Hei kaikille, huomenna saamme tilaamamme terassihuoneen kotiin, noin 2 viikkoa ennen sovittua toimituspäivää, ja tunnen olevani vähän "paniikissa", koska minun on tehtävä trossbotten ennen kuin voimme asettaa huoneen paikoilleen. Olemme päässeet niin pitkälle, että meillä on "kaikki" valmiina paitsi itse eristys, ja kysymykseni on, mikä on edullisinta, laittaa solumuovia vai jonkinlaista villaa eristeeksi? Siihen tulee 195 korkeat palkit, joten eristystä pitää laittaa myös niiden väliin.
Seurakysymys, olen saanut erilaisia vinkkejä ystäviltä ja tuttuja siitä, mitä levyä minun pitäisi laittaa pohjalle, kaikkea "trossbottenskiva"-levystä tavalliseen 12mm vaneriin, joka on kyllästetty käytetyllä öljyllä suojaamaan kosteudelta alhaalta. Onko jollain ajatuksia siitä, mikä olisi parempi valinta tässä?
Tuli vielä yksi asia mieleen, onko hyvä vai huono idea laittaa rakennusmuovia eristyksen päälle ennen kuin asetamme lattiapinnan, jonka ajattelimme olevan golvspånskiva? Tarkoitus on, että asetamme lattialämmityksen tämän päälle ja "pintakerrokseksi" olimme ajatelleet mosaiikkia, joka on merikivettyyppiä.
Kiitollinen vastauksista!
Seurakysymys, olen saanut erilaisia vinkkejä ystäviltä ja tuttuja siitä, mitä levyä minun pitäisi laittaa pohjalle, kaikkea "trossbottenskiva"-levystä tavalliseen 12mm vaneriin, joka on kyllästetty käytetyllä öljyllä suojaamaan kosteudelta alhaalta. Onko jollain ajatuksia siitä, mikä olisi parempi valinta tässä?
Tuli vielä yksi asia mieleen, onko hyvä vai huono idea laittaa rakennusmuovia eristyksen päälle ennen kuin asetamme lattiapinnan, jonka ajattelimme olevan golvspånskiva? Tarkoitus on, että asetamme lattialämmityksen tämän päälle ja "pintakerrokseksi" olimme ajatelleet mosaiikkia, joka on merikivettyyppiä.
Kiitollinen vastauksista!
Viimeksi muokattu:
Tarkoitatko kiinteää villalevyä, joka ei tule rullassa?
http://www.masens.se/bilder/artiklar/zoom/373002r_1.jpg ?
Pitäisi varmaan toimia 22 mm lastulevyn kanssa, jotta lattialämmitys voidaan asentaa?
http://www.masens.se/bilder/artiklar/zoom/373002r_1.jpg ?
Pitäisi varmaan toimia 22 mm lastulevyn kanssa, jotta lattialämmitys voidaan asentaa?
yes, helpompi saada tiiviiksi kuin styrox.
Mitä aiot laittaa pintamateriaaliksi? Onko sinulla todella tarkoitus laittaa lattialämmitys? Muista, että se vaatii erittäin hyvin eristetyt lasiosat saadakseen mitään vaikutusta, sillä lattialämmitys on erittäin herkkä kylmävedolle.
Mitä aiot laittaa pintamateriaaliksi? Onko sinulla todella tarkoitus laittaa lattialämmitys? Muista, että se vaatii erittäin hyvin eristetyt lasiosat saadakseen mitään vaikutusta, sillä lattialämmitys on erittäin herkkä kylmävedolle.
Idea lattialämmityksestä tuli ystävältä ja se kuulosti hyvältä idealta, ainakin silloin, mutta katsotaan, vaimo ja myös minä pidämme hieman kivestä lattiana, ja se on mielellään hieman kylmä kävellä, erityisesti talvisin, siksi ajatus itsesäätävästä lämmityskaapelista, joka olisi noin 15 astetta tai jotain sellaista.
Muuten olin itsekin kiinnostunut bambusta lattiana, mutta se ei ole vielä täysin päätetty...
Kiitos vastauksesta muuten!
Muuten olin itsekin kiinnostunut bambusta lattiana, mutta se ei ole vielä täysin päätetty...
Kiitos vastauksesta muuten!
Siis, se toimii lattialämmityksellä, kysymys on vain kuinka energiatehokasta se on
Täältä löytyy paljon tietoa, http://www.lksystems.se/sv/LK-Systems-Sverige1/Golvvarme/Golvvarme-i-uterum/
Henkilökohtaisesti aion laittaa maton ja lämmittää tarpeen mukaan jonkinlaisen takan avulla.
Täältä löytyy paljon tietoa, http://www.lksystems.se/sv/LK-Systems-Sverige1/Golvvarme/Golvvarme-i-uterum/
Henkilökohtaisesti aion laittaa maton ja lämmittää tarpeen mukaan jonkinlaisen takan avulla.
Valinta lämmityksestä riippuu myös siitä, miten sitä käytetään ja ensisijaisesti siitä, pidätkö peruslämmön päällä ja lämpötilan joskus tyyppiä 20 vai pidätkö täyttä lämpöä koko ajan. Jälkimmäinen tulee varmasti kalliiksi (melko kallista pitää sanoa 10 myös ympäri vuoden). Niin hyvin eristettynä se ei näytä.
Juttu on se, että lattialämmitys on hidas, joten et voi kääntää termostaattia 20:een saadaksesi oikean lämpötilan tunnin kuluttua. Se voi kestää päivän...
Rakennamme itse eristettyä erillistä lasiverantaa ja aiomme panostaa oikeasti ylimitoitettuihin konvektori-sähköpattereihin (ilman tuuletinta), jotka voivat nopeasti lämmittää huoneen esimerkiksi 10:stä 20:een. Valettu lattia tulee kyllä olemaan kylmä, mutta laskemme sen varaan, että jalassa on kengät/tossut. Tietysti liittyy siihen, että se on erillinen.
Juttu on se, että lattialämmitys on hidas, joten et voi kääntää termostaattia 20:een saadaksesi oikean lämpötilan tunnin kuluttua. Se voi kestää päivän...
Rakennamme itse eristettyä erillistä lasiverantaa ja aiomme panostaa oikeasti ylimitoitettuihin konvektori-sähköpattereihin (ilman tuuletinta), jotka voivat nopeasti lämmittää huoneen esimerkiksi 10:stä 20:een. Valettu lattia tulee kyllä olemaan kylmä, mutta laskemme sen varaan, että jalassa on kengät/tossut. Tietysti liittyy siihen, että se on erillinen.
Pitkällä aikavälillä se on oikeastaan talon laajennus, ja meillä on todennäköisesti vieraita jne. siellä ulkona, koska meillä on pulaa suuremmista huoneista, vaikka talo itsessään onkin hyvin mitoitettu. Kesäisin meillä ei varmaan ole lainkaan lämmitystä päällä, syksyllä ja keväällä siellä ehkä ollaan enemmän, ja talviaikaan odotamme, että voimme olla siellä hieman kun siltä tuntuu, eikä ole ongelmaa pitää lämpöä pois ja laittaa se päälle aamulla jos aiomme olla siellä illalla, tai ainakin päivää ennen jos meillä on vieraita. Toki ajatus konvektorilämmittimestäkin on käynyt mielessä, lähinnä kustannusten vuoksi. Ajatuksena on lisäksi, että vuoden tai kahden sisällä asennetaan kamiina sisäseinään, joka on vasten ulkohuonetta, ja sinne asennetaan puhallin, joka voi lämmittää ulkohuonetta.
