Jäsen
· västra götaland
· 72 viestiä
Totta kai tulee mieli. Ja hinta on aivan kohdallaan ottaen huomioon, mitä se voi tehdä. Mietin, kuinka nopea se on... Jos joutuu seisomaan koko päivän vain muutaman juoksumetrin takia, se on suuri haitta. Jos jollain on kokemusta siitä, olisi erittäin mielenkiintoista kuulla, mitä mieltä olette siitä.
En ole kokeillut mitään, mutta aion ostaa jonain päivänä.Mårtesgården sanoi:
Ja visst blir man sugen. Och priset är ju helt okej med tanke på vad den kan göra.
Mietin kuinka nopea se on... Jos jää seisomaan koko päiväksi vain muutaman juoksumetrin takia, niin se on suuri haitta.
Jos jollakulla on kokemusta siitä, olisi erittäin mielenkiintoista kuulla, mitä mieltä olette siitä.
Jos sanotaan näin: Oletko koskaan nähnyt käytettyä solohyveliä myynnissä blocket.fi-sivustolla? Ei! Ja miksi niin?
Kukaan ei halua myydä hyvelään.
On olemassa ketju "solosågen" -sahasta, jossa on myös keskusteltu solohyvelistä. Etsi se esille.
Jäsen
· västra götaland
· 72 viestiä
Ah... Löysin sen... http://forum.byggahus.se/verktyg-maskiner-fordon/19030-kombimaskin-foer-traebearbetning.html Mietin, mitkä mitat pystyisi halkaista. Voiko terän siirtää keskelle päin, vai onko sillä vain oma paikkansa ja siirretäänkö ne palat, joilla mitataan. Jos näin, pitäisi olla maksimileveys ja se ei näytä olevan suuri, jos katsoo kuvia...?
Löysin sen... http://forum.byggahus.se/verktyg-maskiner-fordon/19030-kombimaskin-foer-traebearbetning.html Mietin, mitkä mitat pystyisi halkaista. Voiko terän siirtää keskelle päin, vai onko sillä vain oma paikkansa ja siirretäänkö ne palat, joilla mitataan. Jos näin, pitäisi olla maksimileveys ja se ei näytä olevan suuri, jos katsoo kuvia...?
Logosolin kotisivuilta löytyy tekniset tiedot ym ym.
www.logosol.se
Siellä mainitaan mm. 230 mm höylänleveys ja 52 mm paksuus.
/Kent
www.logosol.se
Siellä mainitaan mm. 230 mm höylänleveys ja 52 mm paksuus.
/Kent
Ainoa käyttöalue, jota kehotan olemaan käyttämättä itse sahattua puutavaraa, on kantavat rakenteet, kuten palkit, kattotuolit jne. Tämä johtuu siitä, että lajittelusäännöt ovat tiukat ja sallittu jännitys laskee ns. leimaamattomassa puutavarassa. Siksi ei kannata käyttää karkeampia mittoja sen sijaan, että ostaisi ohuempaa normitettua puutavaraa, ollaakseen varman päällä. Et edes tiedä, täytätkö alhaisimman lujuusluokan itse sahatulla/lajittelemattomalla puutavaralla varmasti.
________________
Byggaren
________________
Byggaren
Olen sahannut solosahalla ja höylännyt SH230:lla muutaman vuoden ja mielestäni se toimii hyvin, olen myös tehnyt pienen kotisivun siitä
katso täällä http://hem.passagen.se/byggboy/
katso täällä http://hem.passagen.se/byggboy/
Mikä sanoo, että sahalaitoksen tarkastaja/leimaaja, joka yrittää ansaita mahdollisimman paljon, olisi tarkempi kuin maasilasahuri, jolla saattaa olla paljon kokemusta tukista puutavaran tarkastamisesta ja joka ansaitsee rahaa ajalla, joka kuluu sahaamiseen? Olen törmännyt joihinkin esimerkkeihin, joissa leimasinta on käytetty liikaa...
Kuitenkin uteliaana tähtisahauksesta, tietääkö joku, mitkä sahat soveltavat menetelmää? Luin siitä muutama vuosi sitten, kuinka voidaan saada mahdollisimman paljon irti tukista, ja minusta se muistutti sitä. Siinä tapauksessa he sahasivat saadakseen sydänpuuta ikkunoihin jonkin vanhan menetelmän mukaan, vaikuttaa siltä, että ennen vanhaan tiesivät, mitä tekivät...
Kuitenkin uteliaana tähtisahauksesta, tietääkö joku, mitkä sahat soveltavat menetelmää? Luin siitä muutama vuosi sitten, kuinka voidaan saada mahdollisimman paljon irti tukista, ja minusta se muistutti sitä. Siinä tapauksessa he sahasivat saadakseen sydänpuuta ikkunoihin jonkin vanhan menetelmän mukaan, vaikuttaa siltä, että ennen vanhaan tiesivät, mitä tekivät...
79:an sanoi:
Ensinnäkin, sahat eivät ota vastaan mitä tahansa puutavaraa rakenteisiin käytettävien puutavaroiden sahaamiseen. Sen on esimerkiksi oltava kaadettu koneellisesti eikä käsin, koska kuidut vaurioituvat, kun puut iskeytyvät maahan.
Puu ei myöskään saa olla kasvatettu 'väärin'. Sen on oltava oksaton runkosyvyyden osalta koko elinaikanaan ja erityisesti nuorena. Jo muutama suurempi oksa tukissa riittää siihen, että kaikki menee verhoukseen tai muuhun vähemmän lujuutta vaativaan puutavaraan. Ja tämän lajittelun hoitaa koneenkäyttäjä jo silloin, kun puu on kaadettu, karsittu oksista ja pätkitty tukiksi. (Voi myös mennä massapuuksi.)
Sitten kyse ei ole siitä, että käytetään mahdollisimman paljon yhdestä tukista, vaan siitä, että saadaan siitä parasta mahdollista, joten suuri osa pintapuun osista jätetään pois.
Mutta tämän jälkeen vaaditaan vielä lajittelu kvistien ja muiden heikkouksien perusteella, mikä johtaa puutavaran jakautumiseen eri lujuusluokkiin. Sitten puutavara leimataan, ja silloin tiedetään myös, kuinka paljon se kestää merkittävässä lujuusarviossa, joka on 95 % empiirisesti määritetystä murtolujuudesta.
On melko harvoja maatilasahureita, jotka pystyvät siihen. Heidän on tyydyttävä siihen, että heidän puutavaransa hyväksytään matalimpaan merkittävässä lujuusarviossa. Aikaisemmin kutsuttu E-puuksi, eli muuntyyppiseksi puuksi.
Jos sitten kuormitus on mitä on ja aiot rakentaa tällä puutavaralla, rakentajan on merkittävästi kasvatettava mittoja, jotta normit täyttyvät. Ei siis auta, että taivutusvastus 45x195 on sama sekä matalimman että korkeimman lujuusluokan puutavarassa. Kuinka paljon se kestää, riippuu luokasta, joka kerrotaan taivutusvastuksella. Siksi itse sahattu puutavara on lopulta epäekonomista samassa rakenteessa. Rakentajana sinun on yksinkertaisesti huomattavasti kasvatettava itse leikatun puutavaran mittoja suhteessa normeerattuun/leimattuun.
________________
Rakentaja
Noh, mutta sitten emme saa unohtaa, että on melko paljon vanhoja puutaloja, jotka ovat selviytyneet sekä ajan hampaalta että myrskyiltä, tämä ilman leimattua puutavaraa. Vanhanaikaiset sahurit ja puusepät tiesivät selvästi, mitä tekivät, ja korjuukoneita ei ole käytetty niin monta vuotta.
Tähti sahausta käytetään myös estämään puuta vääntymästä, vuosirenkaat ovat samassa suunnassa kaikissa sahatuissa puissa. On mahdollista hienosäätää sahausviiltoja esimerkiksi solosågilla.
/Kent
Tähti sahausta käytetään myös estämään puuta vääntymästä, vuosirenkaat ovat samassa suunnassa kaikissa sahatuissa puissa. On mahdollista hienosäätää sahausviiltoja esimerkiksi solosågilla.
/Kent
snickarboden sanoi:
Kyllä, se on totta. Mutta silloin on myös yleensä kyse puutavarasta, joka on kaadettu oikeaan vuodenaikaan, valittu huolellisesti käyttötarkoitusta varten eikä ole säästetty mitoissa. Jos katsot vanhempaa puurakennetta, niillä ei usein ollut aavistustakaan taivutusvastuksesta. He ottivat puusta niin paljon kuin pystyivät, usein nelikulmaista sahatavaraa tai sahatavaraa, jonka leveys oli suuri suhteessa korkeuteen. Nykyään pyritään hyödyntämään lujuus maksimaalisesti ja siksi pärjätään heikommalla sahatavaralla (vähemmän leveys suhteessa korkeuteen). Kaikki liittyy taloudellisiin näkökohtiin, mutta myös lisääntyneeseen tietämykseen statiikasta ja lujuusopista, joka ei ollut vanhoina aikoina olemassa.
Voit esimerkiksi yrittää saada jonkun tämän päivän suunnittelijoista selittämään, miten tämä voi selvitä.
Kuvat on otettu yli 100 vuotta vanhasta navetasta, jonka jänneväli on 10 m. Mitat ovat 6"x6" ja koko runko. Kattotuolit ovat noin 3 metrin välillä. Katolla on ollut (alun perin) paanut, jotka myöhemmin peitettiin 40 tonnin tiilellä (poistettu) ja nyt on alumiinikatto (4 tonnia). Kaikki alkuperäisen paanukaton päällä. Ja kuten näet, ei ole tehty suuria ponnistuksia kattotuolien yhteen liittämiseksi solmukohdassa.
Tapaan yhä kylänkirvesmiehiä, jotka tekevät tavallaansa vanhalla hyväksi havaitulla tavalla ja se kestää. Mutta kuinka suuri on turvamarginaali murtotilanteeseen asti, kukaan heistä ei tiedä esimerkiksi.
Vierittämätön sahanleikkuu on uusi käsite minulle ja luulen, että tarkoitat sitä, mitä kutsutaan kvartersahaus (toisin kuin läpisaagauksessa)? Kvartersahauksessa runko käännetään jokaisen leikkauksen kohdalla niin, että vuosirenkaat ovat 90 astetta terää vasten.
_____________________
Byggaren
Luulen, että voi sanoa, että kyse on melko paljon siitä, pitäisikö lähteä liikkeelle piirustuksesta vai todellisuudesta... Joissakin rakennuskohteissa ei ole sopivaa poiketa piirustuksista, mutta toisissa ongelmat ratkaistaan ajan myötä, ensimmäisessä tapauksessa leimattu puutavara on välttämätöntä, kun taas toisissa tapauksissa todellisuus, puutavara jne. määräävät. Yksinkertaisesti erilaisia tapoja työskennellä.
Käsitettä neljännekseen sahattu käytetään hieman eri tavoin, joissakin tapauksissa se tarkoittaa vain, että tukista leikataan neljä kakkupalaa, jotka sitten sahataan oikeisiin mittoihin. Toisissa tapauksissa se tarkoittaa, että kaikki palat leikataan siten, että vuosirenkaat ovat radiaalisesti.
/Kent
Käsitettä neljännekseen sahattu käytetään hieman eri tavoin, joissakin tapauksissa se tarkoittaa vain, että tukista leikataan neljä kakkupalaa, jotka sitten sahataan oikeisiin mittoihin. Toisissa tapauksissa se tarkoittaa, että kaikki palat leikataan siten, että vuosirenkaat ovat radiaalisesti.
