Hei!
Olemme ostaneet vuonna 1938 rakennetun omakotitalon, rinteeseen rakennetun talon 2,5-kerroksessa, ja olemme tekemässä täysremonttia. Piirustuksia ei ole saatavilla, joten olemme tehneet omat luonnoksemme (ne eivät ole täydellisiä, vaan olemme piirtäneet sen perusteella, mitä nyt voimme nähdä). Kun poistimme lastulevyt yläkerrassa, huomasimme, että edelliset omistajat ovat katkaisseet kaksi palkkia kokonaan, jotta voisivat vetää läpi 110 viemäriputken, ja kun olemme luonnostelleet piirustuksen lattiakehikosta, se ei näyttäisi siltä, että näillä palkeilla olisi mitään alustaa ollenkaan (ympyröity punaisella, keltainen on viemäriveto, punainen on muuratut seinät alapuolisessa kerroksessa). Palkkien mitat ovat 50x200 mm ja cc-mitta vaihtelee välillä 400-600 mm.
1. Mikä pitää palkit nyt ylhäällä? Ajattelemme, että haluamme siirtää viemäriputket siitä paikasta ja vahvistaa palkit, kuinka meidän pitäisi edetä vahvistaaksemme palkit? He ovat myös tehneet uria useisiin palkkeihin muiden läpivientien, kuten patteriputkien, vuoksi, 60-80 mm päältäpäin, tarvitsemmeko myös vahvistaa näitä jollain tavalla? Se on pysynyt kasassa useita vuosia, mutta nyt suunnittelemme laattalattiaa kylpyhuoneeseen muovimaton sijaan, kuten aiemmin, ja se tarkoittaa hieman suurempaa kuormitusta kuin aikaisemmin, sekä haluamme olla turvallisella puolella.
2. Haluamme purkaa seiniä/seinäosia sisääntulokerroksessa, vihreällä viivoitettuna alla olevassa kuvassa. Nykyiset seinät ovat rapattuja tiiliseiniä, 150 mm paksuja. Seinä, joka menee poikittain palkkien kantosuuntaan, tukee tietysti palkkeja, sillä ne ovat jatkettuina seinän päällä (tai olisivat, elleivät ne olisi katkaistu). Sinne tarvitsemme kantavan palkin. Mutta entä kaksi muuta seinää, jotka menevät samaan suuntaan kuin palkit, voivatko ne olla kantavia?
On vaikea sanoa mitään täsmällisempää tämän selvityksen perusteella. Haluaisin tietää hieman enemmän yleisestä rakenteesta. Onko souterrengevaiheessa muurattuja ulkoseiniä ja yläkerroksissa puurunkorakenteita? Puolitiilikiviseinät (120 mm tiili ja 15+15 mm rappaus) ovat harvoin kantavia, mutta tässä ne näyttävät olevan. Tämä tulisi tarkistaa. Katkaistut lattianiskat, jotka roikkuvat vain lattia- ja alakatonlautojen varassa, ovat yleensä hyvin heiluvia. Todennäköisesti on parasta (= helpointa ja turvallisinta) lisätä uudet niskat olemassa olevien väliin. 110 mm viemäriputkea (WC-viemäriä) ei saa useista syistä laittaa pitkiä matkoja lattiarakenteeseen. Leikkaukset (jos ne ovat ehdottoman välttämättömiä) on tehtävä asiantuntevan arvioinnin jälkeen. Huolella suunniteltu LVI-uudistus johtaa yleensä uusien hormien tarpeeseen kaikkien putkien hallintaan.
On vaikea sanoa tarkemmin tämän raportin perusteella. Haluaisin tietää hieman enemmän yleisestä rakenteesta. Onko se muuratut ulkoseinät kellarikerroksessa/souterrängkerroksessa ja puurungot ylemmissä kerroksissa? Puoliteholiiviseinät (120 mm tiili ja 15+15 mm rappaus) ovat harvoin kantavia, mutta tässä ne näyttävät olevan. Tämä tulisi tarkistaa. Katkaistut lattiahirret, jotka pysyvät ylhäällä vain lattia- ja alakattolaudoilla, yleensä notkuvat huomattavasti. Todennäköisesti on parasta (= yksinkertaisinta ja turvallisinta) lisätä uudet hirret olemassa olevien väliin. 110 mm viemäriputkia (WC-viemäri) ei saa useista syistä laittaa pitkiä matkoja välipohjaan. Kolojen tekeminen (jos ne ovat ehdottoman välttämättömiä) on tehtävä asiantuntevan arvion perusteella. Harkittu LVI-uudistus johtaa yleensä tarpeeseen uusille kanaville kaikkien putkien asentamiseksi.
Kellarikerroksen/souterrängkerroksen ja ensimmäisen kerroksen seinät ovat muurattuja, toinen kerros koostuu puurankaseinistä. Piirsin nyt toisen kerroksen seinät piirustukseen (ne mitä voimme nähdä sisältä, sitten on ullakkotilaa, joka emme ole tarkemmin tarkastaneet), joten punaiset ovat muurattuja seinät ensimmäisessä kerroksessa (ja katkoviivat ne, jotka haluamme purkaa), ja siniset ovat puurankaseinät toisessa kerroksessa. Katto on taitekatto kahdella kattolyhdyllä. Talon koko on yhteensä noin 9,5 x 7,9 m. Kellarikerroksen/souterrängkerroksen seinät on jaettu samalla tavalla kuin ensimmäisen kerroksen muuratut seinät.
Outoa katkaistuissa palkeissa on, että ne eivät notku yhtään, joten emme oikein ymmärrä, miten se on mahdollista. Mutta ilmeisesti niin, että vahvistamme kokonaisilla palkeilla väliin turvataksemme kuitenkin! Ja mietimme hieman uuden putkivedon kanssa.
Söpö talo. Epätavallista 1938 sokkeliratkaisulla. Tyylillisesti se ei myöskään oikein sovi rakentamisvuoteen. Tilaajalla tai rakennusmestarilla on varmaan ollut omia ideoita. Toimi kuten kirjoitit, vahvista uusilla palkeilla ja harkitse putkien vetoa.
Suloinen talo. Poikkeuksellista nähdä rinneratkaisu vuodelta 1938. Tyylillisesti se ei myöskään täysin sovi rakennusvuoteen. Tilaajalla tai rakennusmestarilla on varmaan ollut omia ideoita. Tee kuten kirjoitit, vahvista uusilla palkeilla ja mieti putkiston vedot tarkkaan.
Alun perin se oli maitokauppa, ehkä siksi se ei näytä tyypilliseltä vuosimallin -38 huvilalta
Tila: Konsultoimalla kollegaa, joka on vanha pientalorakentaja, päädyimme siihen, että seinillä 1 ja 3 ei pitäisi olla kantavaa toimintoa. Aloimme siksi purkamaan seinää 3 tänään, mikä sujui ilman ongelmia.
Jonas ”Snabbe” Andersson sanoi:
Nyt ehkä olen tyhmä, mutta suterränghus pitäisi kai olla rakennettuna rinteeseen? Talo seisoo tasaisella tontilla (näyttää siltä)?
Olsenelm sanoi:
Ei, se seisoo mäessä!