Toivottavasti joku asiantunteva voi auttaa minua tässä. Olen selaillut foorumia löytämättä tarvitsemaani tietoa.
Me aiomme laajentaa taloa eteisellä. Olemme kaivaneet kuopan ja laittaneet soraa, sen jälkeen aiomme valaa sokkelin ja muurata torppariperustan.
Mies, jonka kanssa asun, väittää, että meidän EI pitäisi kiinnittää mitään raudoitustankoja olemassa olevaan rakennukseen, vaan antaa laajennuksen seistä "vapaasti" vieressä. Tämä kuulostaa ihan hullulta korvissani, olenko väärässä???
Hän sanoo, että meidän ei pitäisi raudoittaa niitä yhteen, koska laajennus ei ole yhtä syvällä kuin talon muu osa (kellari).
Kiitollinen vastauksesta, jotta voisin nukkua rauhallisemmin öisin
Me aiomme laajentaa taloa eteisellä. Olemme kaivaneet kuopan ja laittaneet soraa, sen jälkeen aiomme valaa sokkelin ja muurata torppariperustan.
Mies, jonka kanssa asun, väittää, että meidän EI pitäisi kiinnittää mitään raudoitustankoja olemassa olevaan rakennukseen, vaan antaa laajennuksen seistä "vapaasti" vieressä. Tämä kuulostaa ihan hullulta korvissani, olenko väärässä???
Hän sanoo, että meidän ei pitäisi raudoittaa niitä yhteen, koska laajennus ei ole yhtä syvällä kuin talon muu osa (kellari).
Kiitollinen vastauksesta, jotta voisin nukkua rauhallisemmin öisin
Miehesi on aivan oikeassa. Vältetään viimeiseen asti uuden ja vanhan sekoittamista, jos se on vältettävissä.
Ensinnäkin talo on painunut valmiiksi X vuoden aikana. Laajennusosa ei tee sitä lyhyemmässä ajassa. Jos se yhdistetään taloon, on riskinä, että laajennusosa repäisee vanhan talon liitoksissa.
Toiseksi laajennusosa erotetaan olemassa olevasta talosta samasta syystä niin kutsutulla generaali-liitoksella. Vain niissä osissa (erityisesti katon liittymissä), joissa ei voida välttää laajennusosan yhdistämistä olemassa olevaan taloon, tehdään nivel-liitos. Kaikki tämä, jotta laajennusosa voisi liikkua vapaasti riippumatta olemassa olevasta rakenteesta.
On aivan liian monta laajennusosaa, jotka eivät vain eroa perustan tasossa, vaan on myös liitetty olemassa olevaan rakennukseen tuloksena kunnon halkeamia. Silloin ei ole mitään merkitystä, vaikka on yritetty kiiloilla liitoksessa (jotka kestävät vain vaakasuuntaisia voimia) ja muilla vastaavilla menetelmillä. Suurin vaara painumien kannalta ei ole siinä suunnassa. Se on pystysuunnassa.
Jos laajennusosa tehdään huolellisesti ja erillään/irrotettuna talosta, suurin osa olemassa olevan talon painumista voidaan välttää. Mutta sisällä olevia pieniä halkeamia on melkein mahdotonta välttää. Siksi on hyvä olla puulista uuden ja olemassa olevan rajalla, jotta se voidaan helposti vaihtaa 5-10 vuoden kuluttua, kun suurimmat painumat ovat ohi. (Yleensä arvioidaan, että ne ovat kokonaan poissa, kun 93 % maaperän puristumisesta on saavutettu.)
______________________________
Byggaren
Ensinnäkin talo on painunut valmiiksi X vuoden aikana. Laajennusosa ei tee sitä lyhyemmässä ajassa. Jos se yhdistetään taloon, on riskinä, että laajennusosa repäisee vanhan talon liitoksissa.
Toiseksi laajennusosa erotetaan olemassa olevasta talosta samasta syystä niin kutsutulla generaali-liitoksella. Vain niissä osissa (erityisesti katon liittymissä), joissa ei voida välttää laajennusosan yhdistämistä olemassa olevaan taloon, tehdään nivel-liitos. Kaikki tämä, jotta laajennusosa voisi liikkua vapaasti riippumatta olemassa olevasta rakenteesta.
On aivan liian monta laajennusosaa, jotka eivät vain eroa perustan tasossa, vaan on myös liitetty olemassa olevaan rakennukseen tuloksena kunnon halkeamia. Silloin ei ole mitään merkitystä, vaikka on yritetty kiiloilla liitoksessa (jotka kestävät vain vaakasuuntaisia voimia) ja muilla vastaavilla menetelmillä. Suurin vaara painumien kannalta ei ole siinä suunnassa. Se on pystysuunnassa.
Jos laajennusosa tehdään huolellisesti ja erillään/irrotettuna talosta, suurin osa olemassa olevan talon painumista voidaan välttää. Mutta sisällä olevia pieniä halkeamia on melkein mahdotonta välttää. Siksi on hyvä olla puulista uuden ja olemassa olevan rajalla, jotta se voidaan helposti vaihtaa 5-10 vuoden kuluttua, kun suurimmat painumat ovat ohi. (Yleensä arvioidaan, että ne ovat kokonaan poissa, kun 93 % maaperän puristumisesta on saavutettu.)
______________________________
Byggaren