Luulen, että ensimmäiseksi laskisin tehontarpeen. Epäilen, että tarvitset jotain lisäystä lattialämmityksen lisäksi, jotta voit nostaa lämpötilan kohtuullisessa ajassa viileästä tai 5 asteesta, kun ulkona on kylmä. Tähän tarvitset mieluiten keskimääräisen u-arvon lasikutolle. Vaihtoehtoisesti voit tehdä karkean laskelman muutamien oletettujen arvojen perusteella.
Löydän vain kattou-arvon, mutta en mitään seinäosille.
Tehontarve watteina neliömetriä kohti on u-arvo x lämpötilaero
Karkea laskelma, tehontarve 20 asteessa huoneen ollessa 0 astetta ulkona:
Katto: 1 x 20 x 34 = 680 W
Seinät 1.5 x 20 x (2.4 x (7.2 + 4.8+4.8)= 1210 W (oletetaan keskimääräinen u-arvo 1.5 ja 2.4 korkeus keskimäärin ja lasketaan vain yhdelle pitkälle puolelle ja kahdelle lyhyelle puolelle, jos toinen pitkä puoli on taloa vasten)
Lattia: 0.25 x 20 x 34= 136 W (u-arvo 0.25 mikä on suunnilleen se, mikä saadaan 200 mm eristyksellä).
Yhteensä: 2026 W
Tarvitset siis reilut 2 kW vain pitääksesi lasikutton 20 astetta ulkolämpötilaa lämpimämpänä. Lämpötilan nopeaan nostamiseen tarvitset ehkä kaksinkertaisen tehon. Jos haluat lämmittää sitä myös silloin, kun on -10 tai -20, tarve kasvaa 3 tai 4 kW:iin. Laskelmani on kuitenkin karkea ja voi olla enemmänkin hävikkiä, mutta jos sinulla on tarkkoja tietoja lasikuttosta, siitä on apua.
Luulen, että sinulla on ongelmia saada niin paljon tehoa puupalkkeihin. Muistan, että enintään 80W per neliömetri on sallittu. Antaa sinulle 80 *34= 2720 W...
Voit tietenkin käyttää myös muutamia konvektoreita täydentämään lattialämmitystä, jotta voit nopeammin saada lämpötilan nousemaan. Tai voit harkita kamiinia. Jos haluat lisää sähköä, sinun on varmistettava, että sinulla on riittävä sähkövedokset, jotta voit käyttää 4-5 kW. Tulee melko kallista pitää se lämmitettynä pitkiä aikoja kylminä kuukausina. Ilmalämpöpumppu voisi ehkä olla hyvä vaihtoehto?
Muokkaus: Huomasin nyt, että seinäosat S30 isolent näyttävät olevan u-arvolla 3.0 (https://www.skanskabyggvaror.se/uterum/uterumspartier/s30/isolent_s30-699). Silloin seinien tehontarve kaksinkertaistuu... Sitten se on yhteensä 3236 W 20 asteen ero... Sitten en usko, että lattialämmitys riittää ollenkaan
Löydän vain kattou-arvon, mutta en mitään seinäosille.
Tehontarve watteina neliömetriä kohti on u-arvo x lämpötilaero
Karkea laskelma, tehontarve 20 asteessa huoneen ollessa 0 astetta ulkona:
Katto: 1 x 20 x 34 = 680 W
Seinät 1.5 x 20 x (2.4 x (7.2 + 4.8+4.8)= 1210 W (oletetaan keskimääräinen u-arvo 1.5 ja 2.4 korkeus keskimäärin ja lasketaan vain yhdelle pitkälle puolelle ja kahdelle lyhyelle puolelle, jos toinen pitkä puoli on taloa vasten)
Lattia: 0.25 x 20 x 34= 136 W (u-arvo 0.25 mikä on suunnilleen se, mikä saadaan 200 mm eristyksellä).
