5 356 lukukertaa ·
19 vastausta
5k lukukertaa
19 vastausta
Riskirakenteet - miksi niitä käytetään...
Sivu 1 / 2
Kun juuri olin löytänyt pienen homehyökkäyksen ullakolta, pohdin tätä riskirakenteiden asiaa.
Jokainen amatööri täällä foorumilla tietää, että ei pidä laittaa orgaanista materiaalia eristyksen kylmälle puolelle. Sovellamme tätä tietoa päivittäin kellariympäristöissä. Useimmille on nykyään itsestään selvää, että eristys laitetaan ulkopuolelle. Talovalmistajat tekevät tietenkin samoin.
Kuitenkin, kun nostaa katseensa muutaman metrin, vaikuttaa siltä, että järki valuu pois päästä, kun sitä kallistetaan taaksepäin. Miksi jatkamme itsepintaisesti kylmien ullakoiden rakentamista, joissa on useita tonneja orgaanista materiaalia ERISTYKSEN väärällä puolella?
Onhan olemassa ratkaisuja eristämiseen ulkopuolelle (tai yhdistelmään ulko- ja sisäpuolta), mikä eliminoi kokonaan tämän suuren ongelman.
MIKSI sekä talovalmistajat että iloiset amatöörit jatkavat perinteistä rakentamistapaa (mutta enemmän eristystä = suurempi ongelma)? Typerää, mitä se on.
Tässä on linkki eräänlaiseen parannukseen:
http://www.thermisol.se/pdf/TH_tak broschyr_web2006.pdf
Olen kuitenkin sitä mieltä, että KAIKKI eristys pitäisi olla ulkopuolella, sen ei pitäisi olla ongelma.
Jokainen amatööri täällä foorumilla tietää, että ei pidä laittaa orgaanista materiaalia eristyksen kylmälle puolelle. Sovellamme tätä tietoa päivittäin kellariympäristöissä. Useimmille on nykyään itsestään selvää, että eristys laitetaan ulkopuolelle. Talovalmistajat tekevät tietenkin samoin.
Kuitenkin, kun nostaa katseensa muutaman metrin, vaikuttaa siltä, että järki valuu pois päästä, kun sitä kallistetaan taaksepäin. Miksi jatkamme itsepintaisesti kylmien ullakoiden rakentamista, joissa on useita tonneja orgaanista materiaalia ERISTYKSEN väärällä puolella?
Onhan olemassa ratkaisuja eristämiseen ulkopuolelle (tai yhdistelmään ulko- ja sisäpuolta), mikä eliminoi kokonaan tämän suuren ongelman.
MIKSI sekä talovalmistajat että iloiset amatöörit jatkavat perinteistä rakentamistapaa (mutta enemmän eristystä = suurempi ongelma)? Typerää, mitä se on.
Tässä on linkki eräänlaiseen parannukseen:
http://www.thermisol.se/pdf/TH_tak broschyr_web2006.pdf
Olen kuitenkin sitä mieltä, että KAIKKI eristys pitäisi olla ulkopuolella, sen ei pitäisi olla ongelma.
Joo, ajatus on kyllä hyvä, mutta näen joitakin haittoja tietojen perusteella, kun käytetään solumuovilevyjä katolla:
* Vaatii pohjakaton raakaponttilautoina, mikä (valitettavasti) vie aikaa/kustannuksia rakentaa tänään.
* Kuka haluaa heittää solumuovilevyjä katolle, kun myrskyää/luntaa...
* Vaatii, että rimoitus ruuvataan - se vie aikaa! Lisäksi näyttää erittäin liukkaalta jyrkissä kallistuksissa...
On varmasti muutama muu ongelma ja rakennusala on melko konservatiivinen "uusien" rakennusmenetelmien suhteen, ja joskus syystäkin!
Mitä muuten oli tapahtunut ullakolla?
* Vaatii pohjakaton raakaponttilautoina, mikä (valitettavasti) vie aikaa/kustannuksia rakentaa tänään.
* Kuka haluaa heittää solumuovilevyjä katolle, kun myrskyää/luntaa...
* Vaatii, että rimoitus ruuvataan - se vie aikaa! Lisäksi näyttää erittäin liukkaalta jyrkissä kallistuksissa...
