Lisäeristää julkisivu, miten vaikuttaa sisäilmastoon

[RoP]

Talon rapattu julkisivu irtoaa, siinä on pitkiä halkeamia ja ne pitäisi korjata. Runko on vaakahirttä ja pystylautaa. Lämmöneristyksen kannalta olisi hyvä lisäeristää noin 5 cm ja sitten rapata uudelleen. Lisäksi julkisivujärjestelmä estäisi halkeilua talon liikkuvuuden vuoksi. MUTTA miten sisäilmasto vaikuttuu? Meillä on painovoimainen ilmanvaihto savupiipun kautta (joka on kylmä, koska meillä on lämpöpumppu). Tullaako talon "hengittäminen" huonommaksi? Voivatko puuseinät vahingoittua lisäeristyksen vuoksi pitkällä aikavälillä huonomman kosteuden siirtymisen vuoksi? Onko joku, joka tietää tästä enemmän?

 

[Kalle_h]

Kosteuden siirtyminen heikkenee tietysti, jos asetat tiiviimmän julkisivun, ilma on yleisesti ottaen kosteampaa sisällä kuin ulkona, erityisesti talvella. Sen sijaan sinulla on varmaan melko voimakas ilmavirta hormissa talvella, jos se on avoin ja kylmä? Oletan, että ajattelit asettaa koko levyn talon päälle, tyyliin solumuovi, ja sitten rapata sen päälle? Modernimmissa taloissa on tullut ongelmia kipsilevyn kanssa, kun ilma pääsee ulkokipsiin ja tiivistyy vedeksi. Sinun tapauksessasi voisi ehkä asettaa julkisivun "vapaasti" vanhan päälle, mutta silloin menetät paljon eristysarvosta. Yrityksessämme olemme juuri lisäeristäneet hirsimökin sisältäpäin ja olleet tarkkoja siitä, että sisäseinä on irti hirrestä, käyttäen rankoja ja eristeitä, sitten on asetettu höyrynsulku eristeen sisäpuolelle, mutta tätä lisääntynyttä tiiviyttä on korvattava asianmukaisella ilmanvaihdolla, lisäsimme siis ilmanvaihtoaukkojen määrää. Lämpö (ja kosteus) nousevat lisäksi ylöspäin, joten katto on aina eniten alttiina, siellä on vielä tärkeämpää, ettei ole liian tiivistä, jotta höyry voi siirtyä materiaalien läpi.

Miten ajattelit rakentaa sen?

//insinööri

 

[Gabbe1]

ilma on yleensä enemmän kosteutta sisällä kuin ulkona, erityisesti talvella.

Onko tämä todella totta? luulin, että tilanne oli päinvastainen, jos puhumme suhteellisesta ilmankosteudesta.

Sinulla on kuitenkin melko voimakas kylmä veto savupiipussa talvella, jos se on avoin ja kylmä?

Yleensä ei pitäisi olla kylmää vetoa savupiipun läpi, päinvastoin, se on luonnollisen ilmanvaihdon sydän ja luo imua lämpimälle sisäilmalle.

Lämpö (ja kosteus) liikkuu myös ylöspäin, joten katto on aina eniten alttiina, siellä on vielä tärkeämpää, ettei ole liian tiivis, jotta höyry voi kulkea materiaalien läpi.

Tässäkin luulin, että tilanne oli päinvastainen, että on tärkeintä, että katot ovat täysin diffusioita kestäviä estääkseen kosteuden pääsyn vintille.

Olenko ymmärtänyt viestisi väärin ehkä?

 

[RoP]

Vaihtoehto, johon olen päätynyt, on kiinnittää mineraalivillalevy vanhaan rappaukseen. Sitten levy rapataan avonaisella rappauksella, eli ei muovimaalia tai vastaavaa. Olen ymmärtänyt, että mineraalivilla on suositeltavampi valinta solumuoviselle tapaukselleni. Mitä tulee kylmään vetoisuuteen, se ei ole merkittävän suuri. Täytyy sanoa, että en täysin ymmärrä, miten painovoimainen ilmanvaihto toimii. Gabbe´n selitys vaikuttaa kuitenkin järkevältä. Mutta.. vaikuttaa siltä, että olette eri mieltä siitä, vai mitä?

 

[Gabbe1]

Täältä voit lukea, kuinka toimiva painovoimainen ilmanvaihto käyttäytyy:
http://www.energimyndigheten.se/sv/...g-i-hemmet/Ventilation/Sjalvdragsventilation/

Kyllähän voi esiintyä kylmävetoa epänormaaleissa tapauksissa, mutta silloin painovoimainen ilmanvaihto ei toimi suunnitellusti.

 

[Kalle_h]

Jep, luulen, että mennään vähän eri tahdissa. Ilmaisin itseäni ehkä vähän kömpelösti, mutta tällaisina talvina voi (itsestään vetävissä) ilmanvaihtojärjestelmissä tapahtua "takaiskuja", ja silloin voi myös syntyä ylipaine. Sisäilman suhteellinen kosteusprosentti on alhaisempi sisätiloissa, mutta sisäilma pystyy pitämään enemmän kosteutta ja se saa kosteutta koneista, ihmisistä ja muusta talon sisällä. Ei ongelmia, kunnes ilma viilenee taas, ja jos se sitten purkautuu väärään paikkaan, niin kosteus väistämättä tiivistyy.