/Kent
Katso vähän näitä linkkejä stjärnsågatista.
http://www.trainformation.se/pdfnews/1999/3031-199.pdfhttp://epubl.luth.se/1402-1560/2000/06/LTU-YTH-EX-0006-SE.pdf
Imported_Byggaren: Koneenkuljettaja apteroi puutavaran saadakseen oikean tukin, mutta tukit mitataan aina sahoilla ja luokitellaan ennen sahausta, joten maksetaan sahan mittauksen mukaan eikä koneen datan mukaan, kuljettaja ja tietokone eivät esimerkiksi näe puun sisäisiä vaurioita vaan ainoastaan pinnallisia. Se, että pitäisi kaataa koneella eikä käsin, ei pidä myöskään paikkaansa. Koneen kaataessa puita ja tukkeja syntyy monia halkeamia ja vaurioita, ja se riippuu myös siitä, millaiset syöttövalssit koneessa on, www.skogforsk.se/templates/SF_DocumentDownload____18353.aspxhttp://www.vmfqbera.com/Kvalitetssystem/A-Cirkular/Virkesmatning/PDF/Cirkular_A-318.pdfhttp://vxu.se/td/sot/forskning/nyhetsbrev/nyhetsbrev_nr2_webb.pdf
Sitten että syntyisi enemmän halkeamia, kun kaataa manuaalisesti?? Miksi niin? Kun kone kaataa puun, se myös painaa sen alas ja mahdollisesti tuo sitä lähemmäksi konetta, mikä saisi aikaan suuremman nopeuden ja kovemman iskun maahan, ja puun yläosa vain koskettaa maata. Kun kaadat puun itse, yrität asettaa sen mahdollisimman hyvään paikkaan, et esimerkiksi kiven päälle, mikä voisi vahingoittaa puutavaraa. Et halua juuripään iskevän ylös, koska seisot lähellä. Toivottavasti koneen kuljettaja tietää mitä tekee, jos hän lähettää väärän tukin väärälle sahalle, siitä tulee hylkyä, vaikka olisikin ns. knivfura (viilutukki).
http://www.trainformation.se/pdfnews/1999/3031-199.pdfhttp://epubl.luth.se/1402-1560/2000/06/LTU-YTH-EX-0006-SE.pdf
Imported_Byggaren: Koneenkuljettaja apteroi puutavaran saadakseen oikean tukin, mutta tukit mitataan aina sahoilla ja luokitellaan ennen sahausta, joten maksetaan sahan mittauksen mukaan eikä koneen datan mukaan, kuljettaja ja tietokone eivät esimerkiksi näe puun sisäisiä vaurioita vaan ainoastaan pinnallisia. Se, että pitäisi kaataa koneella eikä käsin, ei pidä myöskään paikkaansa. Koneen kaataessa puita ja tukkeja syntyy monia halkeamia ja vaurioita, ja se riippuu myös siitä, millaiset syöttövalssit koneessa on, www.skogforsk.se/templates/SF_DocumentDownload____18353.aspxhttp://www.vmfqbera.com/Kvalitetssystem/A-Cirkular/Virkesmatning/PDF/Cirkular_A-318.pdfhttp://vxu.se/td/sot/forskning/nyhetsbrev/nyhetsbrev_nr2_webb.pdf
Sitten että syntyisi enemmän halkeamia, kun kaataa manuaalisesti?? Miksi niin? Kun kone kaataa puun, se myös painaa sen alas ja mahdollisesti tuo sitä lähemmäksi konetta, mikä saisi aikaan suuremman nopeuden ja kovemman iskun maahan, ja puun yläosa vain koskettaa maata. Kun kaadat puun itse, yrität asettaa sen mahdollisimman hyvään paikkaan, et esimerkiksi kiven päälle, mikä voisi vahingoittaa puutavaraa. Et halua juuripään iskevän ylös, koska seisot lähellä. Toivottavasti koneen kuljettaja tietää mitä tekee, jos hän lähettää väärän tukin väärälle sahalle, siitä tulee hylkyä, vaikka olisikin ns. knivfura (viilutukki).
Ei. Tähtileikkaus ei ilmeisesti ole sama kuin neljännesleikkaus, vaikka periaate onkin suurimmaksi osaksi sama. Kysymys kuuluu kuitenkin, mitä tehdään ylijääville kiiloille? Kolmioita ei yleensä käytetä rakennuskonstruktioneissa tukkeina, lankkuina ja lautoina, puheena sirpaleista.