Yhteensä: 2026 W
Tarvitset siis reilut 2 kW vain pitääksesi lasikutton 20 astetta ulkolämpötilaa lämpimämpänä. Lämpötilan nopeaan nostamiseen tarvitset ehkä kaksinkertaisen tehon. Jos haluat lämmittää sitä myös silloin, kun on -10 tai -20, tarve kasvaa 3 tai 4 kW:iin. Laskelmani on kuitenkin karkea ja voi olla enemmänkin hävikkiä, mutta jos sinulla on tarkkoja tietoja lasikuttosta, siitä on apua.
Luulen, että sinulla on ongelmia saada niin paljon tehoa puupalkkeihin. Muistan, että enintään 80W per neliömetri on sallittu. Antaa sinulle 80 *34= 2720 W...
Voit tietenkin käyttää myös muutamia konvektoreita täydentämään lattialämmitystä, jotta voit nopeammin saada lämpötilan nousemaan. Tai voit harkita kamiinia. Jos haluat lisää sähköä, sinun on varmistettava, että sinulla on riittävä sähkövedokset, jotta voit käyttää 4-5 kW. Tulee melko kallista pitää se lämmitettynä pitkiä aikoja kylminä kuukausina. Ilmalämpöpumppu voisi ehkä olla hyvä vaihtoehto?
Muokkaus: Huomasin nyt, että seinäosat S30 isolent näyttävät olevan u-arvolla 3.0 (https://www.skanskabyggvaror.se/uterum/uterumspartier/s30/isolent_s30-699). Silloin seinien tehontarve kaksinkertaistuu... Sitten se on yhteensä 3236 W 20 asteen ero... Sitten en usko, että lattialämmitys riittää ollenkaan
Viimeksi muokattu:
Kiitos, lattialämmitys ei ollut tarkoitettu huoneen ainoaksi lämmönlähteeksi, vaan ainoastaan luomaan miellyttävä lämpötila lattialle; huone avataan taloon päin, joten sisälämpötila tulee leviämään huoneeseen.
Mitään ei ole vielä päätetty, joten pohdimme edelleen.
Mitään ei ole vielä päätetty, joten pohdimme edelleen.
Mitä tulee ensimmäiseen kysymykseesi siitä, miten sinun tulisi eristää kantavat rakenteet, energialaskelmat osoittavat, että lattia ei tee niin suurta eroa. Toki lattialämmityksellä lattia tulee hieman tärkeämmäksi, mutta lattia tulee silti olemaan niin paljon paremmin eristetty kuin kaikki muu, ettei kokonaisuuteen juurikaan vaikuta käytetty ratkaisu.
L Laggeman sanoi:Hei kaikki, huomenna saamme kotiimme tilaamamme verannan, noin 2 viikkoa ennen arvioitua toimituspäivää, ja tunnen olevani hieman "paniikissa", koska minun on tehtävä rossipohja ennen kuin voimme laittaa huoneen paikoilleen.
Olemme edenneet niin pitkälle, että meillä on "kaikki" valmiina paitsi itse eristys, ja kysymykseni on, mikä on edullisinta, laittaa solumuovia vai jonkinlaista villaa eristeeksi?
Siellä on 195 korkeat palkit, joten niihin täytyy myös laittaa hieman eristystä.
Seuraava kysymys, olen saanut hajanaisia vinkkejä ystäviltä ja tuttavilta siitä, mitä levyä minun pitäisi laittaa pohjalle, kaikkea "rossipohjalevystä" tavalliseen 12mm vaneriin, joka on kastettu jäteöljyyn suojaamaan alapuoliselta kosteudelta. Onko jollakin mietintöjä, mikä olisi parempi valinta tässä?
Tuli vielä mieleen yksi asia, onko hyvä vai huono idea laittaa rakennusmuovia eristyksen päälle ennen kuin laitetaan lattian alusmateriaali, jonka ajattelimme olevan lattiahiomalevyä?
Tarkoitus on, että laitamme lattialämmityksen tämän päälle ja "päällyskerrokseksi" olimme ajatelleet mosaiikkia merenkivityyppinä.
Hyvin kiitollinen vastauksista!