Täyttääkö ilmarako mitään tarkoitusta, jos julkisivu on katon alla? Ei varmaan tule sadetta, joka pitäisi kuivata.
Sitten ei tuo ole mikään friggebod, jos olet ajatellut, että se on rakennusluvasta vapaa...
Ilmarakon tarkoitus:
Kosteusventilaatio:
Ilmarako varmistaa, että kosteus, joka tunkeutuu julkisivumateriaalin läpi tai tulee sisäpuolelta rakennukseen (esim. diffuusion kautta), voi tuulettua pois.
Tämä vähentää riskiä homeelle, lahovaurioille ja kosteusvaurioille taustamateriaaleissa (esim. tuulensuojalevy, eristys, puurunko).
Julkisivumateriaalin kuivuminen:
Julkisivu voi kuivua nopeammin sateen tai lumen jälkeen, koska ilma voi kiertää verhousmateriaalin takana.
Paineen tasaus:
Voimakkaalla tuulella ja sateella paine-ero rakenneessa pienenee, mikä estää veden painumista julkisivun taakse.
Rakenteen elinikä ja rakennusfysikaaliset ominaisuudet:
Oikein tehty ilmarako edistää koko seinärakenteen pidempää elinikää ja parempaa rakennusfysikaalista suorituskykyä.
Miten se toimii:
Ilmarako on yleensä 20–30 mm paksu.
Se avataan alhaalta (sokkelin tai perustuksen kohdalla) ja ylhäältä (räystään tai päätöksen kohdalla) niin, että ilma voi kiertää vapaasti savupiippuefektin kautta.
Usein on hyönteisverkkoja tai ilmanvaihtoritilöitä estämään tuhoeläimiä pääsemästä sisään.
Jos estän ilmarakon (kuten esimerkissäni, jossa lisärakennus tai varasto on suoraan julkisivua vasten), tuuletus katkeaa, ja kosteusvaurioita voi syntyä muutaman vuoden kuluessa. Tämä on siis erittäin tärkeä yksityiskohta.
Jos tukin ilmarakenteen (kuten esimerkissäni laajennetulla vajalla tai varastolla suoraan julkisivua vasten) tuuletus katkeaa, ja silloin voi kosteuden aiheuttamia vahinkoja syntyä muutamassa vuodessa. Se on siis erittäin tärkeä yksityiskohta.
Ilmarako on tarkoitettu julkisivulle, jota altistetaan säännöllisesti kosteudelle (sade). Seinään, joka sijaitsee kahden rakennusosan välillä ja jossa on katto, ei tarvita ilmarakoa.
Ilmarakosella on rooli julkisivulla, joka altistuu säännöllisesti kosteudelle (sade). Seinään, joka on kahden rakennusosan välillä, joissa on katto, ei tarvita ilmarakoa.
Kiitos. Mutta se ei näytä olevan täysin 100% oikein. Vain osittain oikea
Seinä, joka on kahden rakennusosan välillä, joiden yläpuolella on katto, voi joskus olla suojassa suoralta sateelta – mutta se ei automaattisesti tarkoita, että ilmarako olisi sopivaa poistaa.
Miksi?
Kosteus voi silti kulkeutua rakenteen sisään, esimerkiksi diffuusion tai konvektion kautta (lämmin, kostea sisäilma).
Kondensaatioriski on myös varjoisissa, huonosti tuuletetuissa väleissä – erityisesti jos toinen rakennus on lämpimämpi/kylmempi kuin toinen.
Rakennusmääräykset ja hyvä käytäntö edellyttävät usein ilmarakoa, jos julkisivu on puuta tai muuta materiaalia, joka tarvitsee kuivua ulospäin.
Ainoa mitä olen löytänyt on tämä, mutta se on hyvin yksinkertainen ilman mitään kosteusesteitä tai mitään, rakennettu suoraan maahan.
Tässä on vähän inspiraatiota siitä, kuinka droppbleckillä voi rakentaa, mutta en usko, että tulen sahaamaan julkisivuun, jotta saisin droppbleckin paikoilleen. Asennan luultavasti droppbleckin suoraan lankulle.
useless sanoi:
