Hei!
Ajattelin kysyä, onko jollakulla tietoa siitä, miten 70-luvulla valettiin betonilaattoja.
Olen kuullut jonkun sanovan, että laattaan valetut koolingit imevät ajan mittaan kosteutta?
Olen suunnittelemassa takkahuonetta, onko jollakulla vinkkejä siitä, miltä voisi näyttää talo vuodelta 69 kellarilla?
Ajattelin kysyä, onko jollakulla tietoa siitä, miten 70-luvulla valettiin betonilaattoja.
Olen kuullut jonkun sanovan, että laattaan valetut koolingit imevät ajan mittaan kosteutta?
Olen suunnittelemassa takkahuonetta, onko jollakulla vinkkejä siitä, miltä voisi näyttää talo vuodelta 69 kellarilla?
Oli tavallista painaa hieman puutavaran pätkiä (tavallista tai painekyllästettyä) märkään kuivumattomaan betoniin, jotta talon seinien aluspalkit saataisiin kiinnitettyä siihen. Tämä oli ennen piikkipistoolien aikaa, ja porakoneiden ja betonin leviäjien sekä kaiken muun hienon, mitä nykyään on tarjolla. Nämä puutavarat mätänevät, jos ne eivät ole painekyllästettyjä, ja siitä alkaa haista pahalta (koko talossa), jos ne ovat painekyllästettyä puuta. Ne kuitenkin kestävät hyvin, jos talo sijaitsee erityisen kuivalla ja hyvällä maalla.
Mutta nyt kai puhut kellarikerroksesta, ja silloin harvoin näyttää siltä. Silloin valettiin tai muurattiin usein perustusjalka, jonka päälle kellarin seinät muurattiin, ja valettiin betonilaatta jalan/seinien sisäpuolelle. Syyttä puutavaran painamiseen johonkin kohtaan kyseisessä rakenteessa oli harvoin.
Ja sitten siirrytään joka tapauksessa jossain vaiheessa puuhun, jos kyseessä on puutalo, mutta usein se oli vähintään puoli metriä maan yläpuolella, mikä tekee riskin, että maaperän kosteus pääsisi puutavaraan, pieneksi.
Minulla on oikeastaan erittäin rajoitetut tiedot tästä, joten jos muilla on jotain lisättävää, on hyvä, jos kirjoitatte siitä.
Muokkaus:
Gillestuga kellarissa vanhemmassa talossa on vaikea rakenne, tyypiltään jonkinlainen riskialtis rakenne. Täytyy miettiä, mihin kosteus, joka tulee kellarin seinien läpi (tai tiivistyy niitä vasten), menee. Joten lukekaa huolella eri rakenteista, ennen kuin alatte sisustamaan kellaria.
Sisustamaton kellari on aina raikkain, tällaisissa taloissa.
Mutta nyt kai puhut kellarikerroksesta, ja silloin harvoin näyttää siltä. Silloin valettiin tai muurattiin usein perustusjalka, jonka päälle kellarin seinät muurattiin, ja valettiin betonilaatta jalan/seinien sisäpuolelle. Syyttä puutavaran painamiseen johonkin kohtaan kyseisessä rakenteessa oli harvoin.
Ja sitten siirrytään joka tapauksessa jossain vaiheessa puuhun, jos kyseessä on puutalo, mutta usein se oli vähintään puoli metriä maan yläpuolella, mikä tekee riskin, että maaperän kosteus pääsisi puutavaraan, pieneksi.
Minulla on oikeastaan erittäin rajoitetut tiedot tästä, joten jos muilla on jotain lisättävää, on hyvä, jos kirjoitatte siitä.
Muokkaus:
Gillestuga kellarissa vanhemmassa talossa on vaikea rakenne, tyypiltään jonkinlainen riskialtis rakenne. Täytyy miettiä, mihin kosteus, joka tulee kellarin seinien läpi (tai tiivistyy niitä vasten), menee. Joten lukekaa huolella eri rakenteista, ennen kuin alatte sisustamaan kellaria.
Sisustamaton kellari on aina raikkain, tällaisissa taloissa.
Viimeksi muokattu:
Taloni on vuodelta 69 ja se on rakennettu perustuksella ja ohuella betonilattialla kellarissa. Betonin alla on muovi, joka suojaa kosteudelta. Betonissa on painekyllästettyjä jänteitä, jotka eivät lainkaan haise koko talossa. Ne saattavat päästää jonkinlaista hajua. Näihin jänteisiin oli kiinnitetty lattiajänteet ja niiden päällä oli parkettilattia. Lattiajänteiden välissä oli eristettä.
Aha, sitten heidän on täytynyt ajatella lattian asentamista jo talon rakennusvaiheessa.bobas sanoi:
Olen saanut käsityksen, että useimmat kellaritalot tuolta ajalta oli suunniteltu vain lämmityskattilalle, pesutuvaksi, varastoksi ja muuksi sellaiseksi, kaikki raakapetonia lattiana.
Mutta niinpä vain ...
