Riittääkö en 45x220 kantavana palkkina lattia-orsien alla.
Kantava palkki seisoo pilareilla. C/C 2000 mm.
C/C lattia-orret ovat standardi 600 mm.
Kyseessä on yksikerroksinen vapaa-ajan asunto betonitiilikatolla, puuverhouksella. Melko standardi.
Katso bild.
Kantava palkki seisoo pilareilla. C/C 2000 mm.
C/C lattia-orret ovat standardi 600 mm.
Kyseessä on yksikerroksinen vapaa-ajan asunto betonitiilikatolla, puuverhouksella. Melko standardi.
Katso bild.
Sinun täytyy kertoa kuinka pitkä matka on pilareiden välillä toiseen suuntaan, kohtisuorasti piirustukseen nähden. Eli mikä jänneväli palkkien pitäisi olla?
Anaitis, mihin perustat päätöksesi?
Fremag, mistä saan haltuuni mainitsemasi taulukon.
Puunselain.fi:n mukaan - kantavat palkit tai perusparrut 1-kerroksiselle talolle: Siinä on kaksi 45x220 taulukossa riippumatta lumivyöhykkeestä. Pilariväli pienenee lumivyöhykkeen kasvaessa. Kuitenkin en tiedä, mikä rakennusnormi on voimassa.
Kiitos
Fremag, mistä saan haltuuni mainitsemasi taulukon.
Puunselain.fi:n mukaan - kantavat palkit tai perusparrut 1-kerroksiselle talolle: Siinä on kaksi 45x220 taulukossa riippumatta lumivyöhykkeestä. Pilariväli pienenee lumivyöhykkeen kasvaessa. Kuitenkin en tiedä, mikä rakennusnormi on voimassa.
Kiitos
Pitkä kokemus!
(Lumialue ei vaikuta sisempiin kantopalkkeihin! Kuten ymmärsin tilanteen, ne olivat tarkoitettu. Reunalla, eli julkisivulla suosittelisin myös hieman jäykempää kiinnitystä.)
Mutta jos tekee nopean laskennan kuormituksella 2 kN/m², saa maksimijännitykseksi noin 5 MPa. Ei siis kohtuuton.
En ole kuitenkaan tarkistanut taipumista, mutta sen ei pitäisi aiheuttaa ongelmaa näin lyhyellä jännevälillä.
Laskettu vapaasti ilman pääsyä lähdeteoksiin.
(Lumialue ei vaikuta sisempiin kantopalkkeihin! Kuten ymmärsin tilanteen, ne olivat tarkoitettu. Reunalla, eli julkisivulla suosittelisin myös hieman jäykempää kiinnitystä.)
Mutta jos tekee nopean laskennan kuormituksella 2 kN/m², saa maksimijännitykseksi noin 5 MPa. Ei siis kohtuuton.
En ole kuitenkaan tarkistanut taipumista, mutta sen ei pitäisi aiheuttaa ongelmaa näin lyhyellä jännevälillä.
Laskettu vapaasti ilman pääsyä lähdeteoksiin.
Kyseessä ovat ulommat kantavat palkit.
(Mutta se ei käy selvästi ilmi kuvauksestani.)
Pohdin painetta perustusta vasten ja nurjahdusta, koska 45x220 on melko korkea ja hoikka.
Mutta se ei varmasti tule olemaan enemmän kuin 2-3 N/mm² (2-3 MPa) paine sen palkin osalla, joka makaa ulomman perustan päällä.
Mutta nurjahdusriski? Kuormitus on noin 15-18 kN pystysuoraan (pahin tapaus) jokaiselle perustalle ulommaisessa rivissä.
Mutta ehkä olen huolissani turhaan.
(Mutta se ei käy selvästi ilmi kuvauksestani.)
Pohdin painetta perustusta vasten ja nurjahdusta, koska 45x220 on melko korkea ja hoikka.
Mutta se ei varmasti tule olemaan enemmän kuin 2-3 N/mm² (2-3 MPa) paine sen palkin osalla, joka makaa ulomman perustan päällä.
Mutta nurjahdusriski? Kuormitus on noin 15-18 kN pystysuoraan (pahin tapaus) jokaiselle perustalle ulommaisessa rivissä.
Mutta ehkä olen huolissani turhaan.
Jos tarkoitat mitä luulen, niin rauhoitan sinua heti: Ei ole mitään murtumisriskiä palkillesi. Solakkuusluku on erittäin alhainen (220/45= 4.9).
Vai ajattelitko plinttejä?
Vai ajattelitko plinttejä?
Ajattelin palkkeja.
En ole oikeastaan ajatellut plinttiä.
(Jokainen plintti on valettu yhteen pohjalapun kanssa, joka on 600x600 ja korkeus 170. Itse sylinterimäinen plintti on Ø200 x 1200 mm, jossa on 4x Ø8 mm raudoitustanko. Myös pohjalapussa on raudoitus. Sitten on maaperän eristys tietenkin.)
En ole oikeastaan ajatellut plinttiä.
(Jokainen plintti on valettu yhteen pohjalapun kanssa, joka on 600x600 ja korkeus 170. Itse sylinterimäinen plintti on Ø200 x 1200 mm, jossa on 4x Ø8 mm raudoitustanko. Myös pohjalapussa on raudoitus. Sitten on maaperän eristys tietenkin.)