaisia vuonna 1959... Siinä lukee, että perustamistapa on betonikivi, että seinät ovat 25 cm kevytbetonia ja katto koostuu 3" x 4" cc 60 cm tuettuna rajatuille seinille. Saarien välillä ...(luokelvoton)... laudat + huoltovapaa huopa ulkopuolella, laudat + 12 mm kipsilevyt sisäpuolella. CC on siis pienempi kuin mitä ensin ilmoitin.
Voisiko kuvitella ratkaisua, jossa sijoitan liimapuupalkin/teräspalkin vähän matkan päähän autotallista, piirretty tähän luonnokseen 1200 vain havainnollistaakseni, ja näin ostaa hieman marginaalia?
Liitän myös muutamia kuvia rakennuslupadokumenteista, ehkä joku, jolla on paremmat silmät tai mielikuvitus, voi lukea, mitä siinä lukee "Saarien välillä" =)
Vaikka kaavassa on L^3 kaavakokoelman mukaan.. kuitenkin unohdin eron q:n ja Q:n välillä ja kaavan pitäisi sisältää Q (= q x L): 16800 x 4,2 = 70560 N.
(katsoin täältä:
)
Silloin saan seuraavan, mikä kuulostaa paljolta...
Olen kuitenkin epävarma linjakuorman laskennasta, olen saanut siellä eri tietoja katon pinta-alan huomioon ottaen tai ei, 25% katon painosta kyseiselle palkille jne.
Katsoin tätä laskuesimerkkiä: http://pl.fredrika.se/konstruktion_filer/bron/nedbojning av u_balkarna.htm
ja siellä käytettiin kokonaiskuorma x pituus.
Linjalastin laskennassa ei tule käyttää palkin pituutta, vaan katon leveyttä, joka kuormittaa palkkia. Jos esimerkiksi sinulla on palkki seinän tasolla, kuormitettu leveys on 1,5m, eli puolet etäisyydestä seinän ja harjapalkin välillä. Jos aiot sijoittaa palkin syvemmälle sisään, kuormitettu leveys on hieman suurempi kattoristikoiden jatkuvuuden vuoksi.
Ok! Olen tullut siihen tulokseen, että palkki tulee sijoittaa julkisivutasoon, koska muuten menetän liikaa syvyyttä autotallissa, kun portti on palkin sisäpuolella. Oletan, että puhumme yhä leveydestä tasaisessa asennossa eikä katon kaltevuuden mukaisesti?
Jos sitten lasken sen mukaan 1,5m, linjakuorma q olisi: 4000N/m2 x 1,5 = 6000N ja
Q siten: 6000 x 4,2 = 25200N. Tämä puolestaan antaa osoittajaksi: 5x25200x4200^3, mikä johtaa taipumaan 8,66 mm.
6 kN/m oleva viivalinjaari on myös mitä käytin viimeisimmässä laskelmassani. Terästaulukossani (Tibnor) HEA 180:llä on Iy 2510x10^4, eli 25,1x10^6. Jos käytetään tätä arvoa, taipuma on 4,6 mm.
Mielestäni olet kunnianhimoinen kun ryhdyt tähän, mutta bossespecial on myös erinomainen ohjaaja.
Kiitos kannustuksesta!
Mielestäni te molemmat olette olleet erinomaisia inspiroijia ja ohjaajia!
Olen ottanut arvot begroupsin excelarkistosta ja he käyttävät yksinomaan x ja y alla olevan (ja yllä olevan) mukaisesti. Voisiko olla, että Tibnorsin y koskee toista suuntaa, vastaa nimittäin täsmälleen begroupsin taivutusta heidän x-suunnassaan.
Joka tapauksessa, ne millimetrit eivät ole todellisuudessa merkityksellisiä minun tapauksessani, vain mielenkiintoinen aihe!
Omituista. Tämän taulukon avulla sinun tulee käyttää arvoa taipumalle x-suunnassa. Tibnorin taulukossa sitä kutsutaan taipumaksi y-suunnassa. Joka tapauksessa kyseessä on suurempi poikkileikkausmomentin arvo (I), joka pätee. Voit tarkistaa tämän laskemalla nämä arvot karkeasti. Käytetään kaavaa bxh^3/12. Aloita ulomman palkkimuodon mukaan ja vähennä sitten ilmatilat. Kierrä sitten palkkia neljänneskierros ja laske uudelleen.
Se on luultavasti vanha exceltaulukko, jota ei ole päivitetty. Tibnorin vanhoissa taulukoissa ja vanhassa BSK:ssa käytettiin x-akselin ympäri taivutusta jäykkänä suuntana, mikä muutettiin Eurokoodin myötä y-akseliksi.
En muistanut sitä itse asiassa. Mutta nyt kun katsoin Tibnorin taulukosta, huomasin, että taivutus heikossa suunnassa kutsuttiin taivutukseksi z-akselin ympäri, mitä en ollut havainnut aikaisemmin.
Tarkistan, ymmärsinkö oikein...en kuitenkaan oikein tajua, miten se voi osoittaa, että on käytettävä korkeampaa arvoa. En siksi, että epäilisin sinua mitenkään, vaan siksi, että haluan ymmärtää.
Spontaanisti, kun katson palkkia, koen, että se on jäykempi liitoksessa, jossa se seisoo kirjoitetun H:n muodossa johtuen kahdesta pystysuorasta tuesta verrattuna vaakasuoraan H:hon, jossa vain sielu toimii tukena. Onko tämä sama asia, jota kutsutte jäykäksi (pystysuorassa H) ja heikoksi (vaakasuorassa H) suuntaukseksi?
Tässä taisi syttyä vielä yksi lamppu! Taivutus tapahtuu akselin ympäri, eikä akselissa!(?) Silloin x-akselin ympäri taivutus tarkoittaa laippojen taipumista.
Ymmärsinkö oikein...mutta en oikein ymmärrä, kuinka se voi osoittaa, että korkeampaa arvoa tulisi käyttää. En siksi, että epäilisin sinua, vaan siksi, että haluan ymmärtää.
Jopa ilman pitäisi laskea bh^3/12, et ole ottanut kuutiota huomioon laskelmissasi. Ja sitten sinun on laskettava ilma eri tavalla riippuen siitä, mitä akselia käytät, vaikka se on sama poikkileikkaus, jota vähennetään hitausmomentista, leveys ja korkeus muuttuvat riippuen siitä, mitä akselia tarkastellaan.
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.
hordak sanoi: