Kuten monet ovat maininneet. Kulmissa tarvitaan vinotuet joka suuntaan. Se paranee tietenkin, kun asfaboard asetetaan ulkopuolelle ja OSB+kipsi sisäpuolelle, mutta ennen sitä se on hyvin heiluvaa ilman näitä...
Kuva autotallin rakentamisestani...
Mitä rakennepiirustus sitten sanoo? Kuinka seinät tulisi sivustabiloida? Levyillä? Kuinka tiheästi ruuveilla? Onko kattotuolien piirustukseen piirretty ristikoita tuolien väliin vai tuleeko katto stabiloida pelkästään raakapontilla?
Aabiz sanoi:
Moro, olen keskellä autotallin rakentamista, kun menin laittamaan raakaponttia huomasin, että koko runko horjui. Onko tämä normaalia?
Vaikka nyt kun kaikki raakapontit ovat paikoillaan, se horjuu hieman, tuleeko tämä korjautumaan julkisivun tai kattotiilien painon kanssa?
Olen hieman huolissani, että olen unohtanut jotain mitä pitäisi olla kiinnitettynä haha, liitän joitain kuvia jotta näette kuinka runko on rakennettu.
Muuten ajattelen, että raakapontin ei välttämättä tarvitse mennä kokonaan harjalle asti, pieni n. 5-7 cm rako, joka minulla nyt on, voin peittää paperilla, sitten asetan harjalaudat ja harjaeristeet siihen, joten tuntuu turhalta käyttää aikaa sen täydelliseen laittamiseen sinne, mitä mieltä olette?
Edit: oletan, että n. 1 cm pehmeä kuminen sokkelieriste voi tehdä siitä hieman horjuvamman?
Rautavöillä vinoutuminen harvoin onnistuu hyvin. Ne löystyvät kesällä, kun on lämmintä.
Mikä puuttuu on:
-Tuulensuojalevyt seinillä. Tuulikalvo on kirottu, se sopii vain valmistajan paketoimiseen, kun olet tappanut hänet ja haluat päästä eroon ruumiista.
-Vinotukia seinillä, erityisesti takaseinällä
-Vinotuet välipohjassa
-Tuet, jotka estävät kattotuoleja kaatumasta.
Ei tarvita rakennuspiirustuksia. Kyse on tavallisesta, terveestä järjestä.
Aivan, ja se toimii.
Sinun ei tarvitse olla sääntö joka kattoristikon alla.
Pääsauma josta puhutaan on kattoristikoiden alapaarteessa.
Mitä tarkoitit "myös" kanssa?
Mitä tarkoitat toimii? Vaikuttaa siltä, että sinä vain arvailet.
Enkä ole puhunut säännöstä joka kattoristikon alla, puhuin pilareista. Tietenkin on parempi olla pilari joka kattoristikon alla, niin tekevät kirvesmiehet rakentaessaan, luultavasti syystä.
Alapaarteen "pääsauma" ei ole ollenkaan ongelma, siinä on vain vetovoimia. Ja tekstissä pääsaumoista ei mainittu mitään alapaarteista, vain "yläpaarteista".
Mutta spontaanisti tuntuu siltä, että osa liioittelee hieman. Ei se tule "romahtamaan", erittäin harva rakennus tässä maassa tekee niin.
Totisesti se on parempi vinotuilla tai reikänauhoilla, mutta kun se on valmis ja verhoiltu, se tuskin huojuu tai romahtaa.
Mutta aivan spontaaneesti tuntuu, että osa liioittelee hiukan. Se ei tule "romahtamaan", hyvin harvat rakennukset tässä maassa tekevät sen.
Totta kai vinotukien tai reikänauhan kanssa paranee, mutta kun se on valmiiksi rakennettu ulkovuorauksella, tuskin se ehtii heilua tai romahtaa.
Noh, TS rakenteessa ei ole vielä ulkovuorausta. Kun se on paikallaan, onkin kyse siitä, kun syysmyrskyt iskevät, silloin vakaus ei olekaan niin huono asia.
Jo garage on rakennustyyppi, joka on hieman herkkä. Sisäänkäyntisivun suuren aukon vuoksi, jossa ei ole käytännössä ollenkaan vakauttavaa seinää, autotallirakennus on melko herkkä.