Se riippuu luultavasti siitä, kuka istuu harvesterin ohjaimissa, miten kaato tapahtuu. Olen nähnyt aika monta kuljettajaa kahdeksan vuoden aikana, kun olemme asuneet täällä (periaatteessa kaksi uutta joka vuosi), joilla on ollut erilaisia tapoja käsitellä konetta (myös eri merkeiltä). Nuoremmat harrastavat puiden kaatoa niin nopeasti kuin mahdollista. Eli siitä hetkestä, kun puu on otettu kiinni, kaadettu, oksittu ja katkottu, vientiin ja seuraavan puun kiinnittämiseen on kulunut eri aikoja. Ne, jotka paiskovat puut maahan, kestävät noin 25 sekuntia 30-metristen kuusien kanssa. Ne, jotka kaatavat varovasti, kestävät jopa 60 sekuntia. Tämä tapahtuu usein vanhemmilla kuljettajilla, jotka kaatavat puun hitaasti ympäröiviä puita vasten, eivät nosta laitetta liian korkeaksi maanpinnasta, jotta sahattava tukki ei osu maahan katkaistuna, jne. Silloin ei myöskään synny halkeamia puuhun.
Käsin kaadettavassa tukissa yläosa osuu aina maahan. Jos maa ei ole täysin tasainen, vaan kumpuileva (kuten se useimmiten on metsämaastossa täällä Orustilla), runkoon tulee väistämättä mutka, kun puu kaatuu, ja puun painolla kulkee värähtely koko rungon läpi, kunnes tyvi asettuu paikoilleen.
_________________
Rakentaja
Se riippuu luultavasti siitä, kuka istuu harvesterin ohjaimissa, miten kaato tapahtuu. Olen nähnyt aika monta kuljettajaa kahdeksan vuoden aikana, kun olemme asuneet täällä (periaatteessa kaksi uutta joka vuosi), joilla on ollut erilaisia tapoja käsitellä konetta (myös eri merkeiltä). Nuoremmat harrastavat puiden kaatoa niin nopeasti kuin mahdollista. Eli siitä hetkestä, kun puu on otettu kiinni, kaadettu, oksittu ja katkottu, vientiin ja seuraavan puun kiinnittämiseen on kulunut eri aikoja. Ne, jotka paiskovat puut maahan, kestävät noin 25 sekuntia 30-metristen kuusien kanssa. Ne, jotka kaatavat varovasti, kestävät jopa 60 sekuntia. Tämä tapahtuu usein vanhemmilla kuljettajilla, jotka kaatavat puun hitaasti ympäröiviä puita vasten, eivät nosta laitetta liian korkeaksi maanpinnasta, jotta sahattava tukki ei osu maahan katkaistuna, jne. Silloin ei myöskään synny halkeamia puuhun.
Käsin kaadettavassa tukissa yläosa osuu aina maahan. Jos maa ei ole täysin tasainen, vaan kumpuileva (kuten se useimmiten on metsämaastossa täällä Orustilla), runkoon tulee väistämättä mutka, kun puu kaatuu, ja puun painolla kulkee värähtely koko rungon läpi, kunnes tyvi asettuu paikoilleen.
_________________
Rakentaja
Ei, kolmiorima ei ole niin mielenkiintoinen rakennuspuutavarana, mutta sopii esimerkiksi listoihin ja rimoihin.
On väistämätöntä, että rungossa tapahtuu taipumista kaatamisen yhteydessä, mutta näin käy myös syysmyrskyjen aikana, eikä niidenkään voimat ole armollisia. Lisäksi kaikkiin paikkoihin ei pääse hakkuukoneella, eikä se voi käsitellä kaikkia puita.
/Kent
On väistämätöntä, että rungossa tapahtuu taipumista kaatamisen yhteydessä, mutta näin käy myös syysmyrskyjen aikana, eikä niidenkään voimat ole armollisia. Lisäksi kaikkiin paikkoihin ei pääse hakkuukoneella, eikä se voi käsitellä kaikkia puita.
/Kent