Katselin hieman, kuinka paljon lehtiä oli kertynyt katolle syksyn jälkeen. Huomasin, että käytännössä kaikki kattoruoteet sekä päätylauta olivat homeessa.

Ripalaudat näyttävät olevan kunnossa. Muovin alla oleva puutavara näyttää uudelta.

Katto on rakennettu viime kesänä minun toimesta seuraavasti:

Höyrynsulku
195 mm eristys
3 mm öljytempera
25 mm tuuletusrako, avoinna harjaan koko rakennuksessa
22 mm raakalauta
T-emballage Evo kattokangas
25 mm ripa/kattoruode
Betonitiilet

Harja on tuuletettu sisältä (avautuen harjassa) sekä ilmastointiharjan avulla. Katselin niin pitkälle kuin pystyin tuuletusraon sisään välissä öljytempera/raakalauta, enkä nähnyt mitään kasvustoa.

Katto, jossa näkyy harjalauta ja muovia, vierekkäin asennettuna katemateriaalien alle. Tikkaus ja puulevyt näkyvissä. Mögligt bärläkt under ett tak som byggts förra sommaren.

Mitä on tapahtunut?
 
Myös tila pannujen alla tarvitsee tuuletusta. Harjalauta ei varmaankaan pidä muovista yläpuolella. Vaikea sanoa enempää ilman, että on nähnyt osaa harjasta.
 
Vaihda kohta 1 Benders ventinock -nimikkeeseen. Näin katto näyttää. Kattorakenteen poikkileikkaus, jossa näkyy eri kerrokset ja materiaalit numeroituina. Nockbräda on poistettu ja kuvattu ilman sitä.
Ensimmäisessä viestissä olevassa kuvassa harjalauta on poistettu. Se ei ole siis asennettuna muovin alle. Kuitenkin ventinock-muovin alle.

Unohdin mainita, että minulla on myös liimapuupalkki keskellä. Mutta sillä ei ole merkitystä toiminnolle.
 
K
Eihän sisäilman kosteus pääse höyrysulun läpi millään tavalla? Jos se tiivistyy koolauksiin, syntyy hometta..
 
  • Tykkään
rererere
  • Laddar…
I inspectah44 sanoi:
Kuvassa ensimmäisessä viestissä on harjalauta poistettu
OK. Perussyy on selvä, kattotiilten alla on liian korkea suhteellinen kosteus. Koska muovi on koolauslautojen päällä ja aivan ylimmän kantavan laudan alla, ei ilma pääse pois kattotiilien alta. Suhteellisen matala kattokulma ei paranna asiaa. Et kai ole käyttänyt diffuusioavointa kattokangasta?
 
Kaltevuus on noin 22 astetta eikä siinä ole käytetty diffuusioavointa kangasta. Jalanokan pituus on vajaat 4 m.

En ymmärrä, miten ilma kattotiilien alla ei ole päässyt ulos. Se onhan "avoin" koko matkan niskalautaan asti ja eteenpäin venttiilinokkaplastin kautta.

Voiko laudan tuuletus häiritä ilmavirtausta räystäältä nokkaan?

Kysymys on, auttaako jos on kapeampi muovikaistale nokka-aukossa niin, että ilma pystyy liikkumaan helpommin ylöspäin? Koska minun on pakko pitää jonkinlainen suoja aukon päällä.

Kummallista, että pohjauskoolaus on selvinnyt!
Ei tunnu erityisen hyvältä, että hometta on jo syntynyt, mutta oletan, että minun täytyy pitää sitä silmällä ja elää sen kanssa.
 
I inspectah44 sanoi:
Kummallista, että ströläkten on säilynyt!
Se on loogista. Se sijaitsee alempana. Hometta ullakolla tulee aina aluspontin alapintaan, ei muuhun kattorakenteeseen. Sinun on löydettävä tapa tuulettaa paremmin tiilien alla. 22 asteen kattokaltevuus on käytännössä aivan liian huono yhdistettynä betonitiiliin. Falsade tiilet pitäisi kyllä kestää 20 astetta, mutta se on teoriassa. Melko pitkä katon lape, 4 metriä, vaikuttaa myös.
 
Kuinka tarkoitat, että ströläkten on alempana? Nehän ovat käytännössä kiinni bärläktenissä? Råspontin alapuolen en ole nähnyt kasvavan mitään. Ainakaan vielä. Puinen rima katon alla, viereinen laudutus ja kattolevy näkyvissä, huomio kiinnittyy rimojen korkeuseroihin ja rakennusmateriaalien kunnollisuuteen.
Benders ilmoittaa, että alin kaltevuus heidän betonitiililleen on 14 astetta.

Luulen, että kuten mainitsin aiemmin, aion pienentää muovikaistaleen ja suurentaa reikiä ventinockissa. Vaihdan nockbrädan uuteen, niin katsotaan, onko siitä hyötyä. Musta, aaltoileva muovinen harjatiiviste tuuletusrei'illä. Käytetään kattorakenteissa betonitiilien kanssa.
 
Vesihöyry tiivistyy materiaalille, joka on kylmin. Ruode on kylmempi kuin aluskate. Kun Benders ilmoittaa 14 astetta alimmaksi kaltevuudeksi heidän betonitiililleen, he tekevät lyhytnäköisen arvion. Jos betonitiilien halutaan kestävän pitkään, niiden kallistuksen tulisi olla paljon suurempi. Mielestäni se on harhaanjohtavaa mainontaa. Jos lisäät ilmanvaihtoa tiilien alla, ongelmat ratkeavat. Vielä ei ole tapahtunut mitään vakavaa, olet vain saanut varoituksen.
 
  • Tykkään
Jesper Ronn ja 1 muu
  • Laddar…
Nyt ymmärrän mitä tarkoitat. ;)
Kiitos, että käytit aikaa auttamiseen.
 
LillaNorrviken
Hur blev resultatet?
Ska också ha ventilerad nock, men blir inte riktigt klok på hur ventilationen under pannorna ska avslutas för att inte slussas in under plastfolien.

Hade man kunnat ha något annat än plastfolien så kanske det finns en bra lösning, men vad skulle det isf vara?
Man vill ju samtidigt skydda nocken som är öppen…
 
Funderar själv på bästa lösning nu.
Isolerad förråd.
Benders justerbara nockhållare och ventinock remsan uppe på nockbrädan? 25 mm luftspalt från takfot till nock och öppen nock (30mm springa från råspont till takstolsspets)

Dra pappen upp till kanten på råsponten?

Ingen plast
 
LillaNorrviken
Mackster1991 Mackster1991 sanoi:
Funderar själv på bästa lösning nu.
Isolerad förråd.
Benders justerbara nockhållare och ventinock remsan uppe på nockbrädan? 25 mm luftspalt från takfot till nock och öppen nock (30mm springa från råspont till takstolsspets)

Dra pappen upp till kanten på råsponten?

Ingen plast
Så du menar att man kör Benders ventinock-remsa ISTÄLLET för plasten, och att den remsan isf monteras på ströläkten.
 
LillaNorrviken LillaNorrviken sanoi:
Så du menar att man kör Benders ventinock-remsa ISTÄLLET för plasten, och att den remsan isf monteras på ströläkten.
Har läst och kollat lite mer videos nu och landat i att det blir plast samt benders ventinock för min del.

Råsponten täcker man med papp/duk fast lämnar öppen nock dvs 30 mm luft mellan råspont och takatolspets så luften i det isolerade utrymmet kan komma ut uppåt.

Plasten (eller duk/papp) sätter man sedan på ströläkten så där blir 25 mm luftglipa. Mest för att förhindra att om det skulle storma och läcka ner vatten så trillar det ner på plasten och rinner neråt istället för in i 30 mm springan till vindsutrymmet.

Denna videon förklarar det bra. Det är samma princip som bilderna visar.

Ventinock uppe på nockbrädan som bilden som extra säkerhet

Enig?


IMG_7848.png IMG_7849.png IMG_7844.png
 
LillaNorrviken
Mjo, jag förstår principen här men jag förstår inte hur ventilationen som vandrar under pannorna, ska kunna ta sig ut.

Plasten/duken/pappen som vi monterar på ströläkten och som vi sedan ovanpå monterar en bärläkt, kommer ju inte skapa någon luftspalt för luften att vandra ut.

All luft som kommer in vid takfoten och vandrar under takpannorna kommer ju riktas in under plasten/duken/pappen.

Det är här jag blir fundersam till om man ska använda något annat än plast för att kunna ventilera ut luften rakt uppåt. Behövs någon sorts diffusionsöppen duk eller något inbillar jag mig.
Jag förmodar att det är just pga av detta som trådskaparen i detta inlägg har fått mögel på sin ströläkt, dvs att ventilationen i nocken är för dålig.

Jag planerar dessutom att anvönda mig av Benders platta takpannor (carisma), och med dessa blir det völdigt tätt mellan anläggningen i pannans ovankant och bärläkten. All ventilation kommer därför vara tvungen att gå via den 25mm luftspalt som ströläkten skapar. Felet blir att den luftspalten leder oss in UNDER plasten...så vart ska det ta vägen sen....?
 
  • Snip20260824_2.png
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.