Miksi rappaus muuttui huonoksi talvella

[cpalm]

Mutta saadakseen niin voimakasta pakkasrapautumista kuin aloitusviestissä, niin jotain on tehty "väärin".

Kyllä, TS:n tapauksessa on todennäköisesti kyse siitä, että kosteus on pääsääntöisesti tullut ylhäältä, siitä en ole eri mieltä. Mutta vaikka seinä olisi ollut peitetty, on huono idea rappata C-laastilla niin lähellä maata. Se on kapillaarista imua maasta, mutta myös roiskeita maasta ja ympäröivästä kasvillisuudesta sekä ei vähiten lumesta. Se voi kestää jonkin aikaa, mutta heti kun olosuhteet muuttuvat epäsuotuisiksi nopeiden sään vaihteluiden vuoksi sateen ja pakkasen välillä, se kärsii.

 

[fsn]

Totta kai, TS:n tapauksessa kosteus on luultavasti tullut pääasiassa ylhäältä, enkä ole siitä eri mieltä.

Mutta vaikka seinä olisi ollut peitetty, on huono ajatus rapata C-laastilla niin lähellä maata.
On kyse kapillaarisesta imeytymisestä maasta, mutta kyse on myös roiskeista maasta ja kasvillisuudesta ympärillä, sekä erityisesti lumesta. Jonkin aikaa se voi kestää, mutta heti kun sääolosuhteet muuttuvat epäsuotuisiksi, esimerkiksi vaihdellen nopeasti sateen ja pakkasen välillä, se kärsii.

Minulla on lecamuurin kahden metrin korkea rapattu C:llä. Oli samanlaisia ongelmia. Lisäsin metallilevyn nähdäkseni mitä tapahtuu ja pakkasrapautumiset hävisivät täysin. Nyt minun muurini seisoo kalliolla, mutta toinen puoli on täytetty noin 20 cm ja maa on aina märkä, mutten näe siellä ollenkaan merkittäviä pakkasrapautumisia.

 

[neo11]

Minulla on lecamur, joka on kaksi metriä korkea ja rapattu C:llä. Sain samanlaisia ongelmia. Laitoin päälle levyn tarkistaakseni, mitä tapahtuu, ja pakkasrapautumat katosivat kokonaan. Nyt seinäni on kalliolla, mutta toinen puoli on täytetty noin 20 cm ja maa on aina märkä, mutta en näe siellä lainkaan merkittäviä pakkasrapautumia.

Oletko varma, ettei kyseessä ole A- tai B-laasti alimmissa 15-30 cm?
Onhan tavallista, että tehdään sokkeli sillä laastilla.
Ja sitten C-laasti tai heikompi sen yläpuolella.

 

[jawen]

Paljon spekulointia

Kyllä, lopetan mielipiteideni jakamisen tässä ketjussa. Ei jaksa ammattilaisena keskustella ja kinata kaikissa ketjuissa "kaikkien kaikkitietävien" kanssa.

Ei ihme, että tulee skipattua kirjautuminen kokonaan vuodeksi.

 

[neo11]

Kyllä, lopetan mielipiteitteni jakamisen tässä ketjussa. Ei jaksa ammattilaisena keskustella ja kinastella kaikissa ketjuissa kaikkien "kaikkein tietävien" kanssa.

Ei ihme, että ei jaksa kirjautua sisään koko vuoteen.

Ok. Olen samaa mieltä mielipiteidesi ja tietämyksesi kanssa. Mutta ammattilaisena pitääkin tietää, ettei Ruotsissa ole paikkaa, jossa todellakin rapataan jalustaa C-lajilla. Tai rapataan mitään maata vasten C-lajilla. Rapataan A- tai B-lajilla. Tiedoksi vain sinulle.

 

[Plupp 405730]

Ja, minä lopetan mielipiteideni esittämisen tässä ketjussa.
Ei jaksa ammattilaisena keskustella ja väitellä kaikissa ketjuissa kaikkien "kaiken tietävien" kanssa.

Ei ihme, jos ei jaksa kirjautua sisään koko vuoteen.

Tämän tiedon perusteella ehkä pitäisi vain lukea vuoden ajan, ehkä?!?
Olen usein ollut samaa mieltä kanssasi, mutta en tässä ketjussa..

 

[fsn]

Oletko varma siitä, ettei kyseessä ole A- tai B-laasti niiden alimmissa 15-30 cm:ssä?
On yleistä tehdä tuollainen sokkeli sillä laastilla.
Ja sitten C-laasti tai heikompi yläpuolella.

Olen 100% varma, että se on vain rapattu C:llä. Älä käsitä väärin, ei ole niin, että maata koskettava rappaus olisi koskematon, mutta ero, kun kosteus suojaasi yläosan, teki 90%.. näki myös, ettei se murtunut alhaalta vaan pikemminkin ylhäältä alas.

 

[jawen]

Olen samaa mieltä näkemyksistäsi ja tiedoistasi.
Mutta ammatti-ihmisenä täytyy tietää, että
Ruotsissa ei ole mitään paikkaa.
Jossa itse asiassa tiivistetään sokkeli C-massalla.
Tai tiivistetään jotain maa-aluetta vasten C-massalla.
Tiivistetään A- tai B-massalla.
Vain tiedoksi sinulle.

Miksi TS tarvitsisi sokkelin edes tyypin 2 vuorauksella, täysin turhaa.

TS:llä ei ole draenaavaa kantavaa kerrosta muurin alla.
TS:llä on lisäksi märkää maata aivan muurauskohtaan asti.
Tietyt osat vaikuttavat olevan 30 mm paksua tiivistettä.
Ei myöskään ole mitään suojaa/kattoa joka ottaisi sateen.

Voit luulla edelleen, että ongelma johtuu siitä, että TS käytti C-massaa.

Ja pelkällä A-massalla tehty slammaus ei myöskään olisi kestänyt pitkällä aikavälillä, koska Leca & slammaus laajenevat eri tavalla aurinkoisina päivinä, & A-massalla ei ole liikkumavaraa.

 

[neo11]

Kyllä, kaikki riippuu katosta.
Jos katto olisi ollut, c seos olisi kestänyt pitkään.
Mutta tässä tapauksessa, kun kyseessä on lisäksi kylmämuuri, A tai B seos on se, mitä pitäisi käyttää.
Koko muurissa.
B seos sallii paremmin liikkumisen, mutta ottaen huomioon maa jne.
Olisin valinnut Cementsideaine A.

 

[pojak]

salaojitus kantava kerros seinän alla.
TS:llä on lisäksi märkää maata heti muurauksen vieressä.

Jos seinällä olisi katto, onko suosituksia siitä, kuinka suuri katon ylivara pitäisi olla?
Riittääkö minimaalinen ylivara (muutamia mm)?

 

[neo11]

Sanoisin vähintään 2-5 cm.
Ja kaikissa katoissa täytyy olla pysäytys "sadetipalle".
Jos on kivikatto, niin kivessä sahataan ura niin, että tippa pysähtyy siihen ja sitten valuu maahan sen sijaan, että osuisi seinään. Jos on peltikatto, tippa pysähtyy tippalistaan.