Teipatut saumat rakennusmuovissa tuntuvat hengenvaarallisilta. Nykyään on olemassa vaatimukset siitä, kuinka tiivis sen on oltava, jotta vältetään home. Mietin, miten se toimii 35 vuoden kuluttua noiden saumojen kanssa...frjo7205 sanoi:
Katto, jossa on "muovipressu" tervapaperin sijaan katolla" Minulle tulee kylmät väreet...
Lattialämmityksellä varustettu maanvarainen laatta on toinen asia. Mitä tapahtuu, kun lattialämmitys alkaa vuotaa ja laatta ei ole enää lämmin?
Onko rakennustapa mitoitettu kosteuden liikkumiselle, joka silloin syntyy?
Minulla ei ole mitään värjä maata vasten vastaan, minulla on sellainen tällä hetkellä. Mutta olen kiinnostunut lämpimästä perustuksesta ja tavasta, jolla käytetään hyväksi nousevaa lämpöä. Se on erittäin yksinkertainen idea, johon yksinkertaisesti uskon. Ongelma on, että liian harva uskaltaa käyttää sitä, eikä kukaan halua olla pioneeri, kun on kyse uudesta tekniikasta.5.2 racing sanoi:
Aion itse rakentaa uutta vuoden aikana, mutta en tiedä, uskallanko edetä lämpimällä perustuksella.
Kun lukee joitakin remonttiketjuja, alkaa epäillä. Normaali ylläpito 50-vuotiaalle talolle, onko se sähköjen ja viemärien vaihtamista, kaikkien tiivistysten uusimista, katon uusimista, kellarin lattian suoristamista, lisäeristämistä, piipun vuoraamista pellillä, uuden katon tekemistä pelti-eristeellä ja polyuretaanipaperilla alla, kaikkien vesiputkien uusimista ja märkätilojen remontointia puolen omaisuuden hinnalla kappale?MathiasS sanoi:
Riittävällä ylläpidolla voi pelastaa suurimman osan. Mutta 'rakennettu kestämään' tarkoittaa mielestäni, että talon tulisi olla helppohoitoinen ja hyvin rakennettu sadaksi vuodeksi. Mutta toki se tulee vaatimaan ylläpitoa.
Kiitos, että keskustelu on alkanut edetä. Halusin vain lyhyesti jatkaa keskustelua frjo7205:n pointtien pohjalta, jotka olivat erittäin mielenkiintoisia (koska ne vastaavat hyvin omia pohdintojani )
1) Nykyajan pienet puutalot ovat melkein päinvastaisia, eikö niin? Kipsilevyjä sisäseinissä mitoitetaan ottamaan vastaan leikkausvoimia (vai?), ja höyrysulku seinän sisällä on ehkä se materiaali, jolla on lyhin elinikä, kenties lyhyempi kuin ulkopuolen paneelilla. Ja sitten nämä lattialämmitys, sisäänrakennetut spot-valot ja vesiputket seinässä. Tekniikan elinikä on yksi asia, mutta kun vieraswc:n paikkaa täytyy siirtää 20 vuoden kuluttua... Ehkäpä ulkopuoliset ratkaisut ovat sen sijaan tulevaisuuden kestäviä?
2) Voisiko ajatella tyhjää, itseään kantavaa runkoa à la avokonttorimaailma, jossa on helppo rakentaa metallikehikot ja kipsi? Kaikki vesi- ja viemäröintitoiminnot voisivat kerääntyä keskitetyn akselin ympärille, ja sähkö- ja tietoverkot kulkisivat tikkailta (tai miksei reilusti 10 cm+:n putkissa, joissa voi helposti vetää uutta kaapelia).
Sinä vältit vastaamasta frjo, kuinka rakentaisit 200 m2 talon perheelle, jos saisit tehtäväksi "rakentaa kestämään", ja budjetti (runkoa varten) olisi vaikkapa 50% korkeampi kuin tavanomaisessa talossa?
