Ajattelin kunnostaa seinät yhdessä kellarin huoneessa. Talo on vuodelta 1928, eikä sitä ole todennäköisesti hyvin salaojitettu. Pohjavesi on myös ajoittain melko korkealla (törmäsin siihen noin 1 metrin syvyydellä, kun kaivoin puutarhassa keväällä).
Ajattelin ensin poistaa kaiken löysän rappauksen.
Kysymys 1: Minkä tyyppistä laastia minun tulisi käyttää seinän rappaamiseen? Ajattelin myös maalata sen.
Kysymys 2: Seinän ja katon välissä on ilmaväli, joka näkyy hieman kuvissa. Tästä irtoaa paljon löysää rappausta. Mieluiten tämän vain rappaisi umpeen, mutta oletan, että se on olemassa jostakin syystä. Miten te tekisitte?
Olen rappaillut C-laastilla kellarissani ja myös savupiippua.
Kovempaa laastia ei ollut ennen käytössä sisätiloissa.
Kestää hieman enemmän ilman halkeilua, kuten olen ymmärtänyt.
Poista KAIKKI löysä materiaali ja kostuta kunnolla päivää ennen ja tuntia ennen.
Revi kaiken irtonaisen, pölyä niin pirusti. sitten kastellaan pinta kalkkisudilla, päälle kc pohjamaali ohjeen mukaan ja sitten c laasti tai kalkkilaasti, jotta jäljellä oleva ei romahtaisi alas, maalaa valkoisella silikaatilla ja mielellään kuivaa.
1. Poista kaikki irtonainen niin paljon kuin mahdollista.
2. Kastele
3. Pohjustuslaasti kc
4. C-laasti
5. Maalaa silikaattimaalilla
Aion viettää paljon aikaa tässä huoneessa, joten toivottavasti huomaan, jos salaojitusta vaaditaan, ja voin toimia ennen kuin se menee pilalle.
Ilmakerroksen puhdistan uudelleen ja teeskentelen, ettei sitä ole koskaan ollut siellä.
Näyttää siltä, että sinulla on kunnon kosteushaitta, joten muista ostaa hyvän laadun silikaattimaali. Monet myynnissä olevat silikaattimaalit sisältävät muovia, mitä ainakaan minä en haluaisi maalata kellarinseiniini. Maalasimme muutamia seiniä (talossa, joka on rakennettu suunnilleen samaan aikaan kuin sinun) 1½ vuotta sitten Keimin silikaattimaalilla ja tähän asti ne ovat edelleen erittäin hienoja. Olimme kuitenkin salaojittaneet ennen ja suosittelen sinulle todella tekemään niin, jos sitä ei ole tehty ja aiot lisäksi viettää paljon aikaa siellä alhaalla.
Jos olen rehellinen, en näe mitään ilmarakoa. Näen vain joukon erikokoisia aukkoja eri kohdissa. Jos en ole missannut jotain, se on vain rikkoutunutta rappausta, myös siellä. Luulen, että sinulla on puupalkisto, joka on rapattu alapuolelta. Mikä oli yleistä siihen aikaan.
Minun tapauksessani sain kellarini rapattua STO Cote F:llä, joka on heikko KC-laasti. Se näyttää pysyvän hyvin useimmissa paikoissa, mutta on irronnut laikuttain (muurarit korjaavat sitä erissä).
Kohtaan samantapaisen projektin (samantapaisella lähtötilanteella) ja olen yrittänyt puhua hieman muurareiden kanssa, jotka tuntevat vanhat talot. Olen kahden vaiheilla siitä, pitäisikö minun käyttää perustuslaastia + C-laastia tai vaihtoehtoisesti hydraulista kalkkilaastia. Minulle suositeltiin juuri hydraulista kalkkilaastia sen kohtuullisen vahvuuden ja joustavuuden takia, mikä tietojeni mukaan sopisi hyvin kellarilleni, jossa on sekoitettu erilaisia muuraus- ja rappauslaasteja vuosien varrella. On tärkeää olla käyttämättä jotain, joka on vahvempaa kuin alusta, kun taas päinvastainen toimii hyvin. Käsitykseni mukaan tämä laasti on myös diffuusio-avoimempi verrattuna C-laastiin (mutta korjaa minut, jos olen väärässä). Kuitenkin hydraulinen kalkkilaasti on kalliimpaa ja se on levitettävä lastalla. Olen esittänyt kysymyksen näistä vaihtoehdoista sekä Finjalle että Weberille, joten voin palata asiaan, kun kuulen heiltä enemmän.
Parasta avoimuuden kannalta on jättää seinät maalaamatta. Muuten on olemassa sekä kalkkimaali (joka liituu jonkin verran..) että hydraulinen kalkkimaali. Ehkä hieman hankalaa, mutta diffuusio-avoimempaa kuin silikaatti. Jos valitset kuitenkin silikaatin, valitse korkealaatuinen maali. On olemassa joitakin silikaattimaaleja, jotka sisältävät kuitenkin akrylaattia. Se on vähän niin kuin peittää seinät reikälisella elmukelmulla. Avoimempi verrattuna puhtaaseen akrylaattiin, mutta ei kuitenkaan hengitä riittävästi ja rappaus saattaa irrota.
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.