Haluaisin kuulla, mitä mieltä olette siitä neuvosta, jonka sain maaliliikkeessä koskien kotini kellarin sisäseinien maalausta.

Tausta - kellari on salaojitettu ja eristetty kaksi kuukautta sitten, ja tämä tehtiin, koska aioimme rakentaa terassin uusiksi ulos - vaihtoehtona oli tehdä terassi ensin, odottaa 3-7 vuotta, kunnes salaojitus olisi tehnyt tehtävänsä (talo on rakennettu -67) ja sitten tehdä kaikki uusiksi. Meillä ei siis ollut "sisäisiä" syitä tehdä salaojitusta juuri nyt - ei ollut kosteuden läpi tunkeutumista sisäpuolella.

Nyt olemme alkaneet kunnostaa yhtä kellarin huoneista - tämä on nurkkahuone, ja siinä on siis seinät talon sisään kahdella puolella ja ulkoseinät kahdella puolella. Huone remontoitiin viimeksi joskus 70-luvulla - sisäseinissä oli säkkikangastapetti ja seinissä ulospäin oli eristetty styroksilla, jotka oli kiinnitetty puukehikkoihin suoraan seinään ja toisessa seinässä kipsilevy ja toisessa puupaneeli. Lattia oli tehty puukehikoilla suoraan betonilattialle, eristettynä "tavallisella" eristyksellä - lasivilla tai mikä se nyt onkaan/nimeltään, ja sen päällä massiivipuulattia.

Jos aiomme tehdä tämän oikein nyt, kaikkien taiteen sääntöjen mukaan, on siis kaivettava kaikki maali pois, joka on maalattu suoraan betonille, sekä seinistä että lattiasta, puhdistettava reiät korjauslaastilla, maalattava silikaattimaalilla, laitettava platonmatto tai teräskehikko lattialle ja huolehdittava siitä, että se on tuuletettu jne.
Mutta mennään hieman taaksepäin - otin mukaana palan laastia maalin kanssa maaliliikkeeseen tarkistaakseni, jos meillä olisi niin hyvä onni, että seinissä olisi diffuusioavoin maali, mutta niin ei ollut. Myyjä veikasi joko sokkelimaalia tai kattomaalia, koska se oli melko matta eikä varmasti diffuusioavoin maali. Saimme myös kuulla, että jos aiomme maalata silikaattimaalilla, seinien on oltava täysin karheita - eli käytännössä meidän on hiekkapuhallettava maali pois seiniltä...

Myyjä kysyi huoneen kuntoa nyt, ja sanoin kuten asia oli - hämmästyttävää kyllä, maalilohkeilua ei näkynyt missään huoneessa - lattialla oli muutamia täpliä, mutta missään maali ei ollut irronnut tai noussut. Lattiasta poistettu eristys ei ollut kostea, eikä myöskään styroksi (jos se nyt voi tulla kosteaksi...). Haju on hieman tunkkainen - mutta se voi johtua siitä, että se on ollut suljettuna kipsilevyn/paneelin ja eristyksen takana melkein 35 vuotta... Hän sanoi, että jos maalaisimme olevan maalin päälle tavallisella seinämaalilla tässä tilanteessa, asia ei pahenisi - jos kosteuden läpitunkeutumista ei ole tapahtunut tähän mennessä, ei se luultavasti tapahtuisi nyt, varsinkin kun olemme salaojittaneet ja eristäneetkin.

Mitä mieltä olette tuosta neuvosta?
Tällä hetkellä olemme päättäneet käyttää platonmattoa ja puulattiaa sen päälle - ei puuta lattiaa tai seiniä vasten, ja tuuletetut jalkalistat ja itse asiassa - maalata tavallisella seinämaalilla olemassa olevan maalin päälle sen jälkeen, kun olemme peittäneet kaikki ruuvinreiät laastilla. Ammummeko itseämme jalkaan maalaamalla tavallisella seinämaalilla vai uskallammeko uskoa, että se ei huonone, kuin nyt - ja tällä hetkellä se ei ole huono?
 
Diffuusioavoin on, jos olen ymmärtänyt oikein, melkein kaikki mattapintaiset värit (paitsi muovimaalit), ja kattomaali on yleensä mattapintainen, joten sen pitäisi olla melko avoin, mutta se on kosteus, jota ne maalit eivät kestää niin hyvin, ja syntyy kuplia ja maalinirtoamista. Jos ette jaksa hiekkapuhaltaa, niin maalatkaa ja tarttukaa ongelmaan myöhemmin, jos se ilmenee.
 
Klikkaa tästä vastataksesi
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.