)1) Nykyajan pienet puutalot ovat melkein päinvastaisia, eikö niin? Kipsilevyjä sisäseinissä mitoitetaan ottamaan vastaan leikkausvoimia (vai?), ja höyrysulku seinän sisällä on ehkä se materiaali, jolla on lyhin elinikä, kenties lyhyempi kuin ulkopuolen paneelilla. Ja sitten nämä lattialämmitys, sisäänrakennetut spot-valot ja vesiputket seinässä. Tekniikan elinikä on yksi asia, mutta kun vieraswc:n paikkaa täytyy siirtää 20 vuoden kuluttua... Ehkäpä ulkopuoliset ratkaisut ovat sen sijaan tulevaisuuden kestäviä?
2) Voisiko ajatella tyhjää, itseään kantavaa runkoa à la avokonttorimaailma, jossa on helppo rakentaa metallikehikot ja kipsi? Kaikki vesi- ja viemäröintitoiminnot voisivat kerääntyä keskitetyn akselin ympärille, ja sähkö- ja tietoverkot kulkisivat tikkailta (tai miksei reilusti 10 cm+:n putkissa, joissa voi helposti vetää uutta kaapelia).
Sinä vältit vastaamasta frjo
, kuinka rakentaisit 200 m2 talon perheelle, jos saisit tehtäväksi "rakentaa kestämään", ja budjetti (runkoa varten) olisi vaikkapa 50% korkeampi kuin tavanomaisessa talossa?
Mikä tuhoaa taloja? Tuli, lahoaminen ja hyönteisten hyökkäykset väittäisin.
Minun Sata-vuotistaloni saisi varmaan seinät kivestä tai betonista, kattotuolit teräksestä ja kattopeltinä saumapeltikattoa.
Minun Sata-vuotistaloni saisi varmaan seinät kivestä tai betonista, kattotuolit teräksestä ja kattopeltinä saumapeltikattoa.
Mielestäni kyse on paljon siitä, että nostetaan standardia tai tehdään tiloista jotain muuta kuin mitä ne alun perin oli tarkoitettu.-MH- sanoi:Jos lukee joitain remonttiketjuja, alkaa ihmetellä. Onko normaalihuolto 50 vuotta vanhassa talossa sitä, että vaihdetaan sähkö ja viemäri, kaikki vesieristeet, uusitaan katto, lisäeristetään, laitetaan peltiä savupiippuun, asennetaan uusi katto peltieristyksellä ja polyeteripaperilla alle, uusitaan kaikki vesijohtoputket ja remontoidaan märkätilat puolen omaisuuden hintaan per huone?
Riittävällä huollolla voi pelastaa suurimman osan. Mutta kun sanon 'built to last', tarkoitan, että talon pitäisi olla helppohoitoinen ja hyvin rakennettu sadaksi vuodeksi. Tietenkin se vaatii huoltoa.
Yksinkertainen taloni, joka on rakennettu puusta 40-luvun viimeisinä vuosina, on seissyt vakaasti 60 vuotta. Se seisoo yhtä pitkään minun remonttini jälkeen. Paitsi että huollon puutteesta aiheutuneet vauriot (esim. isot reiät katossa), en ole löytänyt mitään, mikä olisi vanhentunut käyttökelvottomaksi. Tai no, sähköasennukset. Mutta talon runkoa katsoessa se on täysin vaikuttumaton.
Tiili vaikuttaa olevan mainio valinta. Katso esim. Mariakyrkan Sigunassa:
750 vuotta vanha ja näyttää hieman etäältä melkein uudelta rakennukselta.
750 vuotta vanha ja näyttää hieman etäältä melkein uudelta rakennukselta.
Ei hirsiä tai lautoja. Se on moduulirakenteisia seiniä, melkein 45x70 (mutta hieman pienemmillä mitoilla) raakalautaa sisä- ja ulkopuolella. Sahajauho eristeenä sisäseinissä, tretex ulkoseinien moduuleissa. Luulen, että asun vanhassa Borohus-talossa.-MH- sanoi:
No, 50 vuoden jälkeen normaalit huoltotoimet ovat yleensä sitä, mitä MH kuvailee. En usko, että on taloudellisesti järkevää yrittää luoda käytännöllistä käyttöikää muulle kuin perustukselle ja rungolle, joka on yli 50 vuotta. On luonnollista, että monet tekevät muutoksia rakennukseen, kun on joka tapauksessa pakko purkaa lattioita päästäkseen käsiksi vaihtamaan viemäreitä jne.
Jos rakentaisin talon "built to last". No...
Ensinnäkin ostaisin tai suunnittelisin rakennuksen, joka on "built to use". Ei "built to sell" tai "built to brag", kuten monissa nykyään tuotetuissa omakotitaloissa näyttää olevan. Uskon, että monet tänään rakennetuista pohjaratkaisuista ja asennusratkaisuista tulevat olemaan haukkumasanoja 15 vuoden kuluttua. Ehkä spotit, vesikiertoinen lattialämmitys, märkätilat ilman mahdollisuutta siirtää kiinteää sisustusta ja posliinia vahingoittamatta vedeneristystä jne.
Katson, että 70-luvun HSB-suunnitellut ydinperhetalot toiminta- ja pohjaratkaisultaan kestävät yllättävän hyvin aikaa. Mitä ei varmaankaan voi sanoa monista nykyään rakennetuista "unelmakodeista", joissa on avarat pohjaratkaisut ja erikoisratkaisut. Luultavasti nojautuisin "HSB-ajatteluun", kun suunnittelisin taloa.
Mitä tulee materiaaleihin ja tekniikkaan, käyttäisin paikallisia materiaaleja ja paikallisia tekniikoita, joita on käytetty 10-15 vuotta. Riittävästi testattu, jotta mahdolliset pitkäaikaispuutteet olisivat tulleet esiin, mutta silti modernia. En uskaltaisi ottaa riskiä teknikoilla ja materiaaleilla, jotka ovat nuorempia kuin 10 vuotta. Passiivitalot ja monimutkaiset ilmanvaihtoratkaisut jättäisin pois.
Rakenteen ja tekniikan lähtökohtana olisi: ylikapasiteetti kanavissa ja rakenteen kyvyssä kantaa kuormaa. Asennusten tulee olla helposti saavutettavissa ja vaihdettavissa. Noin 10-20 % ylikapasiteetti sähkötaulussa, ilmanvaihtolaitoksessa, viemärissä. Vesi ja viemärit kuiluissa ja asennuskanavissa. Sama suurimmalle osalle sähköstä. Luultavasti ei betonilaattaa, pääasiassa sen takia, että voisi tarkastaa ja vaihtaa viemärit ym.
Ylläpidon ja huollon lähtökohtana olisi se, että käyttäjillä on rajoitetusti aikaa, kiinnostusta ja pätevyyttä ylläpitoon ja huoltoon. Ei ratkaisuja ja tekniikoita, jotka vaativat paljon aikaa tihein välein - eli ei mitään Gysingestukia. Mieluusti diagnostiikkajärjestelmä, kuten autoissa. Eli talo ilmoittaa, kun jokin on vialla kohtuullisella laajuudella.
Materiaali- ja tekniikkavalinnat valitsisin niin, että niillä on "varma käyttöikä". Eli voidaan ennustaa, kuinka kauan ne kestävät.
Käytännössä kallistuisin harjakattoon, kaksikerroksiseen + kylmä ullakko, maltillinen määrä ikkunoita, patterilämmitys, jossa on mahdollisuus ajan myötä muuttaa "kattila" - eli reilusti mitoitettu "kattilahuone", johon mahtuu kaikki pellettipolttimesta lämpöpumppuun.
Käytön kannalta pyrkisin hyvään mutta ei maksimaaliseen energiansäästöön kosteuden ja homeen riskin minimoimiseksi. Talo olisi suunniteltu siten, että kosteuden seinissä ja rakenteissa voi kuivua, energian kulutuksen kustannuksella. Todennäköisesti sieltä löytyisi myös takkoja ja savupiippu.
Luultavasti päädyn puutaloon. Enimmäkseen siksi, että olen tottunut rakentamaan ja huoltamaan pieniä puutaloja. Kivitalojen kanssa olen työskennellyt vain ammattimaisesti, ja ne ovat eri mittakaavassa kuin pienet talot.
Jos rakentaisin talon "built to last". No...
Ensinnäkin ostaisin tai suunnittelisin rakennuksen, joka on "built to use". Ei "built to sell" tai "built to brag", kuten monissa nykyään tuotetuissa omakotitaloissa näyttää olevan. Uskon, että monet tänään rakennetuista pohjaratkaisuista ja asennusratkaisuista tulevat olemaan haukkumasanoja 15 vuoden kuluttua. Ehkä spotit, vesikiertoinen lattialämmitys, märkätilat ilman mahdollisuutta siirtää kiinteää sisustusta ja posliinia vahingoittamatta vedeneristystä jne.
Katson, että 70-luvun HSB-suunnitellut ydinperhetalot toiminta- ja pohjaratkaisultaan kestävät yllättävän hyvin aikaa. Mitä ei varmaankaan voi sanoa monista nykyään rakennetuista "unelmakodeista", joissa on avarat pohjaratkaisut ja erikoisratkaisut. Luultavasti nojautuisin "HSB-ajatteluun", kun suunnittelisin taloa.
Mitä tulee materiaaleihin ja tekniikkaan, käyttäisin paikallisia materiaaleja ja paikallisia tekniikoita, joita on käytetty 10-15 vuotta. Riittävästi testattu, jotta mahdolliset pitkäaikaispuutteet olisivat tulleet esiin, mutta silti modernia. En uskaltaisi ottaa riskiä teknikoilla ja materiaaleilla, jotka ovat nuorempia kuin 10 vuotta. Passiivitalot ja monimutkaiset ilmanvaihtoratkaisut jättäisin pois.
Rakenteen ja tekniikan lähtökohtana olisi: ylikapasiteetti kanavissa ja rakenteen kyvyssä kantaa kuormaa. Asennusten tulee olla helposti saavutettavissa ja vaihdettavissa. Noin 10-20 % ylikapasiteetti sähkötaulussa, ilmanvaihtolaitoksessa, viemärissä. Vesi ja viemärit kuiluissa ja asennuskanavissa. Sama suurimmalle osalle sähköstä. Luultavasti ei betonilaattaa, pääasiassa sen takia, että voisi tarkastaa ja vaihtaa viemärit ym.
Ylläpidon ja huollon lähtökohtana olisi se, että käyttäjillä on rajoitetusti aikaa, kiinnostusta ja pätevyyttä ylläpitoon ja huoltoon. Ei ratkaisuja ja tekniikoita, jotka vaativat paljon aikaa tihein välein - eli ei mitään Gysingestukia. Mieluusti diagnostiikkajärjestelmä, kuten autoissa. Eli talo ilmoittaa, kun jokin on vialla kohtuullisella laajuudella.
Materiaali- ja tekniikkavalinnat valitsisin niin, että niillä on "varma käyttöikä". Eli voidaan ennustaa, kuinka kauan ne kestävät.
Käytännössä kallistuisin harjakattoon, kaksikerroksiseen + kylmä ullakko, maltillinen määrä ikkunoita, patterilämmitys, jossa on mahdollisuus ajan myötä muuttaa "kattila" - eli reilusti mitoitettu "kattilahuone", johon mahtuu kaikki pellettipolttimesta lämpöpumppuun.
Käytön kannalta pyrkisin hyvään mutta ei maksimaaliseen energiansäästöön kosteuden ja homeen riskin minimoimiseksi. Talo olisi suunniteltu siten, että kosteuden seinissä ja rakenteissa voi kuivua, energian kulutuksen kustannuksella. Todennäköisesti sieltä löytyisi myös takkoja ja savupiippu.
Luultavasti päädyn puutaloon. Enimmäkseen siksi, että olen tottunut rakentamaan ja huoltamaan pieniä puutaloja. Kivitalojen kanssa olen työskennellyt vain ammattimaisesti, ja ne ovat eri mittakaavassa kuin pienet talot.
Olen samaa mieltä monista Fro:n näkemyksistä.
Se, mihin olisin panostanut paljon, olisi ollut
1. Vankat, suhteellisen homogeeniset materiaalit
2. Vaihdettava tekniikka/laitokset.
3. Perinteinen estetiikka.
Olisin rakentanut kivitalon, joko kevytbetonista tai eps-betonista, jossa on paksut seinät, molemmin puolin hengittävällä rappauksella.
Raskas sydänseinä savupiipulla, joka on sijoitettu keskelle taloa.
Ilmanvaihto ylimitoitetuilla kanavilla, ftx yläpohjassa. Painovoimainen ilmanvaihto on oikeastaan kestävin ilman huoltoa, mutta mahdollisuus suodattaa sisäilmaa yhdessä energiansäästön kanssa tekee siitä minulle parhaan tuntuisen.
Lattialämmityksen olisin asentanut palkkien päälle, en valettu. Minulla oli Flooreva edellisessä talossa ja pidin siitä.
Keskitetty tekniikkakuilu, jossa LVI, sähkö ja data voivat kulkea ja tuulettaa ulos.
Myös alapohjassa kanavat/kuilut vedelle/viemärille.
Maavarainen laatta, jossa vähintään 400 mm eristystä, todennäköisesti Isodrän tai vastaava.
Alumiini-ikkunat, joiden listat ovat erittäin korkealaatuisia.
Ulkokatto nauha-/pystysaumattua sinkittyä peltiä kolmin kerroin huovan päällä.
Ekokuitua yläpohjan eristeenä.
Puu-lattiat, vain öljyttyjä. Vaatii huoltoa, mutta ei sisällä kummallisia kemikaaleja. Kivi-lattiat. Asennettu laastiin, ei tasoitusaineita.
Se, mihin olisin panostanut paljon, olisi ollut
1. Vankat, suhteellisen homogeeniset materiaalit
2. Vaihdettava tekniikka/laitokset.
3. Perinteinen estetiikka.
Olisin rakentanut kivitalon, joko kevytbetonista tai eps-betonista, jossa on paksut seinät, molemmin puolin hengittävällä rappauksella.
Raskas sydänseinä savupiipulla, joka on sijoitettu keskelle taloa.
Ilmanvaihto ylimitoitetuilla kanavilla, ftx yläpohjassa. Painovoimainen ilmanvaihto on oikeastaan kestävin ilman huoltoa, mutta mahdollisuus suodattaa sisäilmaa yhdessä energiansäästön kanssa tekee siitä minulle parhaan tuntuisen.
Lattialämmityksen olisin asentanut palkkien päälle, en valettu. Minulla oli Flooreva edellisessä talossa ja pidin siitä.
Keskitetty tekniikkakuilu, jossa LVI, sähkö ja data voivat kulkea ja tuulettaa ulos.
Myös alapohjassa kanavat/kuilut vedelle/viemärille.
Maavarainen laatta, jossa vähintään 400 mm eristystä, todennäköisesti Isodrän tai vastaava.
Alumiini-ikkunat, joiden listat ovat erittäin korkealaatuisia.
Ulkokatto nauha-/pystysaumattua sinkittyä peltiä kolmin kerroin huovan päällä.
Ekokuitua yläpohjan eristeenä.
Puu-lattiat, vain öljyttyjä. Vaatii huoltoa, mutta ei sisällä kummallisia kemikaaleja. Kivi-lattiat. Asennettu laastiin, ei tasoitusaineita.
Jos sanomme laatan maassa ja oletamme, että se kestää XX vuotta, sitten se on poistettu, jos on rakennettu runko tai ainakin se osa, joka on laatan päällä teräksestä, voisi helposti "nostaa koko talon laatasta ja valaa uuden sen alle.
Hieman harkintaa liitäntöjen (kuten lvi & sähkö) välillä talon ja laatan ei pitäisi minun mielestä olla ongelma "nostaa taloa" parissa viikossa.
Hieman harkintaa liitäntöjen (kuten lvi & sähkö) välillä talon ja laatan ei pitäisi minun mielestä olla ongelma "nostaa taloa" parissa viikossa.
Ajatukseni on aloittaa betonisella kellarilla. Kellarissa tulisi olla vähintään 2,2 metrin huonekorkeus. Sinne voisi sijoittaa pannuhuoneen/tekniikkahuoneen, pyykkituvan kuivaushuoneella, vedenpuhdistuksen, ruokakellarin/ruokakomero. Sinne voisi myös lisätä suihkun ja saunan, jos haluaa, tai miksei pienen autotallimaisen tilankin? Sisäänkäynti suoraan kellariin. Mutta ei takkahuonetta tai muuta sisustusta.
Ajatuksena on kaksi symmetrisesti sijoitettua savupiippua, jotka olisivat hieman suurempia, noin 1,2 m neliössä. Nämä muurattaisiin katon yläpuolelle (13 metriä?). Tämän päälle tulisi kaksi kerrosta puurakenteisena, massiiviset ulkoseinät, mahdollisesti eristeet välissä ja sisäpaneelina raakakiilapontti. Ulkopuolella tuulensuoja ja puuverhous tai rapattu pinta.
Lattia muodostuisi puisten kevytsiltaista, ripustettuna ulkoseinään ja liimapuupalkkiin, joka kulkee savupiippujen välillä ja talon päädyillä. Kevytsilta mahdollistaisi LVIS-järjestelmien asennuksen onteloihin. Palkin korkeus noin 40 cm? Palkin alapintaan naulattaisiin sisäkatto, ja yläpintaan laitettaisiin lattia. Kun palkit asettaa c-c 300 mm, niiden päälle pitäisi voida laatoittaa ilman ongelmia, ehkäpä se kestäisi myös hyvin sijoitetun kaakeliuunin? Väliseinät naulattaisiin lattian ja katon väliin halutuille paikoille, ja lattia asennettaisiin seinien sisäpuolelle.
Tekniikkakuilun tulisi sisältää kaiken tarvittavan, ja siellä tulisi olla tarpeeksi tilaa kulkea sen läpi tarkastus- ja asennustöitä varten. Kuvittelen, että siellä pitäisi pystyä tekemään sähkö- ja vesiasennuksia helposti ilman riskejä.
Onko täysin järjetöntä varautua hissiin, joka olisi tarpeeksi iso pyörätuolille? Se maksaisi varmasti omaisuuden.
En ole rakennusinsinööri, enkä edes teeskentele olevani sellainen Internetissä, joten suuri osa yllä olevasta voi olla täyttä hölynpölyä.
En ole ajatellut akustiikkaa, mutta ehkä se ei ole suuri ongelma omakotitalossa?
Ajatuksena on kaksi symmetrisesti sijoitettua savupiippua, jotka olisivat hieman suurempia, noin 1,2 m neliössä. Nämä muurattaisiin katon yläpuolelle (13 metriä?). Tämän päälle tulisi kaksi kerrosta puurakenteisena, massiiviset ulkoseinät, mahdollisesti eristeet välissä ja sisäpaneelina raakakiilapontti. Ulkopuolella tuulensuoja ja puuverhous tai rapattu pinta.
Lattia muodostuisi puisten kevytsiltaista, ripustettuna ulkoseinään ja liimapuupalkkiin, joka kulkee savupiippujen välillä ja talon päädyillä. Kevytsilta mahdollistaisi LVIS-järjestelmien asennuksen onteloihin. Palkin korkeus noin 40 cm? Palkin alapintaan naulattaisiin sisäkatto, ja yläpintaan laitettaisiin lattia. Kun palkit asettaa c-c 300 mm, niiden päälle pitäisi voida laatoittaa ilman ongelmia, ehkäpä se kestäisi myös hyvin sijoitetun kaakeliuunin? Väliseinät naulattaisiin lattian ja katon väliin halutuille paikoille, ja lattia asennettaisiin seinien sisäpuolelle.
Tekniikkakuilun tulisi sisältää kaiken tarvittavan, ja siellä tulisi olla tarpeeksi tilaa kulkea sen läpi tarkastus- ja asennustöitä varten. Kuvittelen, että siellä pitäisi pystyä tekemään sähkö- ja vesiasennuksia helposti ilman riskejä.
Onko täysin järjetöntä varautua hissiin, joka olisi tarpeeksi iso pyörätuolille? Se maksaisi varmasti omaisuuden.
En ole rakennusinsinööri, enkä edes teeskentele olevani sellainen Internetissä, joten suuri osa yllä olevasta voi olla täyttä hölynpölyä.
En ole ajatellut akustiikkaa, mutta ehkä se ei ole suuri ongelma omakotitalossa?
Oli elokuva, jossa Ingvar Hirdvall oli mukana ja hänellä oli hissi. Todella siistiä. Elokuvassa hän lisäksi muurasi umpeen kaikki ikkunat ja ovet ja odotti suurta tuomiopäivää...