931 lukukertaa ·
2 vastausta
931 lukukertaa
2 vastausta
Kellarin seinät ja lattiat
Hei!
olen uusi täällä ja aion purkaa pois puurunkoiset seinät ja lattiat kosteuden poistamiseksi kellarista, jossa on kosteusongelma, mutta joka salaojitettiin viime vuonna. Haluaisin välttää teräsrunkojen käyttöä ja ajattelin käyttää rappausta/kittaamista/maalata seinät ja asentaa kiveä lattialämmityksen kanssa betonilattian päälle.
Talo on vuodelta 1936.
Kysymykseni ovat:
Mitä rappausainetta pitäisi käyttää (olen itse epäileväinen kipsiin, koska siellä on ollut kosteusongelma ennen salaojitusta)?
Vinkkejä lattiapäällystykseen, jotain mitä tulisi ottaa huomioon?
Kiitos/Cecilia
olen uusi täällä ja aion purkaa pois puurunkoiset seinät ja lattiat kosteuden poistamiseksi kellarista, jossa on kosteusongelma, mutta joka salaojitettiin viime vuonna. Haluaisin välttää teräsrunkojen käyttöä ja ajattelin käyttää rappausta/kittaamista/maalata seinät ja asentaa kiveä lattialämmityksen kanssa betonilattian päälle.
Talo on vuodelta 1936.
Kysymykseni ovat:
Mitä rappausainetta pitäisi käyttää (olen itse epäileväinen kipsiin, koska siellä on ollut kosteusongelma ennen salaojitusta)?
Vinkkejä lattiapäällystykseen, jotain mitä tulisi ottaa huomioon?
Kiitos/Cecilia
Lattialämmitys lattialla voi tulla tarpeettoman kalliiksi käytössä, ellei ensin poista vanhaa lattiaa ja laita maaperän eristystä ennen uuden lattian valamista. Talo vuodelta -36 ei todennäköisesti sisällä eristystä lattian alla, ja lattiassa on luultavasti vain melko ohut betonilaatta. Paljon lämpöä siis karkaa yksinkertaisesti maahan. Jos poistat vanhan lattian ja eristät, kellarista tulee lisäksi kuivempi. Uusi salaojitus ei nimittäin auta paljoa alhaalta tulevaa kosteutta vastaan.
b8q on täysin oikeassa kaikessa, mitä hän sanoo, mutta haluan lisätä meidän kokemuksemme vain antaakseni "monipuolisen valaistuksen" ongelmaan...
Talonmme on vuodelta 1927 ja edellinen omistaja asensi lähes kolmekymmentä vuotta sitten vesikiertoisen lattialämmityksen sekä klinkkerilattian kellariin - eristämättä alaspäin.
Vaikka se ei ole optimaalista, täytyy sanoa, että se toimii kuitenkin... tulee lämpimäksi... ja sähkönkulutus ei näytä olevan niin järkyttävää kuin voisi pelätä. Ilma-vesilämpöpumpulla kulutamme nyt yhteensä hieman yli 17000 kwh/vuosi kotitaloussähköön, lämmitykseen ja lämpimään veteen vanhassa, vaikka lisäeristetyssä talossa, jossa on lähes 130 m² asuintilaa, yli 60 m² kellaria ja lämmin autotalli. On selvää, että kellarin lattialämmitys tekee eron ja sen huomaa kun se on pois päältä kesällä - siellä tulee todella kylmä ja kostea!
Olosuhteet ovat melko haastavat, savimaata pohjaveden syvyyden ollessa metrin...
Kuitenkin, jos joku nykyään vaivautuu asentamaan vesikiertoisen lattialämmityksen kellariin, se vaikuttaa typerältä olla rikkomatta ja eristämättä, kun kerran on työn touhussa. Energian säästämisen lisäksi mukavuus todennäköisesti lisääntyy myös sinä osana vuotta, jolloin lämmitys on mahdollisesti suljettuna. Meidän tapaan, jos eristystä ei ole, on suuri riski, että tapahtuu ns. käänteinen kosteuden kulku, kun lämpö sammutetaan (kellarin lattia jäähtyy nopeammin kuin lämmitetty maa sen alla, jolloin maasta tuleva kosteus työntyy kellariin).
Talonmme on vuodelta 1927 ja edellinen omistaja asensi lähes kolmekymmentä vuotta sitten vesikiertoisen lattialämmityksen sekä klinkkerilattian kellariin - eristämättä alaspäin.
Vaikka se ei ole optimaalista, täytyy sanoa, että se toimii kuitenkin... tulee lämpimäksi... ja sähkönkulutus ei näytä olevan niin järkyttävää kuin voisi pelätä. Ilma-vesilämpöpumpulla kulutamme nyt yhteensä hieman yli 17000 kwh/vuosi kotitaloussähköön, lämmitykseen ja lämpimään veteen vanhassa, vaikka lisäeristetyssä talossa, jossa on lähes 130 m² asuintilaa, yli 60 m² kellaria ja lämmin autotalli. On selvää, että kellarin lattialämmitys tekee eron ja sen huomaa kun se on pois päältä kesällä - siellä tulee todella kylmä ja kostea!
Olosuhteet ovat melko haastavat, savimaata pohjaveden syvyyden ollessa metrin...
Kuitenkin, jos joku nykyään vaivautuu asentamaan vesikiertoisen lattialämmityksen kellariin, se vaikuttaa typerältä olla rikkomatta ja eristämättä, kun kerran on työn touhussa. Energian säästämisen lisäksi mukavuus todennäköisesti lisääntyy myös sinä osana vuotta, jolloin lämmitys on mahdollisesti suljettuna. Meidän tapaan, jos eristystä ei ole, on suuri riski, että tapahtuu ns. käänteinen kosteuden kulku, kun lämpö sammutetaan (kellarin lattia jäähtyy nopeammin kuin lämmitetty maa sen alla, jolloin maasta tuleva kosteus työntyy kellariin).
Klikkaa tästä vastataksesi