7 141 lukukertaa ·
17 vastausta
7k lukukertaa
17 vastausta
Julkkismateriaali, lehtikuusi vai?
Sivu 1 / 2
Tällä tavalla olen kuullut, että se on mennyt vuosien varrella.
Alun perin julkisivulla ei ollut lainkaan pintakäsittelyä. Se oli yksinkertaisesti liian kallista tai ei edes saatavilla.
Puu harmaantuu ajan myötä ja kestää melko monta kautta ilman...
Kun sitten maalit tulivat, alettiin maalata taloja, pääasiassa näyttääkseen, että oli varaa...
Eli ulkorakennuksia, torppia jne. ei maalattu.
En sano, ettei pitäisi maalata, vaan haluan vain herättää ajatuksen.
Kun maalaa keittomaalilla, julkisivun tulisi pysyä maalaamattomana yhden tai kahden kauden ajan. Tämä on tärkeämpää, mitä hienommaksi sahattua puutavaraa on.
Syy on se, että puun tulee karhentua, jotta maali tarttuu siihen. Ne, jotka ovat yrittäneet maalata kuultomaalilla tai keittomaalilla uudelle, höylätylle puutavaralle, ymmärtävät varmaan, mitä ajan takaa...
Rautavihtrilliä tulee pitää keittomaalina. Kuulimme maaliliikkeestä, että sitä pidetään enemmän kosmeettisena kuin varsinaisena puunsuojana. Verrattuna punamultamaaliin siitä puuttuu joitakin kemiallisia komponentteja, joiden sanotaan suojaavan...
Olemme maalanneet Alcrolasyr-nimisellä tuotteella, jonka sävy oli 206 Hopeanharmaa.
Se on valitettavasti poistettu, mutta pidimme sitä vaihtoehtona rautavihtrillille.
Väriä on vaikea arvioida, sen sanotaan riippuvan itse puun ominaisuuksista. Ja rautavihtrilli on enemmän tai vähemmän vihertävä.
En ole rautavihtrillin vastustaja, päinvastoin!!
Maalaan todennäköisesti venetalomme sillä jonkin ajan kuluttua.
Mutta halusin kertoa, mitä olemme saaneet tietää.
Huolto on helppoa. Harjaa pois, slammaa päälle.
Aivan kuten punamultamaali.
Ja säännöllisyys...
Vain silloin kuin siltä tuntuu.
Ehkä 5–15 vuoden välein, riippuen ilmansuunnasta?
Alun perin julkisivulla ei ollut lainkaan pintakäsittelyä. Se oli yksinkertaisesti liian kallista tai ei edes saatavilla.
Puu harmaantuu ajan myötä ja kestää melko monta kautta ilman...
Kun sitten maalit tulivat, alettiin maalata taloja, pääasiassa näyttääkseen, että oli varaa...
Eli ulkorakennuksia, torppia jne. ei maalattu.
En sano, ettei pitäisi maalata, vaan haluan vain herättää ajatuksen.
Kun maalaa keittomaalilla, julkisivun tulisi pysyä maalaamattomana yhden tai kahden kauden ajan. Tämä on tärkeämpää, mitä hienommaksi sahattua puutavaraa on.
Syy on se, että puun tulee karhentua, jotta maali tarttuu siihen. Ne, jotka ovat yrittäneet maalata kuultomaalilla tai keittomaalilla uudelle, höylätylle puutavaralle, ymmärtävät varmaan, mitä ajan takaa...
Rautavihtrilliä tulee pitää keittomaalina. Kuulimme maaliliikkeestä, että sitä pidetään enemmän kosmeettisena kuin varsinaisena puunsuojana. Verrattuna punamultamaaliin siitä puuttuu joitakin kemiallisia komponentteja, joiden sanotaan suojaavan...
Olemme maalanneet Alcrolasyr-nimisellä tuotteella, jonka sävy oli 206 Hopeanharmaa.
Se on valitettavasti poistettu, mutta pidimme sitä vaihtoehtona rautavihtrillille.
Väriä on vaikea arvioida, sen sanotaan riippuvan itse puun ominaisuuksista. Ja rautavihtrilli on enemmän tai vähemmän vihertävä.
En ole rautavihtrillin vastustaja, päinvastoin!!
Maalaan todennäköisesti venetalomme sillä jonkin ajan kuluttua.
Mutta halusin kertoa, mitä olemme saaneet tietää.
Huolto on helppoa. Harjaa pois, slammaa päälle.
Aivan kuten punamultamaali.
Ja säännöllisyys...
Vain silloin kuin siltä tuntuu.
Ehkä 5–15 vuoden välein, riippuen ilmansuunnasta?
Kaikki maalit, jotka sisältävät pigmenttiä, tarjoavat suojaa auringon UV-säteilyä vastaan. Tämä on tärkein syy, miksi seiniä tulisi maalata (esteettisten syiden lisäksi). Jos on käytössä todella hyvälaatuista puuta (tiheäsyistä), se kestää pidempään, riippumatta siitä onko se maalattu vai ei. Mutta huonompilaatuinen puu ei kestä monta vuotta etelänpuoleisessa julkisivussa, ellei sitä ole maalattu jollain pigmenttiä sisältävällä maalilla. Peittomaalien (lateksi tai öljymaali), lasuurien tai keittomaalien lisäksi voi maalata myös tervalla.
http://www.lansmuseum.a.se/byggnadsvard/byggfarg.cfm?in_idnr=47
http://www.lansmuseum.a.se/byggnadsvard/byggfarg.cfm?in_idnr=47
Slamivärit kuten rödfärg ja järnvitrol sisältävät myrkkyä, joka tekee, että sienet eivät viihdy yhtä hyvin maalatulla kuin maalaamattomalla pinnalla. Jos julkisivu saa kuivua kunnolla sateiden välillä, sillä ei ole merkitystä, mutta jos on kosteampaa ja ilma on paikallaan, on tärkeämpää.
Setri on hyvä materiaali, jolla on vahva luonnollinen lahonsuoja. Olen ollut mukana liikuntahallin rakennusprojektissa, jossa julkisivu osittain verhoiltiin setrillä - kallista kallista, mutta tyylikästä ja hyvää. Kysymys kuuluukin, miten se sopii omakotitaloon, kun sillä on hieman erityinen väri.
Lehtikuuseen en usko kovin paljon. Tutkimusten mukaan lehtikuusi on vain hieman parempi kuin esimerkiksi mänty lahonkestävyyden kannalta, sillä lehtikuusella on suurempi osuus sydänpuuta. Mäntysydän on yhtä kestävä, mutta pintapuu on huonompi.
Monet tässä ketjussa puhuvat siitä, että he aikovat käyttää mäntyjulkisivuja, mikä mielestäni on outoa, mutta ehkä tiedätte jotain, mitä en tiedä :
Mitä tiedän on se, että kuusta käytetään 99% ulkoverhouksissa, koska sen huokoset eivät päästä vettä sisään kuten männyn. Mm. siksi kuusta ei painekyllästetä, koska kyllästysaine ei tunkeudu sisään.
Lehtikuuseen en usko kovin paljon. Tutkimusten mukaan lehtikuusi on vain hieman parempi kuin esimerkiksi mänty lahonkestävyyden kannalta, sillä lehtikuusella on suurempi osuus sydänpuuta. Mäntysydän on yhtä kestävä, mutta pintapuu on huonompi.
Monet tässä ketjussa puhuvat siitä, että he aikovat käyttää mäntyjulkisivuja, mikä mielestäni on outoa, mutta ehkä tiedätte jotain, mitä en tiedä :
Thermowood on, kuten yllä oleva puhuja mainitsee, kuivattu uunissa ja on saanut tällä tavoin (älä kysy miten) lahonsuojan, joka on verrattavissa painekyllästettyyn puutavaraan sekä paremman muotostabiilisuuden kuin tavallisilla kuivumattomilla laudoilla. Kokemukseni Thermowoodista on, että puutavara oli ruman näköistä (luulen, että se tehdään männystä) ja siinä oli erittäin paljon oksia. Peittomaalattaessa tämä ei ehkä haittaa niin paljon, mutta oksilla on taipumus värjätä maalausta.
Joka tapauksessa, jos on kiinnostunut Thermowoodista ja setristä, mielestäni kannattaa soittaa Finnforestille (sijaitsee Malmössä), koska he myyvät näitä tuotteita. Kuten tavallista, ei pidä unohtaa, että he eivät ehkä ole täysin puolueettomia keskustellessaan tuotteistaan.
Joka tapauksessa, jos on kiinnostunut Thermowoodista ja setristä, mielestäni kannattaa soittaa Finnforestille (sijaitsee Malmössä), koska he myyvät näitä tuotteita. Kuten tavallista, ei pidä unohtaa, että he eivät ehkä ole täysin puolueettomia keskustellessaan tuotteistaan.
On epävarmaa, onko lämpökäsitellyllä puulla lisääntynyttä lahosuojaa, se oli markkinointijuttu, jonka suomalaiset myöhemmin peruivat. Joka tapauksessa suojaa ei voi verrata painekyllästykseen. Sen sijaan sillä on parempi muotostabiilisuus, se näyttää ruskealta ja tuoksuu vanhalle saunalle ;D