Sukulaisen naapuri muutti autotallinsa, pidensi sitä varasto-osalla samalla kun hän vaihtoi katon, kaikki kattotiilet siirtyivät katolta toiselle puolelle. Hän pidensi repimällä takaseinän, ja rakensi ulospäin siellä. Tuulisena yönä koko rakennus taittui kuin korttitalo.
Hänellä oli aiemmin laittomasti rakennettu varasto-osa laajennuksena takaseinää vasten. Hänelle annettiin uhkasakko purkamisesta, ja hän teki sen. Päivä rakennusluvan valvontatoimiston tarkastuksen jälkeen hän alkoi rakentaa varasto-osaa uudelleen, mutta nyt autotallin puhdas jatkeena, huonoin seurauksin....
Kuulin myös joitain vuosia sitten kahden auton autotallista, joka käytännössä lensi pois, kun autotallin ovet olivat auki. Sen lisäksi sen oli rakentanut käsityöläinen, joka oli tunnettu televisiosta, "fuskbyggarna". Silloinkin se oli ensisijaisesti kysymys epävakaudesta.
Se mitä ihmettelin, oli mitä tarkoitat "myös"?
Mitä tarkoittaa toimii? Tuntuu kuin vain arvailet ja arvostelet.
Enkä ole puhunut säännöstä jokaisen kattotuolin alla, puhuin tolppista. On itsestään selvää, että on parempi olla tolppa jokaisen kattotuolin alla, niin rakentajat tekevät rakentaessaan, luultavasti syystä.
”Generalskarv” alakehyksessä ei ole ollenkaan ongelma, siinä on vain vetovoimia. Ja generalskarv-tekstissä ei mainittu mitään alakehyksistä, vain ”överliggare”.
Mutta nyt ts:n autotallissa on oikea hammarband. Jos sellainen on, en usko, että on kovin tärkeää, jos tukipylväitä ei ole suoraan jokaisen kattotuolin alla. Paino jakautuu kuitenkin.
Yllä olevassa kuvassa ei ole mitään sellaista........
Ajattelitko vastata mitä tarkoitat sanalla ”myös”?
Eli mitä on kattokannattimien kannatuksen lisäksi. Minä en näe mitään muuta kuin kannatuksen, mikä tukee niitä..
Lisään kuvan, joka näyttää miten yleensä sijoitetaan seisovat koolaukset kattotuolien alle.
Noh, harjahirsi on parempi ja ratkaisee ikkunoiden ja ovien sijoittamisen. Mutta varmasti on muitakin teorioita.
Ts autotallissa on harjahirsi.
Yksi asia, johon kiinnitän huomiota, on se, että kattotuolit ovat vain 45mm kantavalla kosketuspinnalla molemmissa päissä. Spontaanisti tuntuu siltä, että se voi aiheuttaa erittäin suuren paineen pienelle alueelle, erityisesti lumikuorman aikana, mutta myös muutenkin.
Minun autotallissani on pylväs suoraan jokaisen kattotuolin alla. Kun kattotuolien väli on 120 cc, yksi kattotuoli sijoittuu joka toiselle pylväälle. En tiedä, onko se tarpeen, mutta se on tukevaa, koska kantava kosketuspinta on huomattavasti suurempi.
Hammarbandin ulkopuolella on upotettu 170mm kantopuu. Tämä suositeltiin juuri siksi, että kattotuolit eivät sijoittuneet tarkalleen seinäkaarien päälle.
Mutta spontaanisti tuntuu siltä, että jotkut liioittelevat hieman. Harvat rakennukset tässä maassa "romahtavat" täysin.
Tietenkin se on parempi vinotuilla tai rei'itetyillä teräsvanteilla, mutta kun se on valmiiksi rakennettu verhouksella, se ei todennäköisesti huoju tai romahda.
No, eräs urheiluhalli maakunnassani romahti yhtäkkiä eräänä talvipäivänä, koska rakentaja jätti tukirakenteet tekemättä, jotka olisivat estäneet kattotuolien kallistumisen, ja luotti siihen, että kattolista pitää ne yhdessä. Puhdas tuuri, ettei ketään ollut paikalla, moni olisi voinut kuolla. Suuri halli, joka muuttui polttopuuksi.
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.
FredrikR sanoi:
