Kuinka päättää sisäverhous päätyä vasten kattoa, huomioiden höyrysulku?
Hei!
Rakennan pientä autotallia ja pohdin nyt, miten minun pitäisi päättää sisäverhous (OSB-levyt) räystäällä ylös kattoon höyrynsulun kanssa?
Katto tulee myös eristää ja siellä on höyrynsulku.
Täytyy näin sanoa, että minun tulee yhdistää räystään höyrynsulku katossa olevan höyrynsulun kanssa.
Liitän kuvan, josta toivottavasti saa pienen käsityksen siitä, miltä se näyttää.
Liitän myös piirustuskuvan, jossa yritän kuvata kahta vaihtoehtoa, höyrynsulku vaaleansinisellä ja sisäverhous ruskealla. Kuva on räystäspäädyksen poikkileikkaus.
Vaihtoehto 1, vasemmalla)
Asennan höyrynsulun koko matkan ylös kattoon, samoin sisäverhouksen, mutta annan höyrynsulun taittua sisäverhouksen yli, jotta saan pienen "läpän" yhdistääkseni sen katon höyrynsulun kanssa.
Vaihtoehto 2, oikealla)
Asennan höyrynsulun melkein koko matkan ylös kattoon, samoin sisäverhouksen. Höyrynsulku taittuu sisäverhouksen yli, jotta saan pienen "läpän" yhdistääkseni sen, mutta ero on siinä, että se ei mene koko matkan ylös.
Joten kysymys kuuluu, onko jokin vaihtoehdoista yleinen käytännössä, vai onko muita vaihtoehtoja?
Suurkiitokset etukäteen!
Kaikki kommentit ovat tervetulleita.
(Huomaan, että kirjoitin väärin kuvaan, pitäisi lukea kiinnitysläppä)
Ystävällisin terveisin
Fredrik
Rakennan pientä autotallia ja pohdin nyt, miten minun pitäisi päättää sisäverhous (OSB-levyt) räystäällä ylös kattoon höyrynsulun kanssa?
Katto tulee myös eristää ja siellä on höyrynsulku.
Täytyy näin sanoa, että minun tulee yhdistää räystään höyrynsulku katossa olevan höyrynsulun kanssa.
Liitän kuvan, josta toivottavasti saa pienen käsityksen siitä, miltä se näyttää.
Liitän myös piirustuskuvan, jossa yritän kuvata kahta vaihtoehtoa, höyrynsulku vaaleansinisellä ja sisäverhous ruskealla. Kuva on räystäspäädyksen poikkileikkaus.
Vaihtoehto 1, vasemmalla)
Asennan höyrynsulun koko matkan ylös kattoon, samoin sisäverhouksen, mutta annan höyrynsulun taittua sisäverhouksen yli, jotta saan pienen "läpän" yhdistääkseni sen katon höyrynsulun kanssa.
Vaihtoehto 2, oikealla)
Asennan höyrynsulun melkein koko matkan ylös kattoon, samoin sisäverhouksen. Höyrynsulku taittuu sisäverhouksen yli, jotta saan pienen "läpän" yhdistääkseni sen, mutta ero on siinä, että se ei mene koko matkan ylös.
Joten kysymys kuuluu, onko jokin vaihtoehdoista yleinen käytännössä, vai onko muita vaihtoehtoja?
Suurkiitokset etukäteen!
Kaikki kommentit ovat tervetulleita.
(Huomaan, että kirjoitin väärin kuvaan, pitäisi lukea kiinnitysläppä)
Ystävällisin terveisin
Fredrik
Hum... kuinka paksu eristys sinulla on? aiotko pitää sen jatkuvasti lämmitettynä?
Jos ymmärrän kuvasi oikein.
niin näkee yhden kattotuolin. eli olet myös eristänyt kattorakenteen päältä, missä sisäkatto tulee olemaan.
Miten seinä ja kattotuoli ovat tasossa? Voitko naulata 45:n ja kiristää sekä seinän että katon muovin?
Jos ymmärrän kuvasi oikein.
niin näkee yhden kattotuolin. eli olet myös eristänyt kattorakenteen päältä, missä sisäkatto tulee olemaan.
Miten seinä ja kattotuoli ovat tasossa? Voitko naulata 45:n ja kiristää sekä seinän että katon muovin?
Hei!
Tässä on 2 uutta kuvaa.
Arvaan, että tarkoitat, että voidaan käyttää fukspärren kokonaan kattoon asti, samoin kuin osb-väggbeklädnaden.
Höyrynsulku taitetaan osb-väggbeklädnadenin yli ja kiinnitetään 45 mm * 45 mm sääntöä vasten, joka ruuvataan sopivalle korkeudelle raakapontin alle?
Voin yrittää piirtää kuvan mitä tarkoitan, jos mielestäsi olen epäselvä?
Ystävällisin terveisin,
Fredrik
Tässä on 2 uutta kuvaa.
Arvaan, että tarkoitat, että voidaan käyttää fukspärren kokonaan kattoon asti, samoin kuin osb-väggbeklädnaden.
Höyrynsulku taitetaan osb-väggbeklädnadenin yli ja kiinnitetään 45 mm * 45 mm sääntöä vasten, joka ruuvataan sopivalle korkeudelle raakapontin alle?
Voin yrittää piirtää kuvan mitä tarkoitan, jos mielestäsi olen epäselvä?
Ystävällisin terveisin,
Fredrik
Noh.. ajattelin jotain tällaista..
Luulin, että aiot kiinnittää sisäkaton alapaarteisiin, ja silloinhan katto täytyy naulata johonkin seinän vierellä, ja näytti siltä kuin se osa puuttuisi.
Sitten ajattelin, että voisi puristaa kattomuovin/seinämuovin saman säännön alle.
Jos aiot laittaa muovia kattoristikoiden päälle, tukiparrut tulevat menemään muovin läpi, joten tiiviyden kanssa tulee hieman askartelua.
Kysyin, täytyykö sen aina olla lämmitetty.. kysymyksen syy on, että jos ei
niin en käyttäisi muovia.. Jos se jää välillä lämmittämättömäksi, niin valitsisin
jonkin muun, joka ei ole täysin tiivis höyrysulku.
Luulin, että aiot kiinnittää sisäkaton alapaarteisiin, ja silloinhan katto täytyy naulata johonkin seinän vierellä, ja näytti siltä kuin se osa puuttuisi.
Sitten ajattelin, että voisi puristaa kattomuovin/seinämuovin saman säännön alle.
Jos aiot laittaa muovia kattoristikoiden päälle, tukiparrut tulevat menemään muovin läpi, joten tiiviyden kanssa tulee hieman askartelua.
Kysyin, täytyykö sen aina olla lämmitetty.. kysymyksen syy on, että jos ei
niin en käyttäisi muovia.. Jos se jää välillä lämmittämättömäksi, niin valitsisin
jonkin muun, joka ei ole täysin tiivis höyrysulku.
Hei
Kiitos erittäin mielenkiintoisesta vastauksesta!
Juuri kuten kirjoitit:
"Jos aiot laittaa muovia hanhjälkien yläpuolelle, niin bjälkarit menevät läpi muovin, joten tiivistämisessä on vähän puuhaa."
...juuri näin olen ajatellut, mutta melkein kaikki ovat neuvoneet minua olemaan tekemättä niin. Ajatuksena oli yrittää laittaa lisämuovia tai teippiä bjälkarien ympärille yhdistääkseni muovin ja sitten päällystää läpikulkevat bjälkarit ohuella listalla ulkopuolelta, jotta liitos suojataan.
Juuri kuten kirjoitat, olen ajatellut antaa sen olla lämmittämättä ajoittain, ehkä maksimissaan 8 astetta tai jotain sellaista.
Onko sinulla muita ehdotuksia höyrysululle kuin muovi? Ehkä on jotain parempaa?
Terveisin
Fredrik
Kiitos erittäin mielenkiintoisesta vastauksesta!
Juuri kuten kirjoitit:
"Jos aiot laittaa muovia hanhjälkien yläpuolelle, niin bjälkarit menevät läpi muovin, joten tiivistämisessä on vähän puuhaa."
...juuri näin olen ajatellut, mutta melkein kaikki ovat neuvoneet minua olemaan tekemättä niin. Ajatuksena oli yrittää laittaa lisämuovia tai teippiä bjälkarien ympärille yhdistääkseni muovin ja sitten päällystää läpikulkevat bjälkarit ohuella listalla ulkopuolelta, jotta liitos suojataan.
Juuri kuten kirjoitat, olen ajatellut antaa sen olla lämmittämättä ajoittain, ehkä maksimissaan 8 astetta tai jotain sellaista.
Onko sinulla muita ehdotuksia höyrysululle kuin muovi? Ehkä on jotain parempaa?
Terveisin
Fredrik
Hei!
Kun tila on lämmitetty, eikö pitäisi varmistaa, että siellä on höyrynsulku? Niin että on sekä henkseleitä että vyötä, tarkoitan.
Krillew kirjoitti jotain todella mielenkiintoista: "Jos se on ajoittain ilman lämmitystä, valitsisin jotain muuta kuin täysin tiivis höyrynsulku."
Onko olemassa jotain fiksua vaihtoehtoa muoville? Jotain, joka on juuri "ei täysin tiivis höyrynsulku" ja joka voisi olla erittäin sopiva minun tapauksessani?
Suuri kiitos etukäteen! Fredrik
Kun tila on lämmitetty, eikö pitäisi varmistaa, että siellä on höyrynsulku? Niin että on sekä henkseleitä että vyötä, tarkoitan.
Krillew kirjoitti jotain todella mielenkiintoista: "Jos se on ajoittain ilman lämmitystä, valitsisin jotain muuta kuin täysin tiivis höyrynsulku."
Onko olemassa jotain fiksua vaihtoehtoa muoville? Jotain, joka on juuri "ei täysin tiivis höyrynsulku" ja joka voisi olla erittäin sopiva minun tapauksessani?
Suuri kiitos etukäteen! Fredrik
Kuten Cem77 kirjoittaa, ei tarvitse höyrysulkua, jos tila ei ole jatkuvasti lämmitetty, ja näyttää siltä, että sinulla on noin 120 mm eristystä. Kun rakensin verstaan, valitsin 145 harvalauta ja täytin tilan eristyksellä. Ei vaakasuoraa 45:aa tai muuta, sitten laitoin kosteusresistentin "tuulensuojakankaan" OSB:n alle sisäpuolelle. Kankaan kuvauksessa sanottiin, ettei mitä ole hyvä käyttää kaksinkertaisena kuin vain yksi aukko, mikä viittaa siihen, että se on melko tiivis. mutta ei täysin. En muista, kuka on valmistaja, mutta se on harmaa kuitukangas, joka on hopeamaalattu yhdeltä puolelta.
Ajattelin niin, että ajoittain se on lämmitetty, mutta ei koko aikaa, ja silloin jätin muovin pois, mutta valitsin jotain, mikä vaikutti hieman kosteusresistentiltä sen sijaan. Silloin voi tuulettaa molempiin suuntiin, vaikka ei niin kuin ilman.
Nyt on käynyt niin, että se on ollut 3 vuotta lämmitettynä täyteen lämpötilaan, olen tarkastanut muutaman kerran ja kaikki näyttää täysin hyvältä... 145 mm ei ole kovin paksu, joten lämmitys läpi tapahtuu, se on toinen asia, jos lisäät eristystä asuintaloon, siitä tulee 31 cm seinässä ja silloin en halua olla ilman kosteussulkua.
Ajattelin niin, että ajoittain se on lämmitetty, mutta ei koko aikaa, ja silloin jätin muovin pois, mutta valitsin jotain, mikä vaikutti hieman kosteusresistentiltä sen sijaan. Silloin voi tuulettaa molempiin suuntiin, vaikka ei niin kuin ilman.
Nyt on käynyt niin, että se on ollut 3 vuotta lämmitettynä täyteen lämpötilaan, olen tarkastanut muutaman kerran ja kaikki näyttää täysin hyvältä... 145 mm ei ole kovin paksu, joten lämmitys läpi tapahtuu, se on toinen asia, jos lisäät eristystä asuintaloon, siitä tulee 31 cm seinässä ja silloin en halua olla ilman kosteussulkua.
Hei!
Olisi kiinnostavaa tietää, miksi ei tarvita höyrysulua, jos ei ole jatkuvasti lämmitetty? Kun on lämmitetty, sanotaan viikoksi, eikö silloin höyrysulku tarvittaisi?
Voiko jossain tapauksessa olla niin, että höyrysulku on suorastaan haitallista?
Terveisin
Fredrik
Olisi kiinnostavaa tietää, miksi ei tarvita höyrysulua, jos ei ole jatkuvasti lämmitetty? Kun on lämmitetty, sanotaan viikoksi, eikö silloin höyrysulku tarvittaisi?
Voiko jossain tapauksessa olla niin, että höyrysulku on suorastaan haitallista?
Terveisin
Fredrik
Kyllä, ei halua ottaa riskiä, että folioon muodostuu kondenssia.. silloin voi tulla ongelmia.
Jos sisätilat ovat lämmitetyt, riski on minimaalinen, ellei laita foliota uloimmaksi. Ja vastakkainen ilmiö voi esiintyä, jos ei ole lämmitystä.
Jos sisätilat ovat lämmitetyt, riski on minimaalinen, ellei laita foliota uloimmaksi. Ja vastakkainen ilmiö voi esiintyä, jos ei ole lämmitystä.