Olen miettinyt, mikä on "paras" tapa eristää maanvarainen betonilaatta. Lattialämmitys tulee koko pohjakerrokseen. Olen nähnyt, että talotoimittajilla on eri eristyspaksuuksia, jotkut 200 ja toiset 300, kuinka suuri ero on, ajattelen silloin eristyskykyä. Seuraako se paksuutta?
Olen kiitollinen hyvistä neuvoista!
Olen kiitollinen hyvistä neuvoista!
Eristyskyky seuraa paksuutta suhteellisesti, käytetyn materiaalin merkitys on pienempi juuri tässä kohtaa. Muita tekijöitä, jotka vaikuttavat materiaalin valintaan.
Mutta sitten, onko taloudellisesti perusteltua käyttää 300:aa 200:n sijaan, sitä voi laskea pitkään, mutta on selvää, että 300 on parempi.
Mutta sitten, onko taloudellisesti perusteltua käyttää 300:aa 200:n sijaan, sitä voi laskea pitkään, mutta on selvää, että 300 on parempi.
on tuskin ketään, joka rakentaa enää vain 200, kaikki mitä olen nähnyt ovat valinneet 300
Joten jos aikoo myydä joskus tulevaisuudessa, en usko, että 200 spekseissä näyttää kovin hyvältä...
muokkaus, ts onhan länsi-Götanmaalta, havaintoni koskevat itä- ja länsi-Götanmaata.
Joten jos aikoo myydä joskus tulevaisuudessa, en usko, että 200 spekseissä näyttää kovin hyvältä...
muokkaus, ts onhan länsi-Götanmaalta, havaintoni koskevat itä- ja länsi-Götanmaata.
Eristys maanvaraisessa laatassa on vähintään 300 mm etelä-/keskisessä Ruotsissa. Todella kaukana pohjoisessa syvässä routamaassa voi jopa 400 mm olla perusteltua plus reunakaistamuotojen 1 metrin ulottaminen talosta. Rakenteen muu osuus eli jos reunassa ei ole eristettyjä elementtejä, voi vaikuttaa siihen, miten "tulisi" tehdä muualla välttääkseen routanostoa, lämpöhävikkiä ja kylmän reuna-alueen sisällä. Tutkijat (tieteilijät) sanovat, että vähintään 250 mm, toiset 270 mm, koskee sekä maanvaraista laattaa että eristystä rossipohjassa, jotta ei synny kondenssia/lämmön siirtymistä alapuoliseen maahan lattialämmityksen käytön yhteydessä, riippumatta siitä, onko kyseessä sähkö- tai vesikiertoinen lattialämmitys.