On varmasti muutama muu ongelma ja rakennusala on melko konservatiivinen "uusien" rakennusmenetelmien suhteen, ja joskus syystäkin!
Mitä muuten oli tapahtunut ullakolla?
Se, että se vie vähän enemmän aikaa, on mielestäni ok. Se on pieni lisäkustannus verrattuna yläpohjan puhdistamiseen homeesta.
Yläpohjalleni on muodostunut hiukan valkohometta erittäin lyhyessä ajassa. Ilmankosteus on erittäin korkea, vaikka talo on niin tiivis kuin vanhassa talossa voi olla (muovia joka puolella). Kaikki tämä tuli lisäeristyksen jälkeen kuin kirje postissa muutama kuukausi sitten.
Pysyvän ratkaisun odotuksessa nostan nyt lämpötilaa siellä ylhäällä matkustamon lämmittimellä öisin. Se ei maksa montaakaan euroa ja näyttää tuottavan tulosta lämpötilassa ja ilmankosteudessa. Mittaustulokset ovat kuitenkin hieman arveluttavia, koska mittarit ovat yksinkertaisia ja mittaan vain ullakolla, en ulkona.
Yläpohjalleni on muodostunut hiukan valkohometta erittäin lyhyessä ajassa. Ilmankosteus on erittäin korkea, vaikka talo on niin tiivis kuin vanhassa talossa voi olla (muovia joka puolella). Kaikki tämä tuli lisäeristyksen jälkeen kuin kirje postissa muutama kuukausi sitten.
Pysyvän ratkaisun odotuksessa nostan nyt lämpötilaa siellä ylhäällä matkustamon lämmittimellä öisin. Se ei maksa montaakaan euroa ja näyttää tuottavan tulosta lämpötilassa ja ilmankosteudessa. Mittaustulokset ovat kuitenkin hieman arveluttavia, koska mittarit ovat yksinkertaisia ja mittaan vain ullakolla, en ulkona.
Hei!
Tuntuu melkein siltä, että vastaat itse kysymykseesi!
Vaikuttaa siltä, että olet täysin tietoinen siitä, että vanha lisäeristetty puuvintti on riskirakenne. Silti olet ilmeisesti juuri päättänyt tehdä sen? Miksi et purkanut kaikkea ja rakennuttanut uudelleen sellueristeellä ulkopuolelle, kun olit kuitenkin sen parissa tekemisessä?
Me olemme myös juuri tekemässä täsmälleen samanlaista riskirakennetta ullakolle, eli lisäeristämme sen. Talomme (40-luvun omakotitalo) olisi mielestäni hieman hassun näköinen, jos katolle laitettaisiin paksu "lakki" sellueristeestä. Epäilen myös, että kattotiili (joka on vaatimuksena kaupunkisuunnitteluvirastolta alueellemme) ei olisi käyttökelpoinen silloin. Joten yksi syy, jonka heti keksin, on esteettinen, joko itse valittu tai pakotettu tiettyjen vanhojen talojen kohdalla.
Toinen syy tehdä riskirakennetta on, että se on paljon yksinkertaisempaa (mikä luulen olevan myös osittain sinun syysi). Lisäksi riskirakenne ei välttämättä tarkoita, että siitä varmasti tulee ongelmia. Se voi toimia hyvin myös.
Joten toinen selkeä syy valita riskirakenteet on se, että olemassa oleva talo sanelee ratkaisut.
Toisaalta uudisrakentamisen yhteydessä mielestäni on paljon vähemmän tekosyitä. Mutta kuten sanottu, ei näyttänyt kovin hyvältä myrsky Perin jälkeen, kun sellueristekatot olivat lentäneet ties minne... Tiilet, rimoitus, huopa ja laudoitus eivät todellakaan lennä yhtä helposti pois, vaikka ne ovatkin alttiimpia homehtumaan
/pinebar
Tuntuu melkein siltä, että vastaat itse kysymykseesi!
Vaikuttaa siltä, että olet täysin tietoinen siitä, että vanha lisäeristetty puuvintti on riskirakenne. Silti olet ilmeisesti juuri päättänyt tehdä sen? Miksi et purkanut kaikkea ja rakennuttanut uudelleen sellueristeellä ulkopuolelle, kun olit kuitenkin sen parissa tekemisessä?
Me olemme myös juuri tekemässä täsmälleen samanlaista riskirakennetta ullakolle, eli lisäeristämme sen. Talomme (40-luvun omakotitalo) olisi mielestäni hieman hassun näköinen, jos katolle laitettaisiin paksu "lakki" sellueristeestä. Epäilen myös, että kattotiili (joka on vaatimuksena kaupunkisuunnitteluvirastolta alueellemme) ei olisi käyttökelpoinen silloin. Joten yksi syy, jonka heti keksin, on esteettinen, joko itse valittu tai pakotettu tiettyjen vanhojen talojen kohdalla.
Toinen syy tehdä riskirakennetta on, että se on paljon yksinkertaisempaa (mikä luulen olevan myös osittain sinun syysi). Lisäksi riskirakenne ei välttämättä tarkoita, että siitä varmasti tulee ongelmia. Se voi toimia hyvin myös.
Joten toinen selkeä syy valita riskirakenteet on se, että olemassa oleva talo sanelee ratkaisut.
Toisaalta uudisrakentamisen yhteydessä mielestäni on paljon vähemmän tekosyitä. Mutta kuten sanottu, ei näyttänyt kovin hyvältä myrsky Perin jälkeen, kun sellueristekatot olivat lentäneet ties minne... Tiilet, rimoitus, huopa ja laudoitus eivät todellakaan lennä yhtä helposti pois, vaikka ne ovatkin alttiimpia homehtumaan
/pinebar
Yksi haitta eristyksen asettamisessa katolle voi olla, että se tulee kalliimmaksi (suurempi pinta-ala ja kalliimpi eristys). Yksikään talonvalmistaja ei valitse vapaaehtoisesti kalliimpaa menetelmää, ellei siitä voi tehdä hyvää mainosta ja lisäksi saada maksua.
Kaikki eristys ulkopuolella, näyttäisikö katto silloin oudolta?
On hieman yllättävää, että edelleen ei ole olemassa valmiita tunnustetusti hyviä menetelmiä pientalorakentamiseen. Jos 20-30-40-50 vuotta sitten olisi rakennettu useita koetaloja/koeosia kaikilla mahdollisilla menetelmillä, olisi tiedetty tänään. Juuri tämä menetelmä, johon viittaat, on poliittinen lausunto. Toki, se voi olla hyvä ja kuulostaa toimivuudeltaan paremmalta kuin tavallinen. Mutta tuntuisihan se kuitenkin paremmalta, jos olisi menetelmiä, joita materiaalituottajat eivät olisi allekirjoittaneet.
Kaikki eristys ulkopuolella, näyttäisikö katto silloin oudolta?
On hieman yllättävää, että edelleen ei ole olemassa valmiita tunnustetusti hyviä menetelmiä pientalorakentamiseen. Jos 20-30-40-50 vuotta sitten olisi rakennettu useita koetaloja/koeosia kaikilla mahdollisilla menetelmillä, olisi tiedetty tänään. Juuri tämä menetelmä, johon viittaat, on poliittinen lausunto. Toki, se voi olla hyvä ja kuulostaa toimivuudeltaan paremmalta kuin tavallinen. Mutta tuntuisihan se kuitenkin paremmalta, jos olisi menetelmiä, joita materiaalituottajat eivät olisi allekirjoittaneet.
Miksi epäilet sitä? Themisolin konseptin mukaanhan aluskatteen päälle pitäisi asettaa koolaus tavalliseen tapaan?pinebar sanoi:
En ymmärrä, miksi sen pitäisi lentää pois myöskään. Aluskate pysyy paikoillaan koolauksen avulla, jotka on ruuvattu sen läpi ja kaiken päällä ovat kattotiilet painollaan. Voidaan aivan yhtä hyvin väittää, että masoniittialuskate voisi lentää pois.
Jos minulla olisi ollut riskikäsitys yhtä selkeä viisi vuotta sitten kuin nyt, saattoi rakenne mahdollisesti olla erilainen. Tietenkin on niin, että kaikki on vaikeampaa remontoinnin yhteydessä, mutta ajattelen lähinnä uudistuotantoa. Sielläkin rakennetaan täysin samalla tavalla kuin aina ennen.pinebar sanoi:Hei!
Minusta vaikuttaa siltä, että vastaat melkein itse kysymykseesi!
Vaikutat täysin tietoiselta siitä, että vanha lisäeristetty puuvintti on riskirakenne. Silti olet ilmeisesti äskettäin valinnut tehdä sen? Miksi et purkanut kaikkea ja rakentanut uudelleen selluvillan kanssa ulkopuolella, kun olit kuitenkin tekemässä?
Me olemme nyt myös juuri tekemässä tarkalleen samanlaista riskirakennetta vintillemme, eli lisäeristämässä sitä. Talomme (40-luvun omakotitalo) uskoakseni näyttäisi hieman kummalliselta, jos siihen laitettaisiin paksu "hattu" selluvillasta katon päälle. Epäilen myös, ettei kattotiiliä (mikä on kaupungin rakennusviraston vaatimus alueellamme) voi silloin käyttää. Joten yksi syy, joka tulee heti mieleeni, on esteettinen, joko itse valittu tai pakotettu joillekin vanhoille taloille.
Toinen syy tehdä riskirakenteita on se, että se on paljon yksinkertaisempi (mikä epäilen olevan sinun syysi myös ainakin osittain). Sittenhän ei riskirakenne tarkoita automaattisesti, että ongelmia tulee. Voi myös käydä hyvin.
Toinen selvä syy, miksi valitaan riskirakenteita, on se, että ollaan kahlittuina olemassa olevaan taloon.
Toisaalta uudisrakentamisessa mielestäni on huomattavasti vähemmän tekosyitä. Mutta kuten sanottu, ei se näyttänyt hyvältä myrsky Per:n jälkeen, kun selluvillakatot olivat lentäneet tuulten mukana kaikkiin suuntiin.... Tiili, ruoteet, huopa ja raakatavara eivät todellakaan lennä yhtä helposti, vaikka ovatkin alttiimpia homehtumaan
/pinebar
Teknisestä näkökulmasta olen varma, ettei ole mitään ongelmia - tietysti pitää rakentaa hieman uudelleen, mutta en näe esteitä sille, etteivätkö talot näyttäisi samalta kuin nykyään, vaikka eristys olisikin ulkopuolella. Sen ei tarvitse näyttää erilaiselta (hattu) kuin nykyään. Tiilien lisääminen ei myöskään ole ongelma.
Kun talonvalmistajat todella alkavat kohdata takuukorjauksia homeisten talojen seurauksena, silmät todennäköisesti avautuvat vaihtoehtoisille rakennusmenetelmille.Betong sanoi:Yksi haittapuoli eristyksen asettamisessa katolle voi olla, että se tulee kalliimmaksi (suurempi pinta-ala ja kalliimpi eristys). Kukaan talonvalmistaja ei vapaaehtoisesti valitse kalliimpaa menetelmää, ellei se voi tehdä hyvää mainontaa ja saada siitä korvausta.
Kaikki eristys ulkopuolella, eikö katto näytä silloin oudolta?
Mutta onhan se hieman yllättävää, että pienrakentamiseen ei ole edelleen olemassa valmiita tunnetusti hyviä menetelmiä. Jos 20-30-40-50 vuotta sitten olisi rakennettu useita kokeilutaloja/kokeiluosia kaikilla ajateltavissa olevilla menetelmillä, olisi tänään tiedossa. Juuri tämä menetelmä, johon viittaat, on puolueellinen. Toki se voi olla hyvä ja kuulostaa toiminnallisesti paremmalta kuin tavallinen. Mutta olisi silti mukavampaa, jos olisi olemassa menetelmiä, joita materiaalivalmistajat eivät olisi allekirjoittaneet.
Minulla ei ole valmista rakennetta mielessä, mutta en näe suoria ongelmia saada kaikki eristys katon ulkopuolelle ilman, että se näyttää oudolta. Se on vain alakaton asennusta hieman alemmaksi, voisi sanoa. Räystäillä ja päätyjen ylityskohta ei tarvitse eristystä, joten siellä voi näyttää tavalliselta.
On varmasti olemassa muitakin rakenteita kuin Thermisols. Se sattui vain olemaan ensimmäinen löytämäni, kun etsin. Spontaanisti haluaisin nähdä kaiken eristyksen ulkopuolella, ei vain hieman yli puolet, kuten Thermisol on tehnyt. Tietysti olisi parempi, jos Boverket tai SP näyttäisi, miten taloja tulisi rakentaa, mutta uusissa rakenteissa valmistajat ovat johtavassa asemassa.
Korkea kuin talo.Jonas_H sanoi:
Minulla on vain halpoja laitteita mittaamiseen juuri nyt ja ne näyttävät mitä tahansa, joten mikä on todellinen arvo, en oikein osaa sanoa. Voin todeta, että olen saanut RF:n laskemaan muutaman prosentin samassa lämpötilassa, ehkä kiitos öisille lämpöharjoituksille. Olen nähnyt lukuja välillä 85 ja 94, mikä on totta, kuten sanottu, en tiedä. Liian kosteaa on joka tapauksessa.
Hei MathiasS
Olen lukenut pohdintojasi ja olen täysin samaa mieltä...onhan loogista, että kokonaisvaltainen ulkoinen kattorakenteen eristys tarjoaa monia etuja...kastepiste siirtyy ulos ja sisätilojen tuulimäärä voidaan käyttää arvokkaina neliömetreinä.
Olen myös etsimässä optimaalista ulkoista kattorakenteen eristystä ja olen tutkinut markkinoita sekä kotimaisia että Euroopassa, missä tätä menetelmää on käytetty viimeiset 20-25 vuotta. Katsokaa vaikka BASF:n kotisivulta tai miksei Maco Dach, joka on myös Ruotsissa nykyään?
Themisol on myös mukana tässä, mutta 16 cm vino styroksi katolla tarkoittaa pitkiä kalliita ruuveja ym. Pelti tai tiili toimii kuten tavallista aivan kuten Fazman sanoo.
Lähetä minulle sähköpostia, jos tarvitset lisätietoja/kotisivuja, joihin kannattaa tutustua ym.
Takman69
Olen lukenut pohdintojasi ja olen täysin samaa mieltä...onhan loogista, että kokonaisvaltainen ulkoinen kattorakenteen eristys tarjoaa monia etuja...kastepiste siirtyy ulos ja sisätilojen tuulimäärä voidaan käyttää arvokkaina neliömetreinä.
Olen myös etsimässä optimaalista ulkoista kattorakenteen eristystä ja olen tutkinut markkinoita sekä kotimaisia että Euroopassa, missä tätä menetelmää on käytetty viimeiset 20-25 vuotta. Katsokaa vaikka BASF:n kotisivulta tai miksei Maco Dach, joka on myös Ruotsissa nykyään?
Themisol on myös mukana tässä, mutta 16 cm vino styroksi katolla tarkoittaa pitkiä kalliita ruuveja ym. Pelti tai tiili toimii kuten tavallista aivan kuten Fazman sanoo.
Lähetä minulle sähköpostia, jos tarvitset lisätietoja/kotisivuja, joihin kannattaa tutustua ym.
Takman69
Postaa linkkisi tänne, jos sinulla on enemmän! Minulle se on jo ohi, koska tuuli on jo eristetty, katolla on uusi pappi, ruode ja tiilet.....
Tässä on ainakin linkki Maco tuotteisiin:
http://www.maco-takisolering.com/tekinf.html
Lisäeristysvaihtoehto täytyy olla kiinnostava remontin yhteydessä.
Tässä on ainakin linkki Maco tuotteisiin:
http://www.maco-takisolering.com/tekinf.html
Lisäeristysvaihtoehto täytyy olla kiinnostava remontin yhteydessä.
Mielenkiintoista tämä...
Voinko katolleni, joka viettää noin 6-7 %, lisätä eristystä ennen kuin vaihdan huovan sekä asennan tuplasaumaisen aluzinkin??
Minulla on kutterilastuvilla ullakolla (ei muovia missään....)
Täytyy tutkia hieman tätä asiaa....
PJ
Voinko katolleni, joka viettää noin 6-7 %, lisätä eristystä ennen kuin vaihdan huovan sekä asennan tuplasaumaisen aluzinkin??
Minulla on kutterilastuvilla ullakolla (ei muovia missään....)
Täytyy tutkia hieman tätä asiaa